Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Morjesta porukka. Minulla on potilaana H&K BK200 jota olen käyttänyt uruilla. Tai olisin käyttänyt jos se toimisi. Laite on siis tämä
 
https://www.gear4music.fi/fi/Kitara … d-Kettner-Basskick-200-Bass-Amp/6VB
 
Ja ongelmana on aaltoileva volume, joskus se katoaa kokonaan. Muutama uudelleenkäynnisty korjaa vian mutta se voi ilmaantua milloin vain uudestaan. Viasta tekee mielestäni erikoisen se, että silloin kun vika on päällä, jokainen potikka rahisee ja laitteessa on massiivinen häiriö (kuten verkkohurina mutta korkeammilla taajuuksilla). Mutta kun laitetta käynnistelee uudelleen, niin hyvällä tuurilla jo muutaman testin jälkeen äänestä tulee jälleen kuulas ja kirkas eikä häiriöstä ole tietoakaan. Mikään potikka ei rahise ja hurina loistaa poissaolollaan.
 
En hirveästi ymmärrä elktroniikan perään, mutta silmämääräisesti tarkasteltuna konkissa ei ole vuotoa/turpeutta ja kaikki on kuten kuuluukin. Johdot ja liitännät tiukasti paikallaan. Myös muuntaja antaa tasaisen jännitteen, ensiö ja toisio on molemmat +35VAC.
 
Olisiko joku törmännyt johonkin vastaavaan? Voisiko vika olla esivahvistinpuolella tai jopa virtakytkimessä? Mielestäni päätteet pelaavat koska vian ollessa päällä laitteen kohina (ja häiriö) voimistuu volumea lisäämällä, siellä puolella kaikki siis ainakin minusta näyttäisi toimivan.
 
Kiitos jo etukäteen, jos joku osaisi avittaa eteenpäin!

Siellä takapaneelissa on kaksi potentiaalista ongelmapaikkaa:
- kuulokeliitäntä
- efektilenkki
 
Pane efektilenkkiin linjajohto ja kokeile uudestaan toimintaa. Renaa kuulokelähtöä plugilla reilusti sisään ja ulos vähintään kymmenkunta kertaa. Raportoi löydökset.

Moi.
 
Tldr: Ammattiauttaja on paras vaihtoehto, jälleen kerran.
Ja vaikka sanomista jälleen järjenvastaisesti tuleekin, jos jakkien kontaktien puhdistaminen laitteen purkaen ei auta, tarvitset jatkodiagnosointiin oskilloskoopin.
 

 
Sahtikone: Ja ongelmana on aaltoileva volume, joskus se katoaa kokonaan. Muutama uudelleenkäynnisty korjaa vian mutta se voi ilmaantua milloin vain uudestaan. Viasta tekee mielestäni erikoisen se, että silloin kun vika on päällä, jokainen potikka rahisee ja laitteessa on massiivinen häiriö (kuten verkkohurina mutta korkeammilla taajuuksilla). Mutta kun laitetta käynnistelee uudelleen, niin hyvällä tuurilla jo muutaman testin jälkeen äänestä tulee jälleen kuulas ja kirkas eikä häiriöstä ole tietoakaan. Mikään potikka ei rahise ja hurina loistaa poissaolollaan.
 
Jos noilla ylläesitetyillä jäsen ituvirtasen ehdotuksilla ei häiriöt katoa (ja todennäköisesti eivät :(), ammattiauttajalle kiikuttaminen on aikalailla ainoa vaihtoehto, ellei halua vikapäänä myydä jollekulle innokkaalle teeseitseholistille.
 
Jos kaikesta huolimatta auttaa, ilman että puhdistat kunnolla laitteen avaamalla, auttaa vain hetken.
 

 
En ole moista H&K:ta koskaan omistanut, korjannut tai purkanut, enkä "gut-shot"tia jaksanut netistä kaivaa, joten ei edes tietoa onko läpireiänkalustettu, SMD, vai yhdistelmä.
Läpireiänkalustetusta asiaan perehtynyt voi tarvittaessa raapustaa (osa)skeman ja/tai seurata signaalitietä kohtuullisen kivuttomasti, yhdistelmässä tapauskohtaisesti ja SMD tekee puuhasta käytännössä mahdotonta, tai ainakin kustannustehokkuudeltaan kyseenalaista.
Kuten tekee monikerrospiirilevykin ladontatavasta riippumatta.
Jos näkökyvyn ja hienomotoriikan (ikä ;))haasteet unohdetaan, ladontatavalla ei itse korjattavuuteen juuri vaikutusta ole jos vain komponentteja on tarjolla, diagnosointiin on.
 
