Keskustelua raskaammasta musiikista ›

On Soylflyn ja Cavalera conspiracyn levyillä edelleen paljon riffejä jotka on aika selvästi Maxin kynästä, mutta sitten on myös semmosta teknisempää kikkailua ettei hra Cavalera niitä juttuja tuu soittaan ikinä. Eli kyllähän Rizzolla on isompi rooli mitä Soulfly-levyjen "all music by Max Cavalera" crediitit antaa ymmärtää. Turhaa egon pönkitystä tuommonen.
 
Quadra avautuu koko ajan enemmän. Pari skipattavaa biisiä löytyy, mutta muuten taso pysyy aika tasasen vahvana. Machine messiah oli mulla aika huti, mutta sitä edeltäny Mediator... jne nimihirviö potki kanssa lujaa. Vaikka neljän ekan levyn aikanen Soulfly on mulle yks parhaita bändejä ikinä ja logo löytyy rintaan tatskattuna, niin ei mulle oo mikään ongelma todeta, että kyllähän Sepultura on näistä bändeistä se relevantimpi niin studiossa kun varsinkin livenä.

pehko: On siitä jo varmaan yli kymmenen vuotta kun joku sanoi että Rizzo ne biisit taitaa kirjotella. En kyllä tiedä, mistä kyseinen info on peräsin, joten älkää sitä faktana ottako. Mut on se kyllä ihme, jos Cavalera niitä rässiriffejä kirjottelis saati ite soittais kun livenäkin se on ollu just ja just sen B:n jynkkäämistä viimeset 10vuotta
 
Jonkin verran Gloria Cavaleran kanssa viestejä vaihtaneena totean, että kyllähän Maxin parhaat livesoittoa koskevat vuodet ovat takana päin, eivätkä silloinkaan mitenkään virtuoosimaisia. Mutta mitä tulee Maxin ahkeruuteen istua kotona sohvalla kitara sylissä ja nauhuri pöydällä, tuntuu Glorian puheiden perusteella olevan totta. Max kuulemma työstää koko ajan riffejä, niputtaa niitä yhteen, kyselee pojiltaan voisiko niitä kehittää jotenkin... ts. testaa siinä lähiympäristössään. Ideoita miehellä tuntuu omaan musiikkiin olevan edelleen, joskin osa on vanhan kertaamista ja saman pyörän keksimistä uudelleen.
 
Totuus on että Max ei ole koskaan ollut soolokitaristi ja kaikki biisien soolot ja ns. leadit tulevat Rizzolta. Max sen sijaan rakentaa biisit riffiensä ympärille ja tältä osin biisit (runko ja rakenne) ovat siis Maxin käsialaa.
 
Rizzo ei kirjoita biisejä, saattaa toki tuoda niihin mausteita ja omia ajatuksiaan. Ellei sitten biisin säveltäjänä lue Rizzo. Kaikessa biiseihin liittyvässä Max on kuitenkin se taho, joka päättää mitä biisin kanssa tehdään. Joku saattaa ajatella tätä "kusipäätouhuna", mutta kyseessä on Maxin bändi, Maxin yritys, jonka toimitusjohtaja hän on. Hän pomona päättää, mitä duunarit tekee tai on tekemättä. Näin menestyvät bändit kautta linjan toimivat. Se voi jopa olla voimavarakin, että on yksi selkeä liideri jonka mukaan päätökset tehdään ja toteutetaan.

Erittäin hyvä video Sepulturalta:
 
https://www.youtube.com/watch?v=4yNxUYIEkuA

Henri Henri Olavi: Erittäin hyvä video Sepulturalta:
 
https://www.youtube.com/watch?v=4yNxUYIEkuA
 
Vahva sanoma ja viesti.

Sepultura Interview @ Giants of Rock - 1991
 
https://youtu.be/PfsE-HlpHxU

Fantasmic: Sepotkin sitten päättivät lopettaa
 
https://kaaoszine.fi/brasilialainen … ettaa-uransa-jaahyvaiskiertueeseen/
 
Se on hyvä lopettaa sillon kun siltä ite tuntuu, täytyy nostaa hattua hienosta 40v urasta. Tullu nähtyä monesti ja jopa tavattua Kisser 2009 ku oli vierekkäiset bäkkärit, mukava ukko

Fantasmic: Sepotkin sitten päättivät lopettaa
 
https://kaaoszine.fi/brasilialainen … ettaa-uransa-jaahyvaiskiertueeseen/
 
Ihan ymmärrettävää. Bändi ei oikein koskaan löytänyt identiteettiään Maxin lähdettyä eikä siksi diskografiastakaan kovin montaa tähtihetkeä löydy vuoden 1996 jälkeen. Vaikka DG tekikin bändissä Maxia pidemmän uran, niin koskaan tuo touhu ei lähtenyt enää uudestaan lentoon.
 
Sikäli harmi, kun Kisser on kova kepittäjä ja usein unohdettu erilaisista listauksista. 36 vuotta tykitellyt Sepulturassa menemään, niin ylä- kuin alamäissä. Hieno saavutus.

McNulty: diskografiastakaan kovin montaa tähtihetkeä löydy vuoden 1996 jälkeen
 
Kaikkiha nuo on todella kovia lättyjä, ehkä Againstilla vielä hiukan hakemista mutta ei nuo häpeile Maxin aikasille mitenkään, päinvastoin menty jopa paljon eteenpäin niistä legopalikkariffeistä
 
Ja Kisser on todella aliarvostettu, ei olis Sepulturakaan kyllä aikanaan lähteny ilman ukkoa mihinkään jos miettii sitä harppausta Morbid Visionsista Schizophreniaan kun Kisser tuli mukaan.

