Rock, pop, alternative ›

mitaha: Rothin ja Hagarin aikakauden levymyyntejä verrattaessa kannattaa ottaa huomioon, että Rothin aikaiset levyt on myyty valtavalle joukolle faneja vähintään kahteen. jopa kolmeen kertaan. Ensin LP-versiot ja 8-raita kasetit. jotka USA:ssa olivat iso osa myyntiä ja sitten vielä CD-levyt.
Hagarin aikakauden levytykset ensimmäistä ja toista lukuunottamatta myivät lähinnä CD-versioina.
 
RIAA tilastot taitaa olla CD myynneistä, jos olen oikein ymmärtänyt.

Kipponi: Faktat hukassa. On ja yleensä jos keskustellaan jostain josta tykkäää, niin jätetään ne nollaamiset pois. Esim. toi Hagar- Roth 100-0. Täyttä paskaa.
 
Tykkäämiset erikseen, se ei ole mielipide- tai tykkäämiskysymys kumpi herroista on parempi laulaja. Ei Roth pystyisi ikinä vetämään sellaisia biisejä kuin Dreams, Right Now jne. Makuasia on sitten kumpi on parempi keulamies Van Haleniin, siihen toki vaikuttaa moni muukin asia.
 
Mutta sanotaan nyt sitten vaikka että Hagar vie Rothia laulajana 68-32, jos se nyt kuulostaa paremmalta.

Kyllähän tämä aika hauskalta välillä vaikuttaa miten fanaattisesti jengi suhtautuu Rothin aikaiseen matskuun. Sitten jos joku on diggaillut Hagarin aikaista matskua niin heti ollaan kertomassa että onpas huono maku...
 
Itse kuulin Van Halenia ekaa kertaa kun kaveri oli hommannut bändin levyn. Oli kova Bon Jovi diggailija ja koittanut katsella löytyisikö jotain saman tyylin matskua. Ja ei tosiaan ihan nyt osunut mutta sellaista sokkona ostamistahan se siihen aikaan oli. Minä sitten lainasin ko. levyä pidemmäksi aikaa kun ei kaveri siitä pitänyt. Tuo levy oli 5150 ja sen takia sitten se on edelleen mun VH suosikki.
 
Onko muuten kukaan kuunnellut Gary Cheronen laulamaa levyä? Onko se mistään kotoisin?

sirdickyj: Itseasiassa Hagar oli ehdolla bändiin jo aiemmin eli Daven tilalle jo ennen ekaa levyä. Templeman halusi näin.
 
Mitä nyt aiheeseen olen aika paljon tutustunut, niin Daven määrätietoisuus se oli joka båndin menestystä maksimoi, Eddie oli aika pihalla oikeastaan ihan kaikesta paitsi kitaransoitosta.
 
Hagarin kirjan mukaan EhDeetä ei oikeastaan lauluhommat kiinnostaneet, kun oma osuus oli hoidettu.
 
Hagar ei ollut kova kitaristi. Eikä ole.
 
Hänen ei tosiaan olis tarvinut liittyä Van Haleniin siinä kohtaa uraansa, jos taloudellisesti ajatellaan. Hånellä oli hyvåt bisnekset pyörimässä ja omia hittejä, vaikka ei mitään ykköshittejä. Mutta ei myöakään jengiä pottia jakamassa.
 

 

 
Mun ymmärtååkseni 2004 rundi oli vaan ona-off juttu, ja Mikesta pitää muistaa että hän ei esim.saanut soittaa niillä uusilla biiseillä lainkaan, jotka julkaistiin rundia pohjustavan tuplakokoelman houkuttimina. Eddie soittk bassot. Voi olla toki että soitti jo aiemmilla levyillä, kuten huhu kertoo. Mutta ainakin noissa biiseissä soittaa.
 
Samaa mieltä oikeastaan kaikesta muusta, mutta kyllä Hagar on ihan osaava kitaristi. Ei tietenkään mikään virtuoosi, eikä varsinaisesti edes soolokitaristi, mutta hanskaa soittimen kyllä hyvin. Se mahdollisti mm. sen että esim. 5150 -rundilla (muistaakseni) Eddie soitti välillä koskettimia, ja vetivät esim. One Way to Rockin ihan tyylikkäästi harmonioita myöten kahdella kitaralla.
 
