Tanssimusiikki ›

Tekniikan kanssa sattuu ja tapahtuu. Kävi kerran niin, että en millään ehtinyt keikan roudausvaiheeseen mukaan (voi hArMi), ja saavuin paikalle vähän ennen kun soitot piti alkaa.
Tätä ennen jätkät ehtivät vaan huolestuttaa puhelinsoitolla:
"Mikä tätä päätettä vaivaa, kun ei kuulu kun toinen kanava?"
(PA-kamat on mun, ja yleensä myös huolendin miksauksesta soiton ohessa)
No siinä sitten pähkäiltiin ja pähkäiltiin, ja jätkät vaihteli piuhoja ja kokeili kaikenlaista, eikä toiminut.
 
No tultuani paikalle, napsautin päätteen TOISEN kanavan virtakytkimen päälle, ja kas, molemmat kanavat toimi. :-)
Tässä vahvistimessa oli täysin erilliset laitteet nämä kaksi kanavaa samoissa kuorissa.
Puhelimessa ei tullut mieleen, että jätkiltä jäi tuollainen huomaamatta.
 
Kerran reeneissä taas valmistin paistettua kompuraa.
Reenikämpällä oli sellainen pieni mikron kokoinen grilliuuni, jonka päällä oli keittolevyt. Talvella 30 asteen pakkasella kyseisen kämpän pieni lämpöpatteri ei oikein riittänyt, ja ajattelin tehdä perinteisen opiskelijakämpän lisälämmityksen, eli uuni päälle ja luukku auki.
 
Ihmettelin siinä, että mihänkän nuo kaksi ylimääräistä kytkintä vaikuttavat, ja pyörittelin niitäkin varmuuden vuoksi.
 
Jossakin vaiheessa alkoi sitten uunin päältä nousta mahtava savu! Tilanpuutteen vuoksi keittolevyjen päällä oli tavaraa (jonka vuoksi en niitä edes huomannut), ja kompuran pohjassa olevat kumilätkät käryää keittolevyllä.
Siinä kaiken käryn keskellä en hetkessä oikein ymmärtänyt mistä on kysymys, mutta kompura piti saada pois siitä. Ei kun näppeineni menin koskemaan, ja sehän oli tulikuuma, ja putosi lattialle.. tunnin verran meni sormenpäitä lumessa huljutellessa, ja kämpässä oli entistä kylmempi, kun käryt piti tuulettaa mäjelle.
 
Keikka-autoista sitten saisi vaikka mitä tarinaa aikaseen... Yhdessä vaiheessa oli yksi kaveri usein roudarina/kuskina, ja kuljettiin hänen vm -72 pitkällä Transitilla. Se oli hilpeä laite!
Kerrankin helteellä oli pakko pitää lämmityslaitetta täysillä, kun syyläri oli vähän tukossa. Kaikenlisäksi huikea 70km/h vauhti huolehti siitä, ettei matkalla pitkästynyt. Rumpalilla oli ilmeisesti tylsää, koska hoki koko matkan Rehupiiklesin Tauno Piirto-Rajalan sitä juttuosuutta:"seuraa mielenkiintoista perinnetietoa, jne..."
Siinä alkoi laulajallekin kossu maistua...
 
Erään toisen kerran sitten liikuttiin Delta 88:lla, ja meillä oli vuokrakärryt perässä. No niitten kärryjen sähköissä oli jotakin omituista, ja autosta meni sähköjärjestelmä ihan sekaisin. Sähköikkunat aukesi ja mitä kaikkea "hauskaa" tapahtui...

Kyllä meillä on kiva duuni/harrastus.
 
Päivääkään en vaihtaisi pois

Kyllä meillä on kiva duuni/harrastus.
 
Päivääkään en vaihtaisi pois
 
Elä muuta virka. Melkein joka keikalla tapahtuu jotain, mikä päivätöissä tapahtuneena antais jutunjuurta vuosikausiks.

Nimenomaan, en minäkään päivääkään vaihtaisi pois. Ehdottomasti parhaita kokemuksia, mutta näille kommelluksille on jälkeenpäin hauska nauraa!

Niin.. Keikkatyössä ja päivätyössä on yks iso ero, keikkailu on kivaa, päivätyö usein ei. Onhan niissä kummassakin puolensa.... Jahas, offtopicoitui tämäkin sit.
 
Ei oo hirveesti ollu tekniikan kans ongelmia, joskus häissä satuti niin, että ruettiin soittaan häävalssia (valot vielä päällä) ja sitten bestman sammuttaa salista valot että tulis lisää tunnelmaa.. Aika yllätys, kukaan ei osannut varautua siihen. Siinä sitten laulaja joutuu sanomaan mikkiin, että saisiko valot päälle, kun ei nää sanoja ja eihän me soittajatkaan nähty nuotteja.. Sen verran toki muistettiin ulkoa "minä rakastan sua" -valssia että introa pyöritettiin keskeytymättä siihen saakka kunnes valaistus tuli takaisin. Pari kolme kertaa mentiin intro läpi lähes pilkkopimeässä.. :) Heh onneks muisti ulkoa sen.

Edellisestä tuli mieleen keikka jossa jostain mulle tuntemattomasta syystä salin valojen sammuttaminen aiheutti sen, että siitä pistokkeesta, josta bändi otti virtansa, loppui sähkö kokonaan.
 
