Rock, pop, alternative ›

Dave oli Tarzan... Hagar Cheeta. Siinä homma kookospähkinänkuoressa :)

Dirtyh: Miten pitkäksi periodiksi määrittelet tuon alkuperäisen myynnin? Tavallaan voi tosiaan ajatella että esim. ensimmäisen vuoden myynti korreloi sen kanssa kuinka "kuuma" bändi juuri sillä hetkellä on.
 
Sen nyt vielä uskoo että 5150 saattoi ensimmäisen vuoden aika myydä enemmän kuin 1984 myi ensimmäisen vuotensa aikana. Johtuen ihan siitä että 1984 oli se levy millä VH breikkasi koko kansan tietoisuuteen ja siten "kattoi pöydän" tuleville albumeille. Sen sijaan on vaikeampi uskoa että seuraavat levyt olisivat vuoden aikana myyneet enemmän kuin 5150.
 
Tuossa olet harvinaisen oikeassa, Halen ei ollut ikinä stadion luokan bändi kuten esim. Bon Jovi - tarkoitin että jäähalleja veti täyteen.
 
Uskon asiahan tämä ei saa olla, vaikka vihaisikin Hagaria kuin se 16-vuotias poika jolle bändit ovat maailman suurin asia.
Enkä tarkoita että sinä näin ajattelisit, vaan yleensä - koitan jossain vaiheessa etsiä niitä faktoja, jotka ensimmäistä kertaa luin jostain VH-kirjasta.

sirdickyj: Kyllä sä kuitenkin vedit sen rajan.
 
RIAA:n Gold And Platinum ja sieltä artisti Van Halen kertoo myynnit.
 
MUTTA noi on myyntejä Amerikassa, ja CD ajan alusta låhtien.
 
Käykää yytsimässä..
 
En vetänyt rajaa.

'5150' (1986)
 
The arrival of Sammy Hagar could have meant the end for Van Halen if fans weren't willing to adjust to the new singer. But the success of 5150, with Foreigner's Mick Jones serving as co-producer on the No. 1 album, proved they didn't lose any of 1984's momentum. The album helped shape the sound of mainstream rock for the next few years.
 
_________________________________________________________
 
OU812' (1988)
 
OU812 proved 5150 was no fluke, repeating its predecessor's No. 1 peak and giving Van Halen a Top 5 smash with the soaring power ballad "When It's Love." Even though the album is remembered for its keyboard-heavy sound, the band also made room for more traditional VH fare like "A.F.U. (Naturally Wired)," the bluesy "Finish What Ya Started" and a cover of Little Feat's "A Apolitical Blues."
 
_________________________________________________________
 
'For Unlawful Carnal Knowledge' (1991)
 
On For Unlawful Carnal Knowledge, Van Halen entered the '90s with a cleaner approach than found on the previous two records. Andy Johns (whose long career stretched back to Led Zeppelin and the Rolling Stones) produced, but the record took more than a year to make; Hagar later said he and Eddie Van Halen were spending more time racing cars than working on music. The time spent on the album paid off in the end. The album was their third consecutive chart-topper and spawned six singles at rock radio, three of which - "Poundcake," "Runaround" and "Top of the World" - reached No. 1.
 
_________________________________________________________
 
Lähdee ja lisää aiheesta:
 
https://ultimateclassicrock.com/van-halen-albums/
 
Eli ilmestyessään nuo albumit möivät edellistä enemmän ja saavuttivat myös ykköspaikan, mitä yksikään Rothin aikainen albumi ei ole saavuttanut.
 
Mutta tietenkin se rajan vetäminen ajallisesti on vaikeaa, kun Van Halenin ensimmäinen levy myi aluksi noin miljoonan, niin olihan se paljon mutta varsin mitättömästi mitä esimerkiksi 5150 myi, niin sanotusti "ilmestyessään".
 
