Rock, pop, alternative ›

Truth ja Beck-Ola löytyy hyllystä ja jotain Wired-levyn biisiä olen tavaillut kitaralla junnumpana. Hieno kitaristi ja muusikko oli Jeff Beck, kevyet mullat.

Brian May jr.: Truth ja Beck-Ola löytyy hyllystä ja jotain Wired-levyn biisiä olen tavaillut kitaralla junnumpana. Hieno kitaristi ja muusikko oli Jeff Beck, kevyet mullat.
 
Mulla on kanssa tuplavinyylinä nuo ekaksi mainitut ja oli myös Blow by Blow ja Wired, jälkimmäisen myin aikoinaan pois kun tuntui liian progelta. Se Jan Hammerin kanssa tehty live on kanssa hyvä, sitä olen kuunnellut mutta en muista levyn nimeä.
 
Guitar Shopit ja sen semmoiset pitäisi kanssa ottaa uusintakuunteluun, jokin niissä tökki tuoreeltaan.
 
Vanhaa Jeff's Boogieta olen kitaralla tapaillut. En oikein tiedä miltä levyltä se kasetille äänittämäni versio on. Beck, Bogert & Appicella näkyy olevan aika hysteerinen livetulkinta.
 
https://www.youtube.com/watch?v=_v4AWlKOGRM&t=2s
 
Edit: se taitaa olla Yardbirdsin "Roger The Engineer " albumilla.

Yllättävän vähän reaktioita ja kirjoituksia on Beckin poismeno aiheuttanut täällä.
Kyseessä kuitenkin kiistatta yksi kaikkien aikojen kovimmista ukoista kitaran ja sen soittamisen tyylin suhteen. Täysin tunnistettava soundi miehellä ja "katalooki" sellaista luettavaa, että heikompia hirvittää. Ja nyt joku viisas Bon Jovi mies tulee ja toteaa, että eihän se myynyt levyjä yhtään niin paljon kuin se ja se ...
 
Tämä on kyllä pitkään aikaan mielestäni yksi suurimpia menetyksiä mitä musiikki- ja kitaramaailma on joutunut kokemaan pitkään aikaan. Ja mikä ikävintä, ennen sairastumista, erittäin vanhalla iällä, edelleen äärettömän kovassa soittokunnossa. On harvinaista nähdä nykypäivänä näin pitkän linjan artisti, joka on noinkin vanhana vielä täysin suvereeni ja 100% soittokunnossa ennen poismenoaan.
 
Hattu päästä lähtee ja samalla Freeway Jam soimaan
 
R.I.P. Jeff

Oli kyllä kova menetys tämä. Itselläni levyjä eri aikakausilta (Wired, Live with Jan Hammer Group, Guitar Shop, Emotion & Commotion...) ja miehen uudistumiskyky ja soiton tatsi ja mielikuvitus on jotain sellaista johon harvoin törmää.
 
Yksi viimeisimpiä suosikkejani on myös Live at Ronnie Scott's joka (ainakin vielä taannoin) on kokonaisuudessaan juutuubissa.
Siellä myös loppuvaiheessa lauteille astuu itse (höh) maisteri claptonen ja jälleen käy selväksi minkälainen ero on todellisen kitaristin (Beck) ja tylsän ja mielikuvituksettoman puupökkelön (clapton) välillä.
 
Harmittamaan jäi että tämä(kin) legenda jäi livenä näkemättä.
RIP

Jeff Beck ansaitsee kaikki kehut! Omasta levyhyllystä löytyy kanssa eri aikakausien levyjä. Noiden kuunteluun ei ole väsynyt. RIP!

Pekka Laine: Jeff Beck ja sähkökitaran sielu:
https://areena.yle.fi/1-64663149
 
Kannattaa kuunnella.

Laine tiivisti tuossa ohjelmassa hienosti Beckin uraa, suositus täältäkin. Eilen palasin Beck-Olan hitaaseen bluesiin Sweet Little Angel. Kuulokkeilla kun kuunteli riittävän isolla, niin sai taas ihmetellä, mitä täällä tapahtuu. Huimaa soittoa.

Kefiiri: Lienee ollut asiallinen tyyppi myös ihmisenä.
 
Sen verran asiallinen, että sai fudut Yardbirdsista

sub zero: Sen verran asiallinen, että sai fudut Yardbirdsista
 
Ja mm. kusi bändinsä Woodstock-keikan perättömän huhun takia:
https://www.discogs.com/digs/music/ … s&utm_campaign=Music_2023_01_13
 
Voi olla, että tuo on jopa hieman harmittanut jälkeenpäin.

Jucciz: Ja mm. kusi bändinsä Woodstock-keikan perättömän huhun takia:
https://www.discogs.com/digs/music/ … s&utm_campaign=Music_2023_01_13
 
Voi olla, että tuo on jopa hieman harmittanut jälkeenpäin.
 
Kukapa meistä olisi täydellinen... mutta kieltämättä kiusallinen tapaus monella tapaa :/
 
Toisaalta, aika tiukka veto noin vain häippästä ennen keikkaa. Vaimo on selvästi ollut tärkeä, luottamus vaan heikkoa... miehen käytös vaikuttaa yhtä spontaanilta kuin soittokin.

Pinewood: Pekka Laine: Jeff Beck ja sähkökitaran sielu:
https://areena.yle.fi/1-64663149
 
Kannattaa kuunnella.
 
No nyt kuuntelin, asiallista juttuahan se oli. Beck's Bolerostakin rupesin tykkäämään, olen pitänyt sitä vähän rasittavan kuuloisena jostain syystä.
 
Se, että Beck innostui instrumentaalisesta fuusiomusasta kuunneltuaan Mahavishnua, oli kyllä tieto jota ilman olisin voinut elää. Pitääkö nyt ruveta kuuntelemaan sitäkin ruilutusta ihan vakavalla naamalla? Mahavishnun säälittävä särösoundi ja epämääräinen venyttely kuulostavat siltä kuin olisi tajuttu rockmusiikin idea jotenkin tyhmimmällä mahdollisella tavalla. Vai onko se venytysten epävireisyys jokin tehokeino tai tahallista mikrotonaalisuutta?
 
Mahavishnu kuunteluun.
 
Edit: perun pahat puheeni Mahavishnusta. Aiempi otantani vain oli liian suppea. Musahan on paikoin hillitöntä xD

Autoistaan mies tunnetaan
https://fuelcurve.com/wp-content/up … ds/2020/05/Jeff-Beck-collection.jpg

sub zero: Autoistaan mies tunnetaan
https://fuelcurve.com/wp-content/up … ds/2020/05/Jeff-Beck-collection.jpg
 
Mikä Austin tai Morris on pistetty sinne taaimmaksi?

Gary Enfield: Mikä Austin tai Morris on pistetty sinne taaimmaksi?
 
Eikös tuo Mini ole? Keula ainakin näköinen.

Kefiiri: miehen käytös vaikuttaa yhtä spontaanilta kuin soittokin.
 
Tästä kyllä kaikki pisteet kotiin - siis jokaiselle, joka toimii näin. Soitonhan pitäisi nimenomaan olla sitä, mitä persoonakin - tai siis, että se oma persoona tulee esiin kaikessa tekemisessä, myös soitossa ja säveltämisessä.

Jucciz: Tästä kyllä kaikki pisteet kotiin - siis jokaiselle, joka toimii näin. Soitonhan pitäisi nimenomaan olla sitä, mitä persoonakin - tai siis, että se oma persoona tulee esiin kaikessa tekemisessä, myös soitossa ja säveltämisessä.
 
Eli jos olet näkemyksetön, hutiloiva, yhteistyö- ja keskittymiskyvytön narsisti, näiden ominaisuuksien olisi hyvä kuulua myös soitossa?
No joo, ymmärrän kyllä mitä tarkoitit.