Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Moi.
 
Tldr: Ammattiauttaja on paras vaihtoehto, jälleen kerran.
Ja vaikka sanomista jälleen järjenvastaisesti tuleekin, jos jakkien kontaktien puhdistaminen laitteen purkaen ei auta, tarvitset jatkodiagnosointiin oskilloskoopin.
 

 
Sahtikone: Ja ongelmana on aaltoileva volume, joskus se katoaa kokonaan. Muutama uudelleenkäynnisty korjaa vian mutta se voi ilmaantua milloin vain uudestaan. Viasta tekee mielestäni erikoisen se, että silloin kun vika on päällä, jokainen potikka rahisee ja laitteessa on massiivinen häiriö (kuten verkkohurina mutta korkeammilla taajuuksilla). Mutta kun laitetta käynnistelee uudelleen, niin hyvällä tuurilla jo muutaman testin jälkeen äänestä tulee jälleen kuulas ja kirkas eikä häiriöstä ole tietoakaan. Mikään potikka ei rahise ja hurina loistaa poissaolollaan.
 
Jos noilla ylläesitetyillä jäsen ituvirtasen ehdotuksilla ei häiriöt katoa (ja todennäköisesti eivät :(), ammattiauttajalle kiikuttaminen on aikalailla ainoa vaihtoehto, ellei halua vikapäänä myydä jollekulle innokkaalle teeseitseholistille.
 
Jos kaikesta huolimatta auttaa, ilman että puhdistat kunnolla laitteen avaamalla, auttaa vain hetken.
 

 
En ole moista H&K:ta koskaan omistanut, korjannut tai purkanut, enkä "gut-shot"tia jaksanut netistä kaivaa, joten ei edes tietoa onko läpireiänkalustettu, SMD, vai yhdistelmä.
Läpireiänkalustetusta asiaan perehtynyt voi tarvittaessa raapustaa (osa)skeman ja/tai seurata signaalitietä kohtuullisen kivuttomasti, yhdistelmässä tapauskohtaisesti ja SMD tekee puuhasta käytännössä mahdotonta, tai ainakin kustannustehokkuudeltaan kyseenalaista.
Kuten tekee monikerrospiirilevykin ladontatavasta riippumatta.
Jos näkökyvyn ja hienomotoriikan (ikä ;))haasteet unohdetaan, ladontatavalla ei itse korjattavuuteen juuri vaikutusta ole jos vain komponentteja on tarjolla, diagnosointiin on.
 
Sekä kuulokeulostuloa (ja line out jakkia) että sarjaefektilenkkiä voi kyllä useimmissa tapauksissa käyttää laitetta purkamatta suoritettavissa olevaan lisädiagnosointiin koska kyseisentyyppisissä vahvistimissa kuulokeulostulo on usein ennen pääteastetta (jolloin tuosta voi testata etuasteen) ja efektilenkki on etuasteen ja pääteasteen välissä (joten voi testata erikseen etu- ja pääteasteen ottamalla signaalin sendistä tai syöttämällä signaalia returniin).
Jos kuulokeulostulo generoidaan pääteastesignaalista, voidaan tuossa tapauksessa käytännössä eliminoida vain kaiutinongelmat.
 
Skemaa ei ainakaan pikaisella etsimisellä löytynyt, joten niin syvällisempi diagnoosi kuin korjaaminen -tai ainakin yritys- vaatii summittaista komponentinvaihtoarvailua syvällisempää tietämystä ja yleismittaria monipuolisempaa mittavälineistöä.
 
Hommaa ei helpota sen enempää mukaan ympätty kompressori kuin DynaClip limitterikään, päinvastoin.
Kumpaisenkin signaaliprosessointitavan häiriöt voivat aiheuttaa mitä mielenkiintoisempia ja tuskastuttavampia häiriöitä signaaliin.
 

 
Sahtikone: En hirveästi ymmärrä elktroniikan perään, mutta silmämääräisesti tarkasteltuna konkissa ei ole vuotoa/turpeutta ja kaikki on kuten kuuluukin.
 