Vähän kuten se Eppujen Repullinen hittejä - en tiedä Eppujen albumien myyntejä tai mihin ne ilmestyessään asettuivat listoilla, mutta se on tässä hyvä esimerkki myydessään edelleen ja kohtapuoliin ohittaa Jari Sillanpään ensimmäisen levyn Suomen kaikkien aikojen myydyimpänä levynä.
Mutta ilmestyessään Siltsun eka levy oli kyllä semmoinen myynti menestys että alta pois ja alle jäi myös Repullinen Hittejä, joka nyt tietenkin vuosien saatossa kiilaa ohi.

vaikka vihaisikin Hagaria
 
Tässä kukaan Hagaria vihaa. Se vaan oli Daveen verrattuna täysin munaton viihdepaska.

Markusmies: '5150' (1986)
 
The arrival of Sammy Hagar could have meant the end for Van Halen if fans weren't willing to adjust to the new singer. But the success of 5150, with Foreigner's Mick Jones serving as co-producer on the No. 1 album, proved they didn't lose any of 1984's momentum. The album helped shape the sound of mainstream rock for the next few years.
 
_________________________________________________________
 
OU812' (1988)
 
OU812 proved 5150 was no fluke, repeating its predecessor's No. 1 peak and giving Van Halen a Top 5 smash with the soaring power ballad "When It's Love." Even though the album is remembered for its keyboard-heavy sound, the band also made room for more traditional VH fare like "A.F.U. (Naturally Wired)," the bluesy "Finish What Ya Started" and a cover of Little Feat's "A Apolitical Blues."
 
_________________________________________________________
 
'For Unlawful Carnal Knowledge' (1991)
 
On For Unlawful Carnal Knowledge, Van Halen entered the '90s with a cleaner approach than found on the previous two records. Andy Johns (whose long career stretched back to Led Zeppelin and the Rolling Stones) produced, but the record took more than a year to make; Hagar later said he and Eddie Van Halen were spending more time racing cars than working on music. The time spent on the album paid off in the end. The album was their third consecutive chart-topper and spawned six singles at rock radio, three of which - "Poundcake," "Runaround" and "Top of the World" - reached No. 1.
 
_________________________________________________________
 
Lähdee ja lisää aiheesta:
 
https://ultimateclassicrock.com/van-halen-albums/
 
Eli ilmestyessään nuo albumit möivät edellistä enemmän ja saavuttivat myös ykköspaikan, mitä yksikään Rothin aikainen albumi ei ole saavuttanut.
 
Mutta tietenkin se rajan vetäminen ajallisesti on vaikeaa, kun Van Halenin ensimmäinen levy myi aluksi noin miljoonan, niin olihan se paljon mutta varsin mitättömästi mitä esimerkiksi 5150 myi, niin sanotusti "ilmestyessään".
 
Vähän kuten se Eppujen Repullinen hittejä - en tiedä Eppujen albumien myyntejä tai mihin ne ilmestyessään asettuivat listoilla, mutta se on tässä hyvä esimerkki myydessään edelleen ja kohtapuoliin ohittaa Jari Sillanpään ensimmäisen levyn Suomen kaikkien aikojen myydyimpänä levynä.
Mutta ilmestyessään Siltsun eka levy oli kyllä semmoinen myynti menestys että alta pois ja alle jäi myös Repullinen Hittejä, joka nyt tietenkin vuosien saatossa kiilaa ohi.
 
Tämä kertoo listasijoituksista. Ei siitä, myikö seuraaja edeltäjåånsä enemmän. Eikä edes myynyt. Itseasiassa jokainen Hagar-levy myi edeltåjåånsä VÄHEMMÄN.
 
https://www.riaa.com/gold-platinum/ … ard&se=Van+Halen#search_section
 
Tuossq noiden levyjwn myyntilukuja RIAA tilastoissa..
 
Tilastojen keräämisen faktat hyvä huomioida. Hagarin aikaisissq ne ovat faktisimmillaan.

