Kitarat: kitarakamat ›

Järkeilin, että virittimen rakenne on kutakuinkin sellainen jossa virittimen nupin kierreruuvi pyörittää virittimen tapin ratasta. Toiminto on identtinen kumpaankin suuntaan.
Yksinkertaista.
 
Mitäpä haittaa olisi laittaa 3L+3R lapaan 6L virityskoneisto kiinni?
Eli käytännössä esimerkiksi Stratocasterin koneisto kiinni Les Pauliin tyyppinen tilanne.
 
Käytännössähän mielestäni vain lavan taakse tuleva viritintä pitävä ruuvi tulisi vastakkaiselle puolelle kuin toisella puolella. Eli kosmeettinen asia.
 
Googlettelin kovasti asiaa ja löysin jostain väitettä, että virittimet on rakennettu toimimaan vain tiettyyn orientaatioon kielen jännityksessä.
Omaan korvaan haiskahtaa paska puheelta ja on aivan merkityksetöntä miten päin viritin laitetaan lapaan kiinni.
Eihän virittimissä mitään pyörimisen estävää koneistoa ole joka olisi suunniteltu toimimaan jännittyvälle puolelle? Kuulostaa kalliilta.
 
Onko tästä jollain faktaa tai kokemuksia lyödä pöytään?

No voihan se olla, että se rattaan hammastus toimii oikein päin paremmin vetoa vastaan? Mutta eri puolten viritystapit menevät joka tapauksessa keskenään sivusuuntaisesti eri linjaan, jos ne lapaan vastakkain 3+3 laitat.

UncleDolan:
Eihän virittimissä mitään pyörimisen estävää koneistoa ole joka olisi suunniteltu toimimaan jännittyvälle puolelle? Kuulostaa kalliilta.
 
Voi olla mutta sinun ideasi, jos sen toteutat, kuulostaa viritykseltä.
 
Ettei homman juju ole taas että säästetään vähän väärässä paikassa? Vai onko kyseessä joku "taiteellinen näkemys"?

Vai onko kyseessä joku "taiteellinen näkemys"?
 
Hey gamoon, se voi olla vaikka kui rogänsrol.

msalama: Hey gamoon, se voi olla vaikka kui rogänsrol.
 
No eiku veivit kiinni lapaan ja menoks eikä kysellä yleisöltä. Se on rok!

No niin on. Yleisöltä ei kysytä!
 
Mutta joo, siis miksi OP haluaisi näin tehdä perinteisen ratkaisun sijaan?

Eikö niissä hampaissa ole sama vääntö niin kieltä kiristettäessä vireeseen, kun sitä löysätessä. Ja kun virittää alakautta vireeseen, niin ensin kierretään toiseen ja sitten toiseen suuntaan ja sama voima molemmissa.
 
Ymmärtäisin, että esim. jossain isommissa voimansiirtolinjoissa hammastusta ei voi käyttää väärinpäin, mutta kitaran virittimessä kuulostaa lähinnä viritinmyyjien salajuonelta.

Kylälegurin selitys kuulostaa uskottavahkolta.

Kyllähän siinä moni asia menee "pois jiiristä". Virittimien nupit ovat eri puolilla eri linjassa. Alapuolella oikeillakin virittimellä ongelmallinen satulan kielikulma kasvaa entisestään tai sitten pitää laittaa viritin toimimaan vääärään suuntaan. Kiinnitysruuvin reiät menevät ristiin puolien välillä. Itse en tietoisesti lähtisi säveltämään tuollaista sekasikiötä, mutta kyllä virittäminen tuollaisellakin onnistuisi.

Laulava Kylätohtori: Eikö niissä hampaissa ole sama vääntö niin kieltä kiristettäessä vireeseen, kun sitä löysätessä. Ja kun virittää alakautta vireeseen, niin ensin kierretään toiseen ja sitten toiseen suuntaan ja sama voima molemmissa.
 
Ymmärtäisin, että esim. jossain isommissa voimansiirtolinjoissa hammastusta ei voi käyttää väärinpäin, mutta kitaran virittimessä kuulostaa lähinnä viritinmyyjien salajuonelta.
 
Hampaat ovat sinällään symmetriset eikä se aiheuta ongelmaa. Ainoastaan kielilinja tai kiertosuunta muuttuu. Isoissakin vaihteissa hammastus toimii toiseenkin suuntaan esim. jarrutettaessa, peruutettaessa tai sitten vain kulunuttta hammastusta korjataan kääntämällä hammaspyörät toiseen suuntaan.