:D
 
Jälleen kerran vasta reilu viiskymppinenkin kaihoisasti muistelee aikaa ennen nettiä kun tragikoomisiakin piirteitä saavuttaneesta konkkahysteriasta oltiin jo likipitäen päästy eroon.
Netti palautti kertalaakista kivikaudelle tuossakin asiassa :(.
 

 
Sahtikone: Johdot ja liitännät tiukasti paikallaan. Myös muuntaja antaa tasaisen jännitteen, ensiö ja toisio on molemmat +35VAC.
 
Koska sähköturvallisuusasiat ovat joko hanskassa tai ainakin on myöhäistä niistä mainita, onko tasaisena pysyvä jännite mitattu kuormaan, sekä häiriön sattuesa että normaalissa toiminnassa?
 

 
Sahtikone: Olisiko joku törmännyt johonkin vastaavaan?
 
Toki tuontyyppisiäkin vikoja on vuosikymmenten varrella harrastekorjauksissa vastaan tullut.
Ylivoimaisena ykkössyynä tuollaisiin (RoHs:n aiheuttamien haasteiden lisäksi) on ollut joku edellinen "korjaaja" joka on summittain vaihtanut komponentteja melkein juotoksissaan ja komponenttivalinnoissaan onnistuen, ja/tai kuvitellut että bisnesöljyin ruikkimalla saisi nykyaikaisia tusinapotentiometrejä jollain maagisella konstilla häiriöttömiksi.
 
RoHs haasteet entrautuvat massiivisempikoipisten komponenttien liitosten uudelleenjuottamisella, kuten harrastelijakolvarinkin kylmäjuotoksetkin, oikeanlaiset komponentit voi vaihtaa jos sattuu keksimään mikä paikkaan oikeasti kuuluu, mutta potikat ovat valitettavan usein viimeistään hölmöilyn jäljiltä vaihtokunnossa.
Olivat (potikat siis) suurella todennäköisyydellä vaihtokunnossa jo ennen ruikkimistakin, mutta tuon jälkeen ei tarvitse miettiä kannattaako vaihtaa vai ei.
 

 
Sahtikone: Voisiko vika olla esivahvistinpuolella tai jopa virtakytkimessä?
 
Kaukoarvauksena joko etuasteessa tai jännitesyötössä/maapotentiaaleissa.
Virtakytkimen viat eivät saa potikoita rohisemaan vaikka muut oireet voisivat olla virtakytkimen kipinöinninkin aiheuttamia.
 

 
Sahtikone: Mielestäni päätteet pelaavat koska vian ollessa päällä laitteen kohina (ja häiriö) voimistuu volumea lisäämällä, siellä puolella kaikki siis ainakin minusta näyttäisi toimivan.
 
Testaa pääteaste ja etenkin limitteri ulkoisella signaalilähteellä efektiloopin return puolelta.
Pilli kannattanee pitää pois päältä testatessa.
Menee kenties mansplainauksen puolelle joidenkin mielestä, mutta efektilenkkiä diagnosointiin käytettäessä on varmistettava että signaalitie on varmasti efektilenkin kohdalta poikki, ettei tule syöttäneeksi signaalia takaisinpäin.
Mitään ei asiallisesti suunnitellussa signaalitiessä hajoa, mutta turha silti riskeerata.
 
Potikan rohina -ja mahdollisesti äänen häviäminenkin- on mitä luultavimmin seurausta audiosignaalitielle vuotavasta tasajännitteestä.
Kuten ~90% nykypotikoiden rohinoista on.
 
Jos kyseessä olisi vain yksi potikka, olisi syyllinen todennäköisimmin kylmäjuotos ko. potikan/signaalitien osan DC-block konkassa.
Koska sama ominaisuus on useammalla/kaikilla potikoilla, veikkaan toisinaan ilmenevää offsettia signaali- ja jännitemaan välillä.
Tuohon ei DC-block konkat pääsääntöisesti pure koska ei ole normaalitilanne.
Syitä moiseen offsettiin on lukuisia, eivätkä ole etädiagnosoitavissa, saati sitten -korjattavissa.
 
T:Samuli