Alkaa jo ärsyttämään nämä listasijoitukset ja myyntitilastot.
No joka tapauksessa eniten myydyt VanHalen se eka nimetön ja 1984 molemmat se 10milj./kpl. 5150 taisi olla Hagarin ajan myydyin 6milj./kpl.
Musiikki on silti hyvää vaikka olisivat myyneet kymmenesosan.
Zappakin olisi pystynyt myymään enemmän, mutta halusi tehdä omaa musiikkiaan eikä listoille pääsemiseksi.

Ilmestyessään myivät enemmän, mutta tuo sana "ilmestyessään" jätetään tässä nyt koko ajan huomioimatta.
 
No jos jätätte sen huomioimatta, niin ei tähän viestiin tarvitse vastata, joten jatketaan Halenista ihan muuten vaan.
 
Edelleen hyvä esimerkki on Siltsun ekan levyn tajuton myynti enimmäisinä vuosina, mutta silti Eppujen Repullinen Hittejä on levy josta voi kohta sanoa ettei Siltsu ole päässyt samoihin myynteihin ensimmäisellä levyllään kuin Eput Repullinen Hittejä levyllään.
 
Palaan asiaan, kun on jotain linkkiä tarjota - siis tuohon Halenin levynmyyntiin ei Eppujen tai Peppujen, heh!

Ei ole paljon pointtia vertailla Rothin ja Hagarin aikaisen Van Halenin listasijoituksia. Ihan jo sen takia että musiikki muuttui niin täysin Rothin lähdettyä. Onhan se selvä että kun levyllä on sellaiset radiohitit kuin Why Cant this be Love tai Dreams ja bänsi oli jo tunnettu nimi, niin totta kai listasijoitus on kova. EI sitä voi millään tasolla verrata esim Van Halen 1:seen. Kokonaismyyntimäärä on sitten eri asia, mutta eipä sekään ole kovin mielenkiintoista. Rothilla ja Hagarilla on molemmilla omat ansionsa.
 
Mit tulee laulataitoon, niin kyllähän Hagar vie Rothia ihan 100-0. Ted Templeman kertoo kirjassaan ettei ollut kovin kaukana ettei Roth mennyt vaihtoon ennen ensimmäisen levyn tekoa, tuottaja piti laulajaa niin paljon muuta bänsiä heiikompana oman intrumenttinsa kanssa. Ketoo myös e ttä kyllä ROthin kanssa piti paljon töitä tehdä studiossa. Toisaalta kehuu myös miehen ammattimaista asennetta ja sanoitustaitoa.
 
Toki Rothin ansiot ovat ennen kaikkea siinä showmiehen/sirkustoirehtöörin meinigissä joka oli valtavan iso osa bändin menestystä. Mutta en osta yhtään sitä väitettä että koska Hagar oli parempi laulaja, showmeininki olisi jotenkin kärsinyt. Kyllä Hagar on kovan luokan nokkamies millä tahansa mittarilla. Kun katsoo esim Live Without a Netiä, meininki on todella kovaa. Sen lisäksi että kaveri on showmies, erinomainen laulaja ja osaava kitaristi, hän nosti myös valtavasti koko bändin tasoa musiikillisesti. Ja teki sen saumassa, jossa oli vaarana että bändistä tulee Eddie/Alex -show. Ei tietenkään tarvitse kaikkien tykätä, mutta on paljolti Sammyn ansiota että Van Halenillä on tänä päivänä se ikoninen status, mikä sillä on.

Sykes87: Ei ole paljon pointtia vertailla Rothin ja Hagarin aikaisen Van Halenin listasijoituksia. Ihan jo sen takia että musiikki muuttui niin täysin Rothin lähdettyä. Onhan se selvä että kun levyllä on sellaiset radiohitit kuin Why Cant this be Love tai Dreams ja bänsi oli jo tunnettu nimi, niin totta kai listasijoitus on kova. EI sitä voi millään tasolla verrata esim Van Halen 1:seen. Kokonaismyyntimäärä on sitten eri asia, mutta eipä sekään ole kovin mielenkiintoista. Rothilla ja Hagarilla on molemmilla omat ansionsa.
 