Sekä kuulokeulostuloa (ja line out jakkia) että sarjaefektilenkkiä voi kyllä useimmissa tapauksissa käyttää laitetta purkamatta suoritettavissa olevaan lisädiagnosointiin koska kyseisentyyppisissä vahvistimissa kuulokeulostulo on usein ennen pääteastetta (jolloin tuosta voi testata etuasteen) ja efektilenkki on etuasteen ja pääteasteen välissä (joten voi testata erikseen etu- ja pääteasteen ottamalla signaalin sendistä tai syöttämällä signaalia returniin).
Jos kuulokeulostulo generoidaan pääteastesignaalista, voidaan tuossa tapauksessa käytännössä eliminoida vain kaiutinongelmat.
 
Skemaa ei ainakaan pikaisella etsimisellä löytynyt, joten niin syvällisempi diagnoosi kuin korjaaminen -tai ainakin yritys- vaatii summittaista komponentinvaihtoarvailua syvällisempää tietämystä ja yleismittaria monipuolisempaa mittavälineistöä.
 
Hommaa ei helpota sen enempää mukaan ympätty kompressori kuin DynaClip limitterikään, päinvastoin.
Kumpaisenkin signaaliprosessointitavan häiriöt voivat aiheuttaa mitä mielenkiintoisempia ja tuskastuttavampia häiriöitä signaaliin.
 

 
Sahtikone: En hirveästi ymmärrä elktroniikan perään, mutta silmämääräisesti tarkasteltuna konkissa ei ole vuotoa/turpeutta ja kaikki on kuten kuuluukin.
 
:D
 
Jälleen kerran vasta reilu viiskymppinenkin kaihoisasti muistelee aikaa ennen nettiä kun tragikoomisiakin piirteitä saavuttaneesta konkkahysteriasta oltiin jo likipitäen päästy eroon.
Netti palautti kertalaakista kivikaudelle tuossakin asiassa :(.
 

 
Sahtikone: Johdot ja liitännät tiukasti paikallaan. Myös muuntaja antaa tasaisen jännitteen, ensiö ja toisio on molemmat +35VAC.
 
Koska sähköturvallisuusasiat ovat joko hanskassa tai ainakin on myöhäistä niistä mainita, onko tasaisena pysyvä jännite mitattu kuormaan, sekä häiriön sattuesa että normaalissa toiminnassa?
 

 
Sahtikone: Olisiko joku törmännyt johonkin vastaavaan?
 
Toki tuontyyppisiäkin vikoja on vuosikymmenten varrella harrastekorjauksissa vastaan tullut.
Ylivoimaisena ykkössyynä tuollaisiin (RoHs:n aiheuttamien haasteiden lisäksi) on ollut joku edellinen "korjaaja" joka on summittain vaihtanut komponentteja melkein juotoksissaan ja komponenttivalinnoissaan onnistuen, ja/tai kuvitellut että bisnesöljyin ruikkimalla saisi nykyaikaisia tusinapotentiometrejä jollain maagisella konstilla häiriöttömiksi.
 
RoHs haasteet entrautuvat massiivisempikoipisten komponenttien liitosten uudelleenjuottamisella, kuten harrastelijakolvarinkin kylmäjuotoksetkin, oikeanlaiset komponentit voi vaihtaa jos sattuu keksimään mikä paikkaan oikeasti kuuluu, mutta potikat ovat valitettavan usein viimeistään hölmöilyn jäljiltä vaihtokunnossa.
Olivat (potikat siis) suurella todennäköisyydellä vaihtokunnossa jo ennen ruikkimistakin, mutta tuon jälkeen ei tarvitse miettiä kannattaako vaihtaa vai ei.
 

 
Sahtikone: Voisiko vika olla esivahvistinpuolella tai jopa virtakytkimessä?
 
Kaukoarvauksena joko etuasteessa tai jännitesyötössä/maapotentiaaleissa.
Virtakytkimen viat eivät saa potikoita rohisemaan vaikka muut oireet voisivat olla virtakytkimen kipinöinninkin aiheuttamia.
 

 
Sahtikone: Mielestäni päätteet pelaavat koska vian ollessa päällä laitteen kohina (ja häiriö) voimistuu volumea lisäämällä, siellä puolella kaikki siis ainakin minusta näyttäisi toimivan.
 