Quadra on huippu levy, että siihen on hieno lopettaa.
Hienon tuotannon bändi jättää jälkeensä. Nation ja Arise ovat omat suosikit tuotannosta.
Toiv bändi saataisi tännekin keikalle. Nyt ei vielä näkynyt listoilla Suomea, mutta eipä listalla pllut Ruotsiakaan niin eiköhön myöh tulee lisää päivämääriä.

phiit: Kaikkiha nuo on todella kovia lättyjä, ehkä Againstilla vielä hiukan hakemista mutta ei nuo häpeile Maxin aikasille mitenkään, päinvastoin menty jopa paljon eteenpäin niistä legopalikkariffeistä
 
Ja Kisser on todella aliarvostettu, ei olis Sepulturakaan kyllä aikanaan lähteny ilman ukkoa mihinkään jos miettii sitä harppausta Morbid Visionsista Schizophreniaan kun Kisser tuli mukaan.
 
Ei kyllä yllä yksikään Derrickin aikainen levy Beneath The Remainsin ja Arisen tasolle. Ei edes lähelle. Siitä yhtenä osoituksena on se, ettei esim. jotain Roorbackia ole tullut pyöräytettyä uudelleen vuosien jälkeen, toisin kuin vaikkapa mainittua Arisea. Tosin, on näillä uusillakin levyillä kovia ralleja. Kokonaisuuksina vaan heikompia mitä "klassikot". Myös säristimen käyttö vokaaleissa on vähän njet njet, ainakin mulle. Toisekseen... eteenpäin ei aina automaattisesti tarkoita parempaa.

McNulty: Toisekseen... eteenpäin ei aina automaattisesti tarkoita parempaa.
 
On se aina parempi vaihtoehto kuin taaksepäin meneminen. Hyvänä esimerkkinä Maxin yritykset aina vaan tehdä uudelleen Roots millon minkäkin kokoonpanon kanssa.

Eipä tuo Sepultura itsellekään niin tärkeäksi muodostunut Maxin lähdön jälkeen vaikka tosi hienoja biisejä listoilta löytyykin ja tekiväthän nuo vielä komian uran.
Soulflyn ja CC:n kanssa vähän sama juttu. Kyllä noista on kappaleita tarttunut soittolistoille muttei kummankaan bändin levyt ole herättäneet sitä samaa paljoa.
 
Hyvä kuitenkin että molemmat osapuolet jatkoivat erosta huolimatta. Tilausta on näyttänyt olevan.

Chaos A.D. vielä toimi teini-ikäisenä, mutta siihen jäi mun Sepulturan kuunteluni. Jälkeenpäin ovat soineet levyt vain Ariseen saakka. Oli merkittävä bändi nuoruudessa ja levyt Ariseen saakka soivat vielä hamassa tulevaisuudessakin. Ei ole kiinnostanut tsekata mtään Rootsia uudempaa kamaa, koska Rootskin oli mielestäni niin väsynyt tekele. Upea bändi kuitenkin ja välillä fiilistelen 1992 Under Siege -liveä, joka löytyy VHS:nä, mutta nykyään se toistuu digitaalisesti.

Minulle ainoat oikeat Sepultura levyt on Beneath the Remains, jota tuli silloin kuunneltua aika paljon kun se ilmestyi ja myös sitä edeltänyt skitsolevy. Muitakin Maxin aikaisia olen yrittänyt, mutta ei ne ole oikein lähtenyt.

mpekkanen: Minulle ainoat oikeat Sepultura levyt on Beneath the Remains, jota tuli silloin kuunneltua aika paljon kun se ilmestyi ja myös sitä edeltänyt skitsolevy. Muitakin Maxin aikaisia olen yrittänyt, mutta ei ne ole oikein lähtenyt.
 
Kovia lättyjä, mutta lasken itse tosiaan tuon Arisen vielä näiden loistolevyjen joukkoon. Silloin vielä kun kuunteli muuallakin kuin kotona musiikkia, nämä kolme olivat mun juoksulenkkilevyt.

Henri Henri Olavi: Ei ole kiinnostanut tsekata mtään Rootsia uudempaa kamaa, koska Rootskin oli mielestäni niin väsynyt tekele
 
Ois kannattanu / kannattais, Max jatkoi tuota Roots linjaa ja Soulfly nyt on mitä on, toki sielläki eka lätty ja Dark Ages ihan jees mutta Sepultura se jakso puristaa tiukkaa tavaraa aina viimeseen levyynsä asti.

phiit: Ois kannattanu / kannattais, Max jatkoi tuota Roots linjaa ja Soulfly nyt on mitä on, toki sielläki eka lätty ja Dark Ages ihan jees mutta Sepultura se jakso puristaa tiukkaa tavaraa aina viimeseen levyynsä asti.
 
Olen jotain silloin tällöin kuullut vaikken ole aktiivisesti kuunnellut. Ihan jonkun tuoreenkin biisin YouTubesta. Eivät osu meikälle. Ei vaan ole sitä tunnelmaa, jonka se musa sai aikaan lapsessa/teinissä.

Rässi on tavallaan aika kapea tie toteutettavaksi "oikein", mutta tuntuu että Quadra juuri onnistuu kokeellisten elementtien yhdistämisestä metallisuudesta tinkimättä, jopa siinä määrin että teinirässifani heräsi minussa uudestaan :) Eikä groovet hypi silmille ei-toivotulla tavalla. Hyvä päätöslevy kyllä.

onneks se sisäinen hevipikkupoika 80 luvulta ei o koskaa musiikin suhteen kuollu mihinkään, edelleen diggailee uusistakin.