Mit tulee laulataitoon, niin kyllähän Hagar vie Rothia ihan 100-0. Ted Templeman kertoo kirjassaan ettei ollut kovin kaukana ettei Roth mennyt vaihtoon ennen ensimmäisen levyn tekoa, tuottaja piti laulajaa niin paljon muuta bänsiä heiikompana oman intrumenttinsa kanssa. Ketoo myös e ttä kyllä ROthin kanssa piti paljon töitä tehdä studiossa. Toisaalta kehuu myös miehen ammattimaista asennetta ja sanoitustaitoa.
 
Toki Rothin ansiot ovat ennen kaikkea siinä showmiehen/sirkustoirehtöörin meinigissä joka oli valtavan iso osa bändin menestystä. Mutta en osta yhtään sitä väitettä että koska Hagar oli parempi laulaja, showmeininki olisi jotenkin kärsinyt. Kyllä Hagar on kovan luokan nokkamies millä tahansa mittarilla. Kun katsoo esim Live Without a Netiä, meininki on todella kovaa. Sen lisäksi että kaveri on showmies, erinomainen laulaja ja osaava kitaristi, hän nosti myös valtavasti koko bändin tasoa musiikillisesti. Ja teki sen saumassa, jossa oli vaarana että bändistä tulee Eddie/Alex -show. Ei tietenkään tarvitse kaikkien tykätä, mutta on paljolti Sammyn ansiota että Van Halenillä on tänä päivänä se ikoninen status, mikä sillä on.
No nyt tuli niin paljon paskapuhetta ettei kannata kommentoida ollenkaan.

..ja lisätään vielä sen verran että se Rothin meininki tavallaan vaati sen nuoruuden, uhon, asenteen ja kukkoilun mikä 1970-80 luvuilla Davellä vielä oli. Jos Roth ei olisi lähtenyt ja Van Halen olisi jatkanut Rothin kanssa, meininki olisi saattanut hyvinkin luisua siihen mihin Rothin oma ura meni: ikää tuli ja vitsi alkoi vanhentua. Rockmeininki antoi tilaa kaiken maailman Vegas - kliseille. Kyllä Van Halen tarvitsi sen mitä Hagar toi: laadukkaan biisimateriaalin, laajemman yleisön ja tasokkaamman soiton.

Kipponi: No nyt tuli niin paljon paskapuhetta ettei kannata kommentoida ollenkaan.
 
No kerro nyt, mikä oli paskapuhetta? Eikös tämä ole keskustelupalsta.

Markusmies: Ilmestyessään myivät enemmän, mutta tuo sana "ilmestyessään" jätetään tässä nyt koko ajan huomioimatta.
 
No jos jätätte sen huomioimatta, niin ei tähän viestiin tarvitse vastata, joten jatketaan Halenista ihan muuten vaan.
 
Edelleen hyvä esimerkki on Siltsun ekan levyn tajuton myynti enimmäisinä vuosina, mutta silti Eppujen Repullinen Hittejä on levy josta voi kohta sanoa ettei Siltsu ole päässyt samoihin myynteihin ensimmäisellä levyllään kuin Eput Repullinen Hittejä levyllään.
 
Palaan asiaan, kun on jotain linkkiä tarjota - siis tuohon Halenin levynmyyntiin ei Eppujen tai Peppujen, heh!
 
Mihin perustat tämän väitteen "ilmestyessään myivät enemmän"?
 
Jos keskityt asiaan niin huomaat että ei sitä jätetty huomiotta.

Sykes87: No kerro nyt, mikä oli paskapuhetta? Eikös tämä ole keskustelupalsta.
Faktat hukassa. On ja yleensä jos keskustellaan jostain josta tykkäää, niin jätetään ne nollaamiset pois. Esim. toi Hagar- Roth 100-0. Täyttä paskaa.