Testaa pääteaste ja etenkin limitteri ulkoisella signaalilähteellä efektiloopin return puolelta.
Pilli kannattanee pitää pois päältä testatessa.
Menee kenties mansplainauksen puolelle joidenkin mielestä, mutta efektilenkkiä diagnosointiin käytettäessä on varmistettava että signaalitie on varmasti efektilenkin kohdalta poikki, ettei tule syöttäneeksi signaalia takaisinpäin.
Mitään ei asiallisesti suunnitellussa signaalitiessä hajoa, mutta turha silti riskeerata.
 
Potikan rohina -ja mahdollisesti äänen häviäminenkin- on mitä luultavimmin seurausta audiosignaalitielle vuotavasta tasajännitteestä.
Kuten ~90% nykypotikoiden rohinoista on.
 
Jos kyseessä olisi vain yksi potikka, olisi syyllinen todennäköisimmin kylmäjuotos ko. potikan/signaalitien osan DC-block konkassa.
Koska sama ominaisuus on useammalla/kaikilla potikoilla, veikkaan toisinaan ilmenevää offsettia signaali- ja jännitemaan välillä.
Tuohon ei DC-block konkat pääsääntöisesti pure koska ei ole normaalitilanne.
Syitä moiseen offsettiin on lukuisia, eivätkä ole etädiagnosoitavissa, saati sitten -korjattavissa.
 
T:Samuli

ituvirtanen: Siellä takapaneelissa on kaksi potentiaalista ongelmapaikkaa:
- kuulokeliitäntä
- efektilenkki
 
Pane efektilenkkiin linjajohto ja kokeile uudestaan toimintaa. Renaa kuulokelähtöä plugilla reilusti sisään ja ulos vähintään kymmenkunta kertaa. Raportoi löydökset.
 
Jees, kiitos! Unohdin jättää piuhaa paikoilleen, mutta kävin jokaisen takapaneelissa olevan liitänään läpi ihan huolella rynkytellen, ja hitsi vieköön en saanut enää vikaa palaamaan! Oon varovaisen toiveikas että tää selvisi ihan näinkin helposti!
 
Kiitos paljon!

basisti1971: Moi.
 
Tldr: Ammattiauttaja on paras vaihtoehto, jälleen kerran.
Ja vaikka sanomista jälleen järjenvastaisesti tuleekin, jos jakkien kontaktien puhdistaminen laitteen purkaen ei auta, tarvitset jatkodiagnosointiin oskilloskoopin.
 
Jälleen kerran vasta reilu viiskymppinenkin kaihoisasti muistelee aikaa ennen nettiä kun tragikoomisiakin piirteitä saavuttaneesta konkkahysteriasta oltiin jo likipitäen päästy eroon.
Netti palautti kertalaakista kivikaudelle tuossakin asiassa :(.
 
Koska sähköturvallisuusasiat ovat joko hanskassa tai ainakin on myöhäistä niistä mainita, onko tasaisena pysyvä jännite mitattu kuormaan, sekä häiriön sattuesa että normaalissa toiminnassa?
 
T:Samuli
 
Moi, ja suuri kiitos panoksestasi! Vaikka luin ajatuksella, niin osa asioista meni ohi. Ja yli.
 
Sitä vaan kun on aika nuuka ja rahalle on niin monituista muutakin kohdetta, niin ajattelin että vilkaisen itse. Mutta tosiaan kuten edelliseen (ituvirralle osoitettuun) vastaukseen kirjoitin, niin vika on ainakin toistaiseksi pysynyt poissa! Olen oikein iloinen ja jopa toiveikas tämän suhteen! Toivon että tilanne pysyy näin.
 
Tuosta kondensaattoriasiasta minä syytän mun kaveria, joka kehuu korjailevansa kaikki telkkarit kuntoon konkkia vaihtelemalla. Ehkä otan asian puheeksi joku kerta :D
 
Olen koulutukseltani automaatiomies ja teen hommia sähköjen kanssa, joten sähköturvallisuus on kunnossa jopa kurssien ja turvallisuuskorttienkin kanssa. Osaaminen rajoittuukin sitten perussähköön ja hituvirtaan, joten tämä vahvistintekniikka menee jokseenkin ymmärryksen yli. Toki tuttuja lainalaisuuksia lienee myös täällä, mutta erotiikka, eh nimittäin, elektroniikka siis on minulle se kaukaisempi asia. Aiheellinen huomio tuo turvallisuus on, moni ottaa tällejä kun ei tiedä mitä tekee, ja huonostikin voi käydä. Edit1: Joo kuormallisena mittasin jännitteen. Mittaus tuotti muuten samankaltaista häiriötä joka siinä oli silloin kun vika oli ns päällä.
 
