Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Helevetin hyvä juttu. Toivoa siis vielä on. Manginin aikanen musiikki niin studiossa kuin livenä on ollut rehellisesti sanottuna erittäin huonoa. En usko että se on Manginin syy. Hän on hemmetin hyvä muusikko ja rumpali, mut jotenkin se rock sielu/ rock asenne lähti Portnoyn mukana pois ja DT rupes kuulostaa sellaselta teolliselta tuotteelta eikä se ollu enää yhtä luonnollista. Petruccin Terminal Velocity ja Liquid Tension Experiment 3 jossa kummassakin soittaa Portnoy oli kummatkin todella hyviä ja kuuntelen mielummin niitä kuin mitään mitä DT on kuluneen 15 vuoden aikana tehny.

Guitar_Miller: Helevetin hyvä juttu. Toivoa siis vielä on. Manginin aikanen musiikki niin studiossa kuin livenä on ollut rehellisesti sanottuna erittäin huonoa. En usko että se on Manginin syy. Hän on hemmetin hyvä muusikko ja rumpali, mut jotenkin se rock sielu/ rock asenne lähti Portnoyn mukana pois ja DT rupes kuulostaa sellaselta teolliselta tuotteelta eikä se ollu enää yhtä luonnollista. Petruccin Terminal Velocity ja Liquid Tension Experiment 3 jossa kummassakin soittaa Portnoy oli kummatkin todella hyviä ja kuuntelen mielummin niitä kuin mitään mitä DT on kuluneen 15 vuoden aikana tehny.
 
Kai Twisted Sisterkin Portnoyn kaa oli sit parempaa ku DT Manginin kaa tällä logiikalla? :D

Ai juma! Tosi hyvä juttu että saadaa Portnoy takasi. Kyllä tässä fanipoika herkistyy.

Tulipa kyllä puskista tämä uutinen!
 
Itsellä tuossa Mangini-eran aikana alkoi kiinnostus Dream Theateriin hieman tippumaan. Jotenkin omaan korvaan meno muuttui jotenkin turhan kliiniseksi ja yllätyksettömäksi.
 
Kaikkea hyvää Manginille, hienosti tonttinsa hoiti ja kaikin puolin oli miellyttävän oloinen kaveri.
 
Dream Theater ilman Mike Portnoy:tä ei minulle ollut koskaan se Dream Theater, johon rakastuin yläasteaikoina.
 
TERVETULOA TAKAISIN PORTNOY!

Joku tässä vaan haiskahtaa pikkasen onko tullu levy-yhtiöltä painostusta, onko Mangini ite sitte väsähtäny touhuihin. Ei kuitenkaan ihan tunnu ns luontevalta vaihdolta varsinki ku ei tuosta viime rundistakaan niin kauaa ole (3kk) ja tää tuli todella niin puskista. Mutta iso hattu kädestä Manginille mitä tuolla nyt on somessa postannut asian tiimoilta. Todella herrasmies kuten kuuluukin.
 
Kaikki jotka eivät koskaan ole MM aikasia levyjä edes kuunnlleet (ideologisista ulkomusiikillisista syistä?) varmasti iloisia mutta myös missanneet ison osan bändin historiaa ja osittain parasta materiaalia mitä ei tod näk tulla enää livenä kuulemaan. Petrucci / Rudess kuitenki edelleen pitää biisimateriaalin käsissään jo sieltä Scenes ajoista lähtien ni jatketaan siitä mihin A View jäi; eteenpäin, ei taaksepäin.
 
edit: ainaki voi odotella Manginin soololättyä hyvillä mielin: https://www.youtube.com/watch?v=eVw4DmTa_VE

Hmm meinaakohan Portnoy jatkaa edelleenkin Neal Morsen/Winery Dogsin/Sons Of Apollon rumpalina vai keskittyykö vain DT:iin? Vähän tuota paluuta odottelinkin jotenkin alitajuisesti jonkun vuoden...