Tapahtui useamman kerran illan aikana. Joku tuli nipottamaan, ettekö todella osaa soittaa hämärässä, kun kaikki muut paitsi rummut vaikenivat joka kerran salivalaistuksen myötä.

...pistokkeesta, josta bändi otti virtansa, loppui sähkö kokonaan...
 
No tästä muistuikin mieleen eräs tilanne vuosikymmenten takaa kun oltiin liikkeellä sellaisen pienen juhlabändin kanssa missä oli kaks akustista kitaraa sähköbasso ja keyboardi. Syystä tai toisesta emme ehtineet tarpeeksi ajoissa paikalle. Koko juhlaväki istui jo valmiina paikoillaan kun astuimme saliin. No eihän siinä kamojen pystytyksessä mennyt kuin muutana minuutti ja joku meistä siinä kysyi pystytyksen lomassa juhlien järjestäjältä, joka oli jo kerennyt hermostua jonkunverran kun ei meitä alkanut näkyä, mistä saa sähköä? Tähän isäntä vastasi: "Ei mitään sähköä, ruvetkaa vain soittamaan". Siinä oli muuten sanomattoman lähellä ettei meidän keyboardin käyttäjä olisi alkanuta "soittamaan" Yamanhan DX7 "playbackinä" ihan vittuuksillaan...

Jos muistellaan, niin kerran kaiuttimet unohtui treenikämpälle.
 
Lähetettiin joku hakemaan, mutta soiton piti alkaa ja paikalla oli akustinen piano ja lisäksi meillä oli rummut ja trumpetti.
Aloitettiin triolla akustisesti ja toiseen settiin äänentoistokin saatiin paikalla.
 
Selitettiin, että meillä on tapana aina eka setti vetää akustisesti ja tilaajan mielestä se oli oikein hyvä idea.

Niin.. Keikkatyössä ja päivätyössä on yks iso ero, keikkailu on kivaa, päivätyö usein ei. Onhan niissä kummassakin puolensa.... Jahas, offtopicoitui tämäkin sit.
 

 
Päivätyökin voi olla kivaa, jos se on ns. kutsumusammatti... Noh, mulla ei ainakaan ole sinnepäinkään :-(

Päivätyökin voi olla kivaa, jos se on ns. kutsumusammatti... Noh, mulla ei ainakaan ole sinnepäinkään :-(
 
Harrastuskin on aika kivaa kun on "kutsumusharrastus"

No kaikilta nyt joskus on sähköt katkenneet! Yleensä kesälavoilla kun ukkonen pyyhkii ohi. No, onneks kiipparisti oli myös puolivillainen hanuristi ja innokas tanssimusiikin ystävä, soitti ja lauloi yksin 2 ekaa paria, valssit ja humpat. Asennetta jätkät! Jengi tanssi ihan oikeesti vaik kyseessä oli suuri kesälava, jossa käy 1000 ihmistä joka kerta tai ainakin joka vuosi...
 
Keikkabussi hajosi TIETENKIN JUURI SILLOIN kun oli oulun paikkeilla yli 30 astetta pakkasta!!! Miten siitä selvittiin, selviää ensi kesän suuressa seikkailussa...

Nimenomaan, en minäkään päivääkään vaihtaisi pois.
 
Mä voisin vaihtaa vaikka kokonaisia viikkoja...

No kaikilta nyt joskus on sähköt katkenneet! Yleensä kesälavoilla kun ukkonen pyyhkii ohi. No, onneks kiipparisti oli myös puolivillainen hanuristi ja innokas tanssimusiikin ystävä, soitti ja lauloi yksin 2 ekaa paria, valssit ja humpat. Asennetta jätkät! Jengi tanssi ihan oikeesti vaik kyseessä oli suuri kesälava, jossa käy 1000 ihmistä joka kerta tai ainakin joka vuosi...
 
Keikkabussi hajosi TIETENKIN JUURI SILLOIN kun oli oulun paikkeilla yli 30 astetta pakkasta!!! Miten siitä selvittiin, selviää ensi kesän suuressa seikkailussa...
 
Tää ei liity kyllä tanssimusiikkiin, mutta Horsepowerilta hajos keikkabussi vastaavanlaisissa olosuhteissa, oliskohan ollut ruottissa. Varaosia/korjaajaa ei saanut saman päivän aikana. Jätkät päätti nukkua bussissa "onneks on Webasto"... Kuinka ollakaan joku bändistä heräs yöllä saatananmoiseen käryyn... Webasto tulessa... Saivat liekit sammutettua, mutta loppuaika meni sitten palellessa.

Olin tuossa juurikin tuuraamassa kitaristia eräässä bändissä, ja käytimme myös minun mikseriäni.
Sattuikin sitten tosi kummallinen asia, nimittäin laulussa oli kaiku kun teimme soundcheckin, mutta sitten kun aloitimme ensimmäistä settiä, niin kaiku oli täysin kateissa laulusta, vaikka kukaan ei ollut koskenut pöytään.
Vielä omituisemman asiasta teki se, että haitarissa kaiku oli, eli efektilenkki toimi.
Teimme melkein kaiken mahdollisen, myöskin vaihdettiin laulumikki eri kanavaan, mutta kaikua ei siihen saatu. Oli sitten pakko laittaa laulumikin väliin erillinen kaikulaite, jollainen onneksi oli matkassa. Ei kuitenkaan siinä oikein ollut tilaisuutta useampaa minuuttia huudella mikkiin ja räplätä pöytää.