Mutta edelleen, seurailen tilannetta ja kovaa ajua vaan nyt. Kiitos vielä kerran, kirjoituksesi oli erittäin mukava lukea, ja myöhemmin voi nousta vielä arvoon arvaamattomaan. Terveisin nimimerkki: Velimiehellä on oskilloskooppi. :)
 
-Sahtikone

Moi.
 
Sahtikone: Moi, ja suuri kiitos panoksestasi! Vaikka luin ajatuksella, niin osa asioista meni ohi. Ja yli.
 
Ole hyvä.
Kirjallinen(kaan) ulosanti ei ole vahvuuksiani, joten varsin yksinkertaisistakin asioista tulee jaarittelevansorttisessa tekstimuodossa herkästi vaikeaselkoisia.
Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin perus(audio)elektroniikasta.
 

 
Sahtikone: Sitä vaan kun on aika nuuka ja rahalle on niin monituista muutakin kohdetta, niin ajattelin että vilkaisen itse. Mutta tosiaan kuten edelliseen (ituvirralle osoitettuun) vastaukseen kirjoitin, niin vika on ainakin toistaiseksi pysynyt poissa! Olen oikein iloinen ja jopa toiveikas tämän suhteen! Toivon että tilanne pysyy näin.
 
Ymmärrän tunteen, itsellä on vielä noiden järkisyiden lisäksi teeseitseholismi lisäriesana :).
 

 
Sahtikone: Tuosta kondensaattoriasiasta minä syytän mun kaveria, joka kehuu korjailevansa kaikki telkkarit kuntoon konkkia vaihtelemalla. Ehkä otan asian puheeksi joku kerta :D
 
Televisiot ja monitorit -etenkin CRT sellaiset- ovat virtalähteen konkkien suhteen aivan eri juttu kuin audiolaitteiden virtalähde- tai etenkään signaalikonkat.
Crt-laitteisiin on jo aikojen alusta löytynyt valmiita korjaussarjoja, joita huoltohenkilökunta sopivin väliajoin vaihtoi.
Rankassa käytössä jopa useamman kerran vuodessa.
 
Pelkkien konkkien vaihto ei noissakaan tapauksissa välttämättä automaattisesti autuutta tuo, vaan korjaussarjoissa mukana usein seuranneet (ja suurimmat kustannukset aiheuttavat/aiheuttaneet) tehopuolijohteet on syytä vaihtaa myös, ainakin jos toivoo normaalia käyttöikää ennen seuraavaa remonttia.
 
Itsellä ei ole juurikaan ollut joitain aataminaikuisia pelilaitemonitoreja lukuunottamatta noita tarvetta korjailla koska sidosryhmistä on löytynyt asiantuntija jolle moiset olivat arkipäivää.
 
Mitä tuohon konkkien vaihtotarpeeseen audiolaitteissa yleisesti ottaen tulee, on ainakin omaan kokemukseen nojaten nykyään hyvin harvinaista.
Ellei korjaamisen sijaan haluta parantaa audiosignaalin ominaisuuksia suunnitellusta, mutta tuo on toisen keskustelun aihe.
Syynä vähentyneeseen tarpeeseen on mun mielestä niin materiaaleiltaan kuin valmistustekniikaltaankin parantuneet kondensaattorit, ja toisaalta muuttunut kustannus- ja vastuurakenne jossa ei ole enää kannattavaa valita komponenttia joka juuri ja juuri täyttää speksit.
 
Jos (virtalähde)konkkia haluaa syystä tai toisesta vaihtaa, pitää nykyään olla tarkkana ettei tule vaihtaneeksi huonompaa tilalle.
Vaikka piraattikomponetteja kykenisikin tavalla tai toisella välttämään, edelleen on vaarana hylkyeristä valkattuihin sortuminen.
Ja nuo ovat kuulemma joskus jopa piraattikomponentteja heikompia.
 
Koska mikrokontrolleripohjaiset suurpiirteiseen ESR mittaukseenkin kykenevät komponenttitesterit ovat nykyään puoli-ilmaisia, mittaa aina sekä vanhan irroituksen jälkeen, että uuden ennen paikalleen juottamista.
 

