Epämuusikko: Äläpä nyt. Seuraavaan Elämään on kova biisi.
Oli miten oli mutta jos KK alkaa soimaan autoradiosta niin kanava vaihtuu oitis, samoin käy monen muun kohdalla kuten Topi Sorsakosken, Lauri Tähkän, Popedan ja listaa voisi jatkaa lähes loputtomasti.
No joo, autossa soi useimmiten RadioRock joten noista artisteista rock on melko kaukana joten ei silleen pelkoa.
Juu jaa, muusikkovitsi, eikös (tanssi)muusikko ole tänä päivänä(kin) vitsi itsessään?
Ja huono sellanen. Minä ainakin olen jos vertaa oikeisiin muusikoihin. Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla! |
WanhaWetäjä: Oli miten oli mutta jos KK alkaa soimaan autoradiosta niin kanava vaihtuu oitis, samoin käy monen muun kohdalla kuten Topi Sorsakosken, Lauri Tähkän, Popedan ja listaa voisi jatkaa lähes loputtomasti.
No joo, autossa soi useimmiten RadioRock joten noista artisteista rock on melko kaukana joten ei silleen pelkoa.
Juu jaa, muusikkovitsi, eikös (tanssi)muusikko ole tänä päivänä(kin) vitsi itsessään?
Ja huono sellanen. Minä ainakin olen jos vertaa oikeisiin muusikoihin.
Minun mielestä ne ääri narsistiset superjulkkis DJ:t, jotka menee koksupäissään heilumaan läppärinsä ja kuulokkeidensa kanssa ison stadion yleisön eteen. Ne on niitä suurimpia vitsejä, mitä tältä pallolta koskaan löytyy.
Itse asiassa n. pari vuotta sitten tein parodiana yhdestä nimeltä mainitsemattomasta superjulkkis DJ:stä sellaisen pilavideon, jossa laitoinkin taustamusan tilalle alkuperäisen Jätkänhumpan. Niin Youtube veti sen videon pois alle tunnissa. Se tais osua arkaan paikkaan. "In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell |
WanhaWetäjä: Oli miten oli mutta jos KK alkaa soimaan autoradiosta niin kanava vaihtuu oitis, samoin käy monen muun kohdalla kuten Topi Sorsakosken, Lauri Tähkän, Popedan ja listaa voisi jatkaa lähes loputtomasti.
Joo, itselläni käy juuri samoin ko. artistien äänen täyttäessä korvieni välisen tilan, tosin Topilla oli/on kuitenkin jotakin kuunneltavaakin tarjolla.
Muistan lukeneeni jostakin tarinan neliraaja-halvaantuneesta henkilöstä, joka ei voinut myöskään sietää Lauri Tähkän ääntä. Kävi kuitenkin kerran niin, että keittiössä oli jäänyt radio auki, ja kanavalta alkoi soimaan Tähkää. Silloin pyörätuolissa lähes koko ikänsä istunut henkilö nousi tuolista, ja käveli reippain askelin laittamaan radion kiinni. Tästäkin kirjoituksesta saa antaa plussan... Ei oo pakko. |
Seuraa itse kehittelemäni tekele.
Henkilöt:
Seu Jorge: Brasilialainen laulajaheppu, tuttu mm. David Bowie -tulkinnoistaan
Alan Pasqua: Amerikkalainen pianisti. Tarinan helpottamiseksi sovitaan että molemmat puhuvat suomea.
Aamuaurinko hiveli matkalaisten ihoa, ikään kuin kompensoiden aikaerosta johtuvaa pärinää. Etelä-Suomen aurinko ei porota samalla intensiteetillä kuin Rio de Janeiron esikaupunkialueilla, tai Floridassa, näissä matkalaistemme edellisissä esiintymiskohteissa, kukin sopivasti kotikentällään. Joku älypää on tilannut heidän duonsa tänne sinänsä idylliseen suomenruotsalaiseen pitäjään, jonka festivaalin vuosibudjetti näköjään vuotaa sen verran yli että palavereissa on "fiikkaamisen" ohella uskallettu maalata isommalla pensselillä. No, festivaalin pääpromoottorin ja kantaisän veljenpoika oli kohteliaasti vastaanottamassa matkalaisemme jo Helsinki-Vantaalta, ja toissavuoden mallia olevan pikkubussin ilmastointi oli prikulleen kalibroitavissa Uuden Mantereen miesten mieltymyksiin, ja matka keikkapaikalle sujui kuskin småpratan siivittämänä kitkattomasti.