Pelkään vaan, että ihmiset nyt odottaa liikoja ja jotain sellaista mitä ei tule. Jokseenkin sama juttu oli silloin kun Portnoy lähti. A Dramatic Turn of Eventsiä ylistettiin ja oltiin sitä mieltä, että Portnoyn lähtö oli mitä tarvittiin ja bändi oli käyny tyhjäkäynnillä vuosia, mutta asiat ovat maagisesti muuttuneet.
 
En mä usko jos vaikka Kevin Moore palaisi ja Petrucci nappais Ibanezit takaisin handuunsa, että saataisiin vieläkään sitä mitä osa ihmisistä odottaa ja haikailee.

En yhtään ihmettelisi, vaikka Mangini olis nöyrästi pyytänyt eroa. Viime kiertueen perusteella ei varmasti musiikillisesti ole mukava soittaa keikkoja, kun laulaja taapertaa polvillaan alusta loppuun.
 
Uusiin biiseihin Portnoy voi hyvinkin tuoda mukavia sävyjä, mutta pystyykö Labrie enää edes studiossa pysymään muun bändin tasolla.
 
Ehkä yksi kiertue akustisesti oktaavia alempaa ja pillit pussiin?

Retkumies: Pelkään vaan, että ihmiset nyt odottaa liikoja ja jotain sellaista mitä ei tule. Jokseenkin sama juttu oli silloin kun Portnoy lähti. A Dramatic Turn of Eventsiä ylistettiin ja oltiin sitä mieltä, että Portnoyn lähtö oli mitä tarvittiin ja bändi oli käyny tyhjäkäynnillä vuosia, mutta asiat ovat maagisesti muuttuneet.
 
En mä usko jos vaikka Kevin Moore palaisi ja Petrucci nappais Ibanezit takaisin handuunsa, että saataisiin vieläkään sitä mitä osa ihmisistä odottaa ja haikailee.
 
Vähän sama fiilis, sen takia mä en oikeestaan odotakaan mitään. Portnoyn lähtö oli siinä mielessä se, mitä tarvittiin, että olihan SC ja BC&SL nyt aika hirvittävää jöötiä. DTOE oli jo huomattavasti mielenkiintosempi esitys ja S/T jopa ihan oikeesti hyvä levy. Myöhemmilläkin levyillä on hetkensä, mutta aika mielenkiinnottomiksi esityksiksi ne on lopulta jääneet.
 
Paitsi Asstonishing, tosin sillä ei kyllä ollut niitä hetkiä mutta sikäli pitää nostaa hattua että kunnianhimon puutteesta ei kyllä voinu syyttää. Tosin oon kuunnellu koko levyn ehkä kolme ja puoli kertaa, että sikäli mielipiteeseeni kannattaa suhtautua tietyllä varauksella.

Retkumies: Pelkään vaan, että ihmiset nyt odottaa liikoja ja jotain sellaista mitä ei tule. Jokseenkin sama juttu oli silloin kun Portnoy lähti. A Dramatic Turn of Eventsiä ylistettiin ja oltiin sitä mieltä, että Portnoyn lähtö oli mitä tarvittiin ja bändi oli käyny tyhjäkäynnillä vuosia, mutta asiat ovat maagisesti muuttuneet.
 
Pessimisti ei pety vai miten se meni... No jos joku haaveilee edelleenkin jotakin Images & Words/Awake-tyylin paluuta kannattanee sitten pysytellä em. levyjen kuuntelussa ja jättää muut uudemmat väliin jos ei kerran kelpaa. Eihän kukaan täällä pakotakaan kuuntelemaan sellaista mistä ei pidä;). Itselleni nyky-DT kelpaa etenkin kahdella uusimmallakin ihan siinä missä nuo em. levytkin. Ehkä en ole niin perusteellinen rokkipoliisi joka jaksaisi itkeä esim. LaBrien livelaulun huonoutta "wanhoihin hywiin aikoihin verrattuna". Hänelläkin alkaa olla ikää ja uraa takana sen verran että olisi outoa jos ei jotenkin kuuluisi livenä. Ei kuitenkaan ihan vielä Paul Stanley-tasoa (jos vertaus sallitaan)...

Vessajono: Vähän sama fiilis, sen takia mä en oikeestaan odotakaan mitään. Portnoyn lähtö oli siinä mielessä se, mitä tarvittiin, että olihan SC ja BC&SL nyt aika hirvittävää jöötiä. DTOE oli jo huomattavasti mielenkiintosempi esitys ja S/T jopa ihan oikeesti hyvä levy. Myöhemmilläkin levyillä on hetkensä, mutta aika mielenkiinnottomiksi esityksiksi ne on lopulta jääneet.
 
Paitsi Asstonishing, tosin sillä ei kyllä ollut niitä hetkiä mutta sikäli pitää nostaa hattua että kunnianhimon puutteesta ei kyllä voinu syyttää. Tosin oon kuunnellu koko levyn ehkä kolme ja puoli kertaa, että sikäli mielipiteeseeni kannattaa suhtautua tietyllä varauksella.
 
Listalle voi lisätä myös Octavariumin, nimikkobiisi joka kyllä yks parhautta DT tuotannossa ja oli tuolla myös lisäks pari hyvää klassikkoaines biisiä, muutenhan larpattiin Musea ja karmea I Walk Besides You. Ei noi 3 viimeistä Portnoy levyä kyllä kokonaisuuksina aikaa ole kestäny juuri lainkaan.

Regalis Apertura: Pessimisti ei pety vai miten se meni... No jos joku haaveilee edelleenkin jotakin Images & Words/Awake-tyylin paluuta kannattanee sitten pysytellä em. levyjen kuuntelussa ja jättää muut uudemmat väliin jos ei kerran kelpaa. Eihän kukaan täällä pakotakaan kuuntelemaan sellaista mistä ei pidä;). Itselleni nyky-DT kelpaa etenkin kahdella uusimmallakin ihan siinä missä nuo em. levytkin. Ehkä en ole niin perusteellinen rokkipoliisi joka jaksaisi itkeä esim. LaBrien livelaulun huonoutta "wanhoihin hywiin aikoihin verrattuna". Hänelläkin alkaa olla ikää ja uraa takana sen verran että olisi outoa jos ei jotenkin kuuluisi livenä. Ei kuitenkaan ihan vielä Paul Stanley-tasoa (jos vertaus sallitaan)...
 
Pakko sanoa, että vaikka olisikin jotenki taianomaisesti mahdollista niin en haluaisi edes uutta Images & Wordsia.

Muistaakseni taisi olla Train Of Thoughtin aikoina kun Portnoyta syytettiin (no ainakin tälläisen käsityksen sain) bändin silloisesta "hewimmästä" linjasta tietyissä piireissä kun ei tullutkaan sitä I&W:a vastaavaa levyä... Tekikö Portnoy sitten yhtään biisiä em. levylle vai mistä tuo syytös oli peräisin? Pakottiko jotenkin bändiläisiään tekemään hevimpää kamaa esim. uhkaamalla lähteä bändistä jos linja ei muutu?

Regalis Apertura: Muistaakseni taisi olla Train Of Thoughtin aikoina kun Portnoyta syytettiin (no ainakin tälläisen käsityksen sain) bändin silloisesta "hewimmästä" linjasta tietyissä piireissä kun ei tullutkaan sitä I&W:a vastaavaa levyä... Tekikö Portnoy sitten yhtään biisiä em. levylle vai mistä tuo syytös oli peräisin? Pakottiko jotenkin bändiläisiään tekemään hevimpää kamaa?
 
Eikös se nimenomaan alkanu päsmäämään vähän liikaakin joka suhteessa ja LaBrien kanssa meni hommat solmuun ku puuttu lauluihinki jo liikaa.

phiit: Eikös se nimenomaan alkanu päsmäämään vähän liikaakin joka suhteessa ja LaBrien kanssa meni hommat solmuun ku puuttu lauluihinki jo liikaa.
 