 
Sahtikone: Olen koulutukseltani automaatiomies ja teen hommia sähköjen kanssa, joten sähköturvallisuus on kunnossa jopa kurssien ja turvallisuuskorttienkin kanssa. Osaaminen rajoittuukin sitten perussähköön ja hituvirtaan, joten tämä vahvistintekniikka menee jokseenkin ymmärryksen yli.
 
Lohduttavaa kuulla että sähköturvallisuusasiat ovat hyvällä tolalla, varsin harvinaista keskustelufoorumeilla.
Perussähkö- ja hituvirtaosaaminen riittää audiovahvistinkorjauksissa vallan mainiosti.
 

 
Sahtikone: Toki tuttuja lainalaisuuksia lienee myös täällä, mutta erotiikka, eh nimittäin, elektroniikka siis on minulle se kaukaisempi asia.
 
Kyllä, samojen lainalaisuuksien raameissa audiossakin mennään.
 
Komponenttitason automaatiokorjaaminen on jo pitkään ollut katoavaa kansanperinnettä, eikä se välttämättä ennenvanhaankaan ollut valmistajia lukuunottamatta kovin yleistä koska skemoista oltiin kuulemma hyvinkin mustasukkaisia.
Ja olen kuullut tapauksista joissa on tullut sanktioita kun on ominpäin menty korjailemaan kortteja ilman valmistajan lupaa.
 
Automaatiokoulutus on kuitenkin hyvä lähtökohta audiolaitekorjauksiin ja -harrasteluun, suurinpiirtein samat A ja A/B luokan vahvistintopologiat on käytössä, samat hakkuri-ja lineaarivirtalähdetopologiat jne.
 

 
Sahtikone: Aiheellinen huomio tuo turvallisuus on, moni ottaa tällejä kun ei tiedä mitä tekee, ja huonostikin voi käydä.
 
Totta, ja tuohon kun lisää sen ettei sen enempää kysyjän kuin etenkään keskusteluja passiivisesti seuraavien turvallisuusasioiden sisäistämistasosta ole mitään käsitystä, mieluummin muistuttaa asiasta kuin murehtii sitä että leimautuisi ylivarovaiseksi.
Olen myös viime aikoina syyllistynyt siihen etten vastaa lainkaan jos vaikuttaa siltä että vastauksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
 

 
Sahtikone: Edit1: Joo kuormallisena mittasin jännitteen. Mittaus tuotti muuten samankaltaista häiriötä joka siinä oli silloin kun vika oli ns päällä.
 
Hyvä, noin se kuuluukin mitata, aivan kuten automaatiomittauksissakin :).
 

 
Sahtikone: Mutta edelleen, seurailen tilannetta ja kovaa ajua vaan nyt. Kiitos vielä kerran, kirjoituksesi oli erittäin mukava lukea, ja myöhemmin voi nousta vielä arvoon arvaamattomaan.
 
Jos häiriöt tosiaan vähenivät huomattavasti, suosittelen puhdistamaan jakkien kytkinten kosketuspinnat jos vain suinkin mahdollista.
Umpinaisissa jakeissa tuota ei kovin helpoksi ole tehty, mutta kyseessä on niin vika-altis rakenne että kannattaa ehdottomasti.
Jos efektilenkin kytkintä/kytkimiä ei saa puhdistettua, lukuisista 80-luvun (basso ;))-vahvareista tuttu jomppipiuha efektilenkkiin on ainakin satavarmasti toimiva purkkakorjaus.
Kuulokeulostulo on hankalampi tapaus, tuota kytkintä kun on hankala ohittaa millään tapaa.
 

 
Sahtikone: Terveisin nimimerkki: Velimiehellä on oskilloskooppi. :)
 
:) hienoa, auttaa diagnosoinneissa hurjasti, ja nykydigitekniikkaan riittämätön muutaman kymmenen MHz:n laite riittää mainiosti.
 
T:Samuli

Sahtikone:Viasta tekee mielestäni erikoisen se, että silloin kun vika on päällä, jokainen potikka rahisee ja laitteessa on massiivinen häiriö (kuten verkkohurina mutta korkeammilla taajuuksilla). Mutta kun laitetta käynnistelee uudelleen, niin hyvällä tuurilla jo muutaman testin jälkeen äänestä tulee jälleen kuulas ja kirkas eikä häiriöstä ole tietoakaan. Mikään potikka ei rahise ja hurina loistaa poissaolollaan.

 
Rahina viittaa siihen suuntaan että rahisevan potikan yli vaikuttaisi tasajännite, eli saattaa olla vuotava konkkakin jossain. Ilmeneeköhän ongelma vain urkujen kanssa vai muutenkin?