Tanssimusiikki ›

Tekniikan kanssa sattuu ja tapahtuu. Kävi kerran niin, että en millään ehtinyt keikan roudausvaiheeseen mukaan (voi hArMi), ja saavuin paikalle vähän ennen kun soitot piti alkaa.
Tätä ennen jätkät ehtivät vaan huolestuttaa puhelinsoitolla:
"Mikä tätä päätettä vaivaa, kun ei kuulu kun toinen kanava?"
(PA-kamat on mun, ja yleensä myös huolendin miksauksesta soiton ohessa)
No siinä sitten pähkäiltiin ja pähkäiltiin, ja jätkät vaihteli piuhoja ja kokeili kaikenlaista, eikä toiminut.
 
No tultuani paikalle, napsautin päätteen TOISEN kanavan virtakytkimen päälle, ja kas, molemmat kanavat toimi. :-)
Tässä vahvistimessa oli täysin erilliset laitteet nämä kaksi kanavaa samoissa kuorissa.
Puhelimessa ei tullut mieleen, että jätkiltä jäi tuollainen huomaamatta.
 
Kerran reeneissä taas valmistin paistettua kompuraa.
Reenikämpällä oli sellainen pieni mikron kokoinen grilliuuni, jonka päällä oli keittolevyt. Talvella 30 asteen pakkasella kyseisen kämpän pieni lämpöpatteri ei oikein riittänyt, ja ajattelin tehdä perinteisen opiskelijakämpän lisälämmityksen, eli uuni päälle ja luukku auki.
 
Ihmettelin siinä, että mihänkän nuo kaksi ylimääräistä kytkintä vaikuttavat, ja pyörittelin niitäkin varmuuden vuoksi.
 
Jossakin vaiheessa alkoi sitten uunin päältä nousta mahtava savu! Tilanpuutteen vuoksi keittolevyjen päällä oli tavaraa (jonka vuoksi en niitä edes huomannut), ja kompuran pohjassa olevat kumilätkät käryää keittolevyllä.
Siinä kaiken käryn keskellä en hetkessä oikein ymmärtänyt mistä on kysymys, mutta kompura piti saada pois siitä. Ei kun näppeineni menin koskemaan, ja sehän oli tulikuuma, ja putosi lattialle.. tunnin verran meni sormenpäitä lumessa huljutellessa, ja kämpässä oli entistä kylmempi, kun käryt piti tuulettaa mäjelle.
 
Keikka-autoista sitten saisi vaikka mitä tarinaa aikaseen... Yhdessä vaiheessa oli yksi kaveri usein roudarina/kuskina, ja kuljettiin hänen vm -72 pitkällä Transitilla. Se oli hilpeä laite!
Kerrankin helteellä oli pakko pitää lämmityslaitetta täysillä, kun syyläri oli vähän tukossa. Kaikenlisäksi huikea 70km/h vauhti huolehti siitä, ettei matkalla pitkästynyt. Rumpalilla oli ilmeisesti tylsää, koska hoki koko matkan Rehupiiklesin Tauno Piirto-Rajalan sitä juttuosuutta:"seuraa mielenkiintoista perinnetietoa, jne..."
Siinä alkoi laulajallekin kossu maistua...
 
Erään toisen kerran sitten liikuttiin Delta 88:lla, ja meillä oli vuokrakärryt perässä. No niitten kärryjen sähköissä oli jotakin omituista, ja autosta meni sähköjärjestelmä ihan sekaisin. Sähköikkunat aukesi ja mitä kaikkea "hauskaa" tapahtui...