Okei en tiennyt tuosta. Jotenkin vain siihen aikaan ihmettelin miksi juuri Portnoyta syytettiin eikä Petruccia (joka käsittääkseni on kuitenkin se pääasiallinen biisintekijä) tai muita jäseniä...

Retkumies: Pakko sanoa, että vaikka olisikin jotenki taianomaisesti mahdollista niin en haluaisi edes uutta Images & Wordsia.
 
Noh, minä (ja olettaisin että aika moni muu) kuulisin mielelläni samantyylisen ja yhtä hyvän levyn. Ei haittaisi ollenkaan.
 
Regalis Apertura: Okei en tiennyt tuosta. Jotenkin vain siihen aikaan ihmettelin miksi juuri Portnoyta syytettiin eikä Petruccia (joka käsittääkseni on kuitenkin se pääasiallinen biisintekijä)...
 
Eikös bändi tee musansa jammailemalla keskenään aika suurilta osin? Olen uudempien levyjen kohdalla saanut käsityksen, että siellä Petrucci ja Rudess tuo idiksiä, joita sitten pyöritellään yhdessä. Tuollaisessa tavassa pystyy varmasti vaikuttamaan aika paljonkin, vaikkei alkuperäisiä ideoita olisikaan tuonut.
 
En tiedä, mä diggailen juurikin niitä vanhempia, vaikka nuo uudemmatkin on sisältäneet ihan kelpoa kamaa. Portnoylle niin tärkeä juttu selkeästi, niin hänen kannaltaan kiva reunion, toisen Miken kannalta ehkä vähän tylsempi juttu.

Mistä näistä koskaan tietää olisiko Mike Mangini kyllästynyt ja todennut,ettei pääse toteuttamaan tarpeeksi bändissä itselleen tärkeitä juttuja. Portnoyn paluuta nyt voi pitää kuitenkin vähän yllättävänä, kovia ja osaavia ammattimiehiä kumpainenkin, vaikkeivat suosikkeihini kuulukaan.Mangini on kyllä herrasmies, jos bändistä lähtöön liittyy erimielisyyksiä, niin ei ainakaan niistä julkisuudessa puhu ja olihan tuo pitkään bändissä 12 vuotta.

texan: Mistä näistä koskaan tietää olisiko Mike Mangini kyllästynyt ja todennut,ettei pääse toteuttamaan tarpeeksi bändissä itselleen tärkeitä juttuja. Portnoyn paluuta nyt voi pitää kuitenkin vähän yllättävänä, kovia ja osaavia ammattimiehiä kumpainenkin, vaikkeivat suosikkeihini kuulukaan.Mangini on kyllä herrasmies, jos bändistä lähtöön liittyy erimielisyyksiä, niin ei ainakaan niistä julkisuudessa puhu ja olihan tuo pitkään bändissä 12 vuotta.
 
Itse ajattelisin että Manginille tehtiin varmasti selväksi heti pestin varmistuttua että jossain välissä Portnoyn paluu toteutuisi kun aika olisi siihen kypsä. Tiedä sitten miten DT ja Portnoy sopivat asian noin "kulissien takana" jo vuosia sitten... Ja saa nähdä miten tuo paluu vaikuttaa Portnoyn muihin projekteihin (mm. Neal Morse).

Regalis Apertura: Itse ajattelisin että Manginille tehtiin varmasti selväksi heti pestin varmistuttua että jossain välissä Portnoyn paluu toteutuisi kun aika olisi siihen kypsä. Tiedä sitten miten DT ja Portnoy sopivat asian noin "kulissien takana" jo vuosia sitten... Ja saa nähdä miten tuo paluu vaikuttaa Portnoyn muihin projekteihin (mm. Neal Morse).
 
Jos nyt otetaan huomioon, että jossain kohtaa Portnoy ja muu bändi kommunikoivat vain lakimiesten välityksellä niin en ihan jaksais uskoa tähän teoriaan.