Sykes87: ..ja lisätään vielä sen verran että se Rothin meininki tavallaan vaati sen nuoruuden, uhon, asenteen ja kukkoilun mikä 1970-80 luvuilla Davellä vielä oli. Jos Roth ei olisi lähtenyt ja Van Halen olisi jatkanut Rothin kanssa, meininki olisi saattanut hyvinkin luisua siihen mihin Rothin oma ura meni: ikää tuli ja vitsi alkoi vanhentua. Rockmeininki antoi tilaa kaiken maailman Vegas - kliseille. Kyllä Van Halen tarvitsi sen mitä Hagar toi: laadukkaan biisimateriaalin, laajemman yleisön ja tasokkaamman soiton.
 
Tää "laadukas biisimateriaali" on minusta outo väite, vaikkakin toki makuasia.
 
5150:llä oli minustakin vielä puolet biiseistä hyviä, sen jälkeen saatiin minusta enää yksittäisiä hyviä biisejä (ja silloinkin hyviä ainoastaan, jos ei Hagarin kiusallisen surkeat lyriikat haittaa).

Olenko ainut täällä joka ei pahemmin koskaan funtsinut jonkun VH-levyn myyntilukuja kuuntelun aikana? En ainakaan muista että olisin seurannut myyntijuttuja tarkoituksella esim. Soundin haastiksista ymv. jutuista... Ehkä niitäkin tuli vastaan jossain välissä mutta eipä jäänyt mieleen esim 1984-levyn myynnit maailmanlaaajuisesti (puhumattakaan kuinka paljon pelkästään jenkeissä). Vähän toissijainen asia meikäläiselle noin muutenkin.

Rothilla ja Hagarilla on molemmilla omat ansionsa.
 
Aivan. Kyllä molemmat oli tärkeä osa VH-soundia muiden jäsenten mukana. VH oli enemmän osiensa summa kuin vain ainoastaan Eddie-show...
 
Mit tulee laulataitoon, niin kyllähän Hagar vie Rothia ihan 100-0. Ted Templeman kertoo kirjassaan ettei ollut kovin kaukana ettei Roth mennyt vaihtoon ennen ensimmäisen levyn tekoa, tuottaja piti laulajaa niin paljon muuta bänsiä heiikompana oman intrumenttinsa kanssa. Ketoo myös e ttä kyllä ROthin kanssa piti paljon töitä tehdä studiossa. Toisaalta kehuu myös miehen ammattimaista asennetta ja sanoitustaitoa.
 
No teknisesti asia on noin mutta tuskin Eddie olisi ottanut Davea alun perinkään mukaan jos ei olisi pitänyt hänen äänestään (vai pitäisikö sanoa tulkintatavastaan)... Veikkaisin että Hagarin valinta oli taas sellainen "varman päälle" juttu eli äijä oli äänellisesti laaja-alainen ja lisäksi kova kitaristikin? Enää ei Daven kaltainen tulkitsija ollutkaan Eddien ykkösprioriteettina.
 
Toki Rothin ansiot ovat ennen kaikkea siinä showmiehen/sirkustoirehtöörin meinigissä joka oli valtavan iso osa bändin menestystä. Mutta en osta yhtään sitä väitettä että koska Hagar oli parempi laulaja, showmeininki olisi jotenkin kärsinyt. Kyllä Hagar on kovan luokan nokkamies millä tahansa mittarilla. Kun katsoo esim Live Without a Netiä, meininki on todella kovaa. Sen lisäksi että kaveri on showmies, erinomainen laulaja ja osaava kitaristi, hän nosti myös valtavasti koko bändin tasoa musiikillisesti. Ja teki sen saumassa, jossa oli vaarana että bändistä tulee Eddie/Alex -show. Ei tietenkään tarvitse kaikkien tykätä, mutta on paljolti Sammyn ansiota että Van Halenillä on tänä päivänä se ikoninen status, mikä sillä on.
 