Sammyllä oli tosiaan menestyksekä sooloura, ja muistaakseni kertoo kirjassaan että ei ollut ollenkaan itsestään selvää halusiko liittyyä Van Haleniin, koska oli kai vielä aika hyvässä nosteessa siinä kohtaa, taisi jopa kehaista olleensa siinä kohtaa Van Halenia kovempi nimi. Vaikea sanoa oliko värikynää kuinka paljon, tuo Hagarin sooloura on niin jenkkijuttu, että vaikea sanoa täältä käsin mitään objektiivista. Mutta ei siis tosiaan varsinaisesti tarvinnut Van Halen -keikkaa.

mitaha: Rothin ja Hagarin aikakauden levymyyntejä verrattaessa kannattaa ottaa huomioon, että Rothin aikaiset levyt on myyty valtavalle joukolle faneja vähintään kahteen. jopa kolmeen kertaan. Ensin LP-versiot ja 8-raita kasetit. jotka USA:ssa olivat iso osa myyntiä ja sitten vielä CD-levyt.
Hagarin aikakauden levytykset ensimmäistä ja toista lukuunottamatta myivät lähinnä CD-versioina.
Eli CD-levy tappoi nuokin myyntimahdollisuudet. 8-raitakasetti olikin uusi asia mulle. Vai onko sama kuin MD-kasetti?
Vissiin parempi ääni kuin C-kaseteissa oli?
LP on musta paras formaatti monessa mielessä. Kokona tietysti liian iso.

Onko muuten kukaan kuunnellut Gary Cheronen laulamaa levyä? Onko se mistään kotoisin?
 
VH III oli vähän sellainen "sillisalaatti" levy joka oli sekoitus VH:a ja Extremeä... Osa biiseistä (Fire In Hole, Dirty Water Dog, One I Want) toimii mutta muut sitä sun tätä. From Afar oli kanssa jotensakin "outo" VH-biisi (näin ulkomuistista ajateltuna). No ei tuo Cherone-kausi muuten kauaa kestänytkään (oliko 3 vuotta?).

sirdickyj: Itseasiassa Hagar oli ehdolla bändiin jo aiemmin eli Daven tilalle jo ennen ekaa levyä. Templeman halusi näin.
 
Okei. Tuo on mulle uutta tietoa...
 
Mun ymmärtååkseni 2004 rundi oli vaan ona-off juttu, ja Mikesta pitää muistaa että hän ei esim.saanut soittaa niillä uusilla biiseillä lainkaan, jotka julkaistiin rundia pohjustavan tuplakokoelman houkuttimina. Eddie soittk bassot. Voi olla toki että soitti jo aiemmilla levyillä, kuten huhu kertoo. Mutta ainakin noissa biiseissä soittaa.
 
Kuten myös tuokin oli mulle uutta... Ei sen puoleen etteikö bassottelukin olisi sujunut Eddieltä. Taisi soittaa bassot yhdellä Hagarin soololevyllä (I Never Said Goodbye)?

Dirtyh: Kyllähän tämä aika hauskalta välillä vaikuttaa miten fanaattisesti jengi suhtautuu Rothin aikaiseen matskuun. Sitten jos joku on diggaillut Hagarin aikaista matskua niin heti ollaan kertomassa että onpas huono maku...
 
Itse kuulin Van Halenia ekaa kertaa kun kaveri oli hommannut bändin levyn. Oli kova Bon Jovi diggailija ja koittanut katsella löytyisikö jotain saman tyylin matskua. Ja ei tosiaan ihan nyt osunut mutta sellaista sokkona ostamistahan se siihen aikaan oli. Minä sitten lainasin ko. levyä pidemmäksi aikaa kun ei kaveri siitä pitänyt. Tuo levy oli 5150 ja sen takia sitten se on edelleen mun VH suosikki.
 
Livelaulajana Hagar on kyllä eri tasoa. Hänen ajan tuotantonsa ei vain oikein uppoa. 5150-levyssä on kyllä tiettyä laatua, mutta soundit aika vastenmieliset ja osittain aika imelää materiaalia. Live Without A Netissä ei liiemmin valitettavaa. Siihen aikaan rockbändien esiintymisasujen värejä miettivillä stylisteillä oli ainakin enemmän mielikuvitusta.

Dave diggarit vs.Sammy ikuinen dilemma. Teen nyt kompromissin vaikka ekan kerran kuulin v.1978 VanHalenia ja Dave oli puikoissa. Eka muisto on tärkein.
Ja vitut tee hehe...ei pysty. Ekat levyt on hyllyssä kaikki ja ainoastaan 5150 Hagaria.

Kipponi: Dave diggarit vs.Sammy ikuinen dilemma. Teen nyt kompromissin vaikka ekan kerran kuulin v.1978 VanHalenia ja Dave oli puikoissa. Eka muisto on tärkein.
Ja vitut tee hehe...ei pysty. Ekat levyt on hyllyssä kaikki ja ainoastaan 5150 Hagaria.
 
Joo, ekat levyt on minunkin mielessä sementoituneet "parhaiksi"/"aidoimmiksi". Toki Sammy on parempi ja melodisempi laulaja. Daven alkuaikojen Tarzan-meininki ja laulusoundi on silti itselleni se ainoa oikea, vaikka koko kataloogia kuuntelenkin.

2randpo: Joo, ekat levyt on minunkin mielessä sementoituneet "parhaiksi"/"aidoimmiksi". Toki Sammy on parempi ja melodisempi laulaja. Daven alkuaikojen Tarzan-meininki ja laulusoundi on silti itselleni se ainoa oikea, vaikka koko kataloogia kuuntelenkin.
 
Jokin tuossa Rothin henkisessä ohjauksessa sai myös Eddien soittamaan vaarallisemmin. Viittasin edellä kultakaudella juuri tähän alkuperäisen Van Halenin taiteelliseen ylivoimaan, en turhanpäiväisiin myyntilukuihin.
 
Erityisesti 5150 jälkeen soitto muuttui aika paljon sovinnaisemmaksi ja klassisimmat riffit ja kompit tyrehtyivät. Tavanomaistumista aiheutti myös Eddien saundin muuttuminen steriilimmäksi kaikenmaailman signature-kaman, MusicManien ja higain-styrkkarien myötä.

Olen kai outo nuorisolainen, kun kaikki käy vuoteen 1991 asti. Olen ehkä tiedostamatta ajatellut niitä erikseen, "eri bändeinä" ja molemmat sattuu toimimaan.

hyviä pointteja.... ei mullakaan ole mitään sitä vastaan, jos joku tykkää Hagarin laulamista levyistä eikä se ole multa pois. Henkilökohtaisella tasolla vaan tuo Roth-aika oli koko rocknrollin alkuperäisen hengen jälleensyntymä; lapsellista ja vaarallista samaan aikaan, vauhdikasta, huumoria mukana ja ennenkaikkea pidäkkeetöntä hauskanpitoa. Hagarin aika jotenkin vaan kuullostaa mun korviin aina kireältä ja tylsältä aikuisrockilta.

Joku tuossa aiemmin mainitsi steriilin. Tämän hepun kanssa VH olisi ollut steriloitu. https://ultimateclassicrock.com/mitch-malloy-van-halen-iii/ . Bändi oli aika hukassa tuohon aikaan ja varmasti tuollainen Sammy imitaattori olisi voinut olla vaihtoehto. Päätyivät kuitenkin Gary Cheroneen. Ei tuo Mitch Malloykaan huono laulaja ole, mutta aika geneerisen aikuisrokkarin kuvan tuosta saa.

kanisteri: Jokin tuossa Rothin henkisessä ohjauksessa sai myös Eddien soittamaan vaarallisemmin. Viittasin edellä kultakaudella juuri tähän alkuperäisen Van Halenin taiteelliseen ylivoimaan, en turhanpäiväisiin myyntilukuihin.
 
Erityisesti 5150 jälkeen soitto muuttui aika paljon sovinnaisemmaksi ja klassisimmat riffit ja kompit tyrehtyivät. Tavanomaistumista aiheutti myös Eddien saundin muuttuminen steriilimmäksi kaikenmaailman signature-kaman, MusicManien ja higain-styrkkarien myötä.
 
Itse olen samaa mieltä tuosta Rothin henkisestä ohjauksesta. Roth puutteineen pisti bändin yrittämään parastaan. Ekojen levyjen parhaita osuuksia olivat myös harmonia laulamiset joita en uskoisi tulleen levyille, jos Hagar olisi ollut mukana alusta alkaen. Rothin VH soitti vaarallisemmin ja kappaleista ei tiennyt mihin suuntaan ne menevät. Jos Hagar olisi ollut puikoissa, niin laulut olisivat olleet virtaviivaisempia ja en usko silloin Eddien pääsevän loistamaan kuten Rothin kanssa.

Swayne: Itse olen samaa mieltä tuosta Rothin henkisestä ohjauksesta. Roth puutteineen pisti bändin yrittämään parastaan. Ekojen levyjen parhaita osuuksia olivat myös harmonia laulamiset joita en uskoisi tulleen levyille, jos Hagar olisi ollut mukana alusta alkaen. Rothin VH soitti vaarallisemmin ja kappaleista ei tiennyt mihin suuntaan ne menevät. Jos Hagar olisi ollut puikoissa, niin laulut olisivat olleet virtaviivaisempia ja en usko silloin Eddien pääsevän loistamaan kuten Rothin kanssa.
 
Pitää muistaa että on aikamoinen suoritus että Roth on ylipåänsä saanut ängettyä laulua niihin Eddien kuvioihin

sirdickyj: Pitää muistaa että on aikamoinen suoritus että Roth on ylipåänsä saanut ängettyä laulua niihin Eddien kuvioihin
 
Eddie itsekin mainitse olevansa mind blown siitä, millaisia laulujuttuja David kehitti biiseihin. Onhan siellä tosi villiä kamaa vaikka jotkut Loss of Controlit, Push Comes to Shovet ja Everybody Wants Somet.
 
Koomista, että David on joillekin kauttaaltaan huonon laulajan maineessa. Esimerkiksi mainituissa biiseissä laulut on minusta siisteimmästä päästä rockhistoriassa.
 
Toki ymmärrän livelaulantaan liittyvän kritiikin. Itse tosin koin livenä Daven "liikaa" improvisoivan tyylin hyvin hetkessä eläväksi. Ehkä se vain loppuvuosina meni alamäkeen kun äänijänteet ja äänen halinta heikkenivät, mutta halu improvisoida ja leikiskellä säilyi.

Tuli just kuunneltua se Templemanin kirja. Vähän "out of context" -otsikolta/heitolta vaikuttais toi Rothin vaihto Hagariin ennen ekaa levyä. Ted sanoo olleensa ekan keikan jälkeen sitä mieltä että pitäiskö laulaja vaihtaa ja tästä lähinnä kai vain mainitsi Donn Landeelle. Käytännössä kuitenkin huomasi kun rupesi bändin kanssa työskentelemään kuinka paljon Dave tuo siihen koko hommaan. Ja vaikka hän monesti muistaa mainita, että jokainen bändi-otto piti aina nauhoittaa laulujen kanssa, että saataisiin mahdollisimman paljon matskua josta valita/leikata lauluraita, niin kyllä kirjasta suorastaan huokuu Templemanin arvostus Rothia kohtaan. Ja vaikka heilläkin meni sitten sukset ristiin, niin kyllä Dave saa paljon kehuja.
Se oli mielenkiintoista, että Ted oli sitä mieltä, tai koko ajan luuli silloin näin tapahtuvan, että Roth->Hagar kestäisi vain sen 5150 album cyclen ajan ja että kohta Roth olisikin takasin..
 
edit: Tosta vielä Hagarin Bad Motor Scooter live, hienot soolobattlet lopussa: https://www.youtube.com/watch?v=pPV9M2C0TvA
Osaa se ihan hyvin soittaa. Disclaimerina vielä että pidän todella paljon Rothista ja pidän todella paljon Hagarista ;)

Mitä Rothiin tulee niin vaikka ei ollutkaan maailman teknisesti paras laulaja niin ainakin persoonallinen ääni joka erottui heti muista aikalaisistaan... Etenkin 70-luvulla vielä arvostettiin sitä että bändi erottui kaikkien maailman bändien massasta jollakin "jutulla" ja VH:n kohdalla tuo oli Eddien lisäksi nimenomaan Daven ääni ja showmeininki. Jos olisivat aloittaneet jonkun muun (vaikkapa juuri Hagarin) kanssa niin tuskin olisivat erottuneet kovin selkeästi tuosta massasta ja tehnyt lähestulkoon siihen astisesti myydyintä hardrockia... Spekulointiahan tämä tietysti vaan on, ehkä toisinkin olisi hyvässä lykyssä voinut käydä;).