Perillä festivaalialueella olivat Festivaali Touhu Mummot jo keittäneet termoskannut täyteen kahvia, ja pullapitkot ainakin näyttivät tuoreilta, koska kidesokerimurut olivat ehjiä eivätkä sulaneita sinne pullan ja muovipussin väliin. Niiden sokerin palojen suutuntuma on joskus Se juttu. No, vaikka muusikkomme ovat monelle tuttuja niin siitä Bill Murray -elokuvasta (Seu) kuin Allan Holdsworthin yhtyeestä (Alan), niin heidän kasvonsa olivat kuitenkin jopa osalle festivaalityöntekijöistä vieraita. Tämän vuoksi artistipassit on hyvä käydä hakemassa, niitä varten oli aseteltu itsevalmisteisella pöytäliinalla koristeltu retkipöytä johon passeja oli levitelty, virkailijana toimi paikallinen, jo 90-luvulta toiminnassa tiiviisti mukana ollut henkilö.
Passijonossa oli matkalaistemme edellä muutama paikallinen soittorosvo, jotka kartuttivat passikokoelmaansa taas kerran oman kylän tapahtumapassilla, onneksi se on lähes joka vuosi eri värinen. Heidän mukanaan oli joku hahmo joka näytti etäisesti tutulta, A kuiskasi S:lle ehkä nähneensä hänet pari vuotta sitten jollain pianofestivaalilla. Mystisen vieraamme toista jalkaa koristi mekaanisen näköinen pallura, joka oli Suomen oikeuslaitoksen ja Finnairin yhdessä tuumin asettama rangaistus vahingonaiheuttamisesta firman wc-tiloissa, ja sillä seurattiin kyseisen henkilön matkustusreittejä ja samalla evättiin pääsy Finnairin koneisiin. A:lla tuli välitön mielikuva ehdonalaistuomioihin liittyvistä jenkkimötiköistä, ja hän ihmetteli, että onko moinen kulttuuri päässyt hiipimään tänne lovely nice Finlandiin asti. Tämän mietinnän keskeytti a:n suolenmutkassa tuntunut väkivaltaisen nytkähdys. Note to self: älkää tilatko kana-sashimia mannertenvälisillä lennoilla. S oli jo ehtinyt esitellä itsensä, mutta A:n oli pakko kääntyä kantapäillään ja etsiä lähin saniteettitila, onneksi Bajamajoja oli vuokrattu festivaalin pitkäaikaiselta yhteistyökumppanilta sopuhintaan, yhden niistä sijaitessa muutaman askeleen päässä.
Passeja jakava iloisesti hymyilevä henkilö oli ehtinyt nostaa katseensa pianistiamme kohti, joka ei kuitenkaan äkillisestä vessankaipuustaan johtuen ehtinyt passia noutamaan. Henkilömme ollessa jo käsi vessan muovisella ovenrivalla päätti festivaalitoimitsija kuitenkin esittää asiansa, kun kerran pienellä paikkakunnalla ollaan ja eihän tämä ole niin justiinsa vaikka muusikko on vessaan menossa. "Good moorning sir, what is your name?".
.
.
.
.
A oli jo hieman ärtyneenä huutamassa nimeään vessanovelta, mutta samalla hän näki äsken jonossaolleen pianistihepun kävelevän ohitseen, musta pallura nilkassa pullottaen. Nyt, kaiken tämän hädän keskellä A tajusi kenestä on kyse, katseensa kuitenkin kiinnittyvän shortsien ja Crocsien välistä paistavaan möllykkään. A osoitti suomalaispianistiamme, huudahtaen matkatoverilleen:
"Seu, Rantala ite!" LET'S SÄRJETÄÄN AND MURJOTAAN! |
Epämuusikko
Anonymous-jazz
WanhaWetäjä
Kyllikki
Thefish
artope