Juu kyllähän Hagarilla oli varmasti elämänsä kovin pesti tuossa bändissä. Täytyy muistaa että äijällä oli takana muutenkin pitkä sooloura joten olisi voinut kieltäytyäkin Eddien kutsusta ja jatkaa uraansa kuten ennenkin... Vähän sääli että homma ei toiminut 2004 (muistaaakseni) kiertueella kun Eddie soitteli kännissä melkein aina ja Sammy hermostui siitä. Lisäksi viimeinen niitti oli kun Eddie alkoikin kaivata Davea takaisin ja antoi Sammylle kenkää. Eddie ei vaan aatellut että Mike lähtisi myös saman tien...

Regalis Apertura: Aivan. Kyllä molemmat oli tärkeä osa VH-soundia muiden jäsenten mukana. VH oli enemmän osiensa summa kuin vain ainoastaan Eddie-show...
 

 
No teknisesti asia on noin mutta tuskin Eddie olisi ottanut Davea alun perinkään mukaan jos ei olisi pitänyt hänen äänestään (vai pitäisikö sanoa tulkintatavastaan)... Veikkaisin että Hagarin valinta oli taas sellainen "varman päälle" juttu eli äijä oli äänellisesti laaja-alainen ja lisäksi kova kitaristikin? Enää ei Daven kaltainen tulkitsija ollutkaan Eddien ykkösprioriteettina.
 
Itseasiassa Hagar oli ehdolla bändiin jo aiemmin eli Daven tilalle jo ennen ekaa levyä. Templeman halusi näin.
 
Mitä nyt aiheeseen olen aika paljon tutustunut, niin Daven määrätietoisuus se oli joka båndin menestystä maksimoi, Eddie oli aika pihalla oikeastaan ihan kaikesta paitsi kitaransoitosta.
 
Hagarin kirjan mukaan EhDeetä ei oikeastaan lauluhommat kiinnostaneet, kun oma osuus oli hoidettu.
 
Hagar ei ollut kova kitaristi. Eikä ole.
 
Hänen ei tosiaan olis tarvinut liittyä Van Haleniin siinä kohtaa uraansa, jos taloudellisesti ajatellaan. Hånellä oli hyvåt bisnekset pyörimässä ja omia hittejä, vaikka ei mitään ykköshittejä. Mutta ei myöakään jengiä pottia jakamassa.
 

 
Juu kyllähän Hagarilla oli varmasti elämänsä kovin pesti tuossa bändissä. Täytyy muistaa että äijällä oli takana muutenkin pitkä sooloura joten olisi voinut kieltäytyäkin Eddien kutsusta ja jatkaa uraansa kuten ennenkin... Vähän sääli että homma ei toiminut 2004 (muistaaakseni) kiertueella kun Eddie soitteli kännissä melkein aina ja Sammy hermostui siitä. Lisäksi viimeinen niitti oli kun Eddie alkoikin kaivata Davea takaisin ja antoi Sammylle kenkää. Eddie ei vaan aatellut että Mike lähtisi myös saman tien...
 
Mun ymmärtååkseni 2004 rundi oli vaan ona-off juttu, ja Mikesta pitää muistaa että hän ei esim.saanut soittaa niillä uusilla biiseillä lainkaan, jotka julkaistiin rundia pohjustavan tuplakokoelman houkuttimina. Eddie soittk bassot. Voi olla toki että soitti jo aiemmilla levyillä, kuten huhu kertoo. Mutta ainakin noissa biiseissä soittaa.

Rothin ja Hagarin aikakauden levymyyntejä verrattaessa kannattaa ottaa huomioon, että Rothin aikaiset levyt on myyty valtavalle joukolle faneja vähintään kahteen. jopa kolmeen kertaan. Ensin LP-versiot ja 8-raita kasetit. jotka USA:ssa olivat iso osa myyntiä ja sitten vielä CD-levyt.
Hagarin aikakauden levytykset ensimmäistä ja toista lukuunottamatta myivät lähinnä CD-versioina.