Laulava Kylätohtori: Eikö niissä hampaissa ole sama vääntö niin kieltä kiristettäessä vireeseen, kun sitä löysätessä. Ja kun virittää alakautta vireeseen, niin ensin kierretään toiseen ja sitten toiseen suuntaan ja sama voima molemmissa.
 
Ymmärtäisin, että esim. jossain isommissa voimansiirtolinjoissa hammastusta ei voi käyttää väärinpäin, mutta kitaran virittimessä kuulostaa lähinnä viritinmyyjien salajuonelta.
 
No, kandee katsoa sitä kielitolppaa eli string postia ja sen sijoittumista sen virikoneen varsinaisen viritystapin suhteen. 3R + 3L virittimissä ne tlpat painuu siihen tapin kierteeseen kiinni molemmin puolin. Nyt jos lavan toiselle puolelle laitetaankin "saman puoliset" virikoneet, se kielen veto kiskoo sitä irtipäin tapista. Käytännössä _saattaa_ ajan myötä se viritystapin kierre jyrsiintyä, joskus myös kielitapin päässä olevan hammasrattaan hampaat, jotka usein on jo valmiiksi työstetty "keskeltä kuopalle" jotta ottaisivat paremmin siihen viritystapin kierteen nousuun.
Sitä paitsi se on tyhmännäköstä laittaa 3+3 lapaan ykspuoliset virittimet. :P

Kiitos vastauksista.
En tajunnut itse tuota, että virittimen tappi asettuu vastakkaisella puolella hieman eri linjaan. Juuri tämän takia ulkoistin ajattelun viisaammille.
 
Minulla on vanha ja edullinen akustinen jonka vireyden pitävyyttä haluaisin parantaa pienellä kustannuksella.
Lukkuituvat virittimet ovat tähän helppo ratkaisu.
Ongelmaksi muodostuu se, että haluan ehdottomasti mustat virittimet ja vaihtoehtoja ei ole hirveästi hintaluokassa alle 50 euroa.

Yleensä vireongelmat johtuvat satulasta ja sen kieliurista, ei juurikaan virittimistä. Jos virittimet jostain syystä kiertyvät auki, niin sitten ne toki kannattaa vaihtaa. Usein kyse on virittimen päässäkin vain siitä, että kieli on kääritty väärin tapin ympärille. Sen voi vetää ns. lukkoon kiepauttamalla kielenpään tapin ympärille kierrettävän osan alle tai yksi kierros yli, loput ali -tyyppisesti kiertämällä.

Samalla menee satula toki vaihtoon.
Luinen tulee muovisen tilalle.
 
Kielet olen jo laittanut kuvailemallasi tavalla kyseiseen kitaraan.

Täältäkin lähtee ääni sen puolesta, että kannattaa miettiä toiseenkin kertaan tuota virittimien vaihtoa. Ennen kuin lukkovirittimistä on jotain etua vireen pysymisen kanssa, niin sitten pitää raskaalla kädellä veputtaaa vibratallaa. Tuollaisessa käytössä on sitten lukkosatula se ratkaisu. Akustisessa lukkovirittimistä ei ole kyllä mitään hyötyä vireen pidon suhteen.

Moi.
 
Pidin kysymystä ensin vahvasti trollauksena, mutta vastauksia lukiessa mieli muuttui ;).
 
UncleDolan: Googlettelin kovasti asiaa ja löysin jostain väitettä, että virittimet on rakennettu toimimaan vain tiettyyn orientaatioon kielen jännityksessä.
Omaan korvaan haiskahtaa paska puheelta ja on aivan merkityksetöntä miten päin viritin laitetaan lapaan kiinni.
Eihän virittimissä mitään pyörimisen estävää koneistoa ole joka olisi suunniteltu toimimaan jännittyvälle puolelle? Kuulostaa kalliilta.
 
Onko tästä jollain faktaa tai kokemuksia lyödä pöytään?
 
Tldr: Valukuorisilla virityskoneistolla ei pääsääntöisesti toimintasuuntaa tulisi muuttaa koska on suunniteltu toimimaan tietyllä lailla, "peltikuorisilla" ja avoimilla voi niin tehdä.
 
Valmistusteknisistä syistä itse välitys on symmetrinen, ts. toimii kumman kätisesti tahansