Yleistä keskustelua musiikista ›

Kefiiri: Tunteisiin ei onneksi voi olla copyrightia. Mutta säveltäminen, sehän on tosiaan vaan sitä että erilaisten mahdollisten säveljonojen seasta valitaan sellainen joka herättää tunnetta.
 
Beethovenin luomistyötä on kuvailtu siten että hänelle säveltäminen kuten Mozartille ja monille muillekin suurille mestareille oli alitajuista ts. itsetiedotonta toimintaa alitajuisten motiivien kietoutuessa tietoiseen metodiikkaan ja hänelle musiikki puhkesi soiviksi säveliksi samanlaisissa tunnetiloissa jotka runoilijoilla puhkeavat sanoiksi kuten aamun sarastuksessa, yön hiljaisuudessa jne. sävelten myrskytessä ja pauhatessa kunnes ne olivat nuotteina hänen edessään jonka jälkeen alkoi aineiston muokkaaminen ja kehittely pianon ääressä koko laajuudessaan kyeten näkemään kuvina kun musiikki ikään kuin kasvaa, laajenee ja syvenee silmiensä edessä kunnes hän oli tyytyväinen.
 
Mozart taas on kertonut että kun hän on oikeassa mielentilassa hänen mielensä vilisee aiheita ja hän valitsee ne joista pitää eniten ja hyräillen niitä mielessään. jäännöspaloista saisi kokoon vielä monta hyvää sävellystä. Ryhtyessään säveltämään hänen tarvitsi siis vain ammentaa aivojensa ehtymättömästä varastosta. Kirjoituspöydän ääressä hän näytti aina vain kirjoittavan puhtaaksi musiikkia joka oli valmiiksi sävelletty hänen päässään.
 
Tuukkasen ensikosketus säveltämiseen tapahtui hyvin nuorena 12 vuotiaana kun hän isänsä kanssa soitti leikkiviululla duettoja ja meni sen jälkeen nukkumaan mutta uni ei tahtonut tullakaan silmään kun hän kuuli päässään monisäikeisen ja oudon sävelkudoksen jotä hän lähti mielessään ihmetellen seuraamaan.
 
Helvi Leiviskä on kertonut samantapaisen tarinan säveltäjäpolkunsa alkutaipaleelta kun hän sisarustensa kanssa oli nukkumassa mutta heräsi eräänä huhtikuun aamuna aikaisin eikä voinut niin aikaisin herättää vielä muita ja alkoi kuulla päässään ja nähdä säveliä ja sävellyksen josta muodostui hänen ensimmäinen sävellyksensä E duurissa jonka hän samalla näki ja kuuli mielessään ja hän lähti keittiöön etsimään jotakin kynää ja puotipaperia kun muut vielä nukkuivat ja sai kirjoitettua jollakin viivoittimen tapaisella ensin nuottiviivat joille sitten piirsi nuotit ja sävellys oli valmis. Leiviskä taisi olla Melartinin oppilaita ja Melartin oli pyytänyt Leiviskää tuomaan joitakin omia sävellyksiään näytettäväksi ja leiviskän ensimmäisestä orkesteriteoksesta Melartin sanoi että kylläpä te olette maalannut paksusti. Leiviskästä tuli sittemmin sukupolvensa, maansa ja kenties koko musiikinhistorian merkittävin naissinfonikko jonka musiikki myöhäisissä sinfonioissa on syvemmin koettua, persoonallisempaa ja polyfonisessa mestaruudessaan taidokkaampaa kuin sata vuotta aiemmin eläneen kollegansa Louise Farrencin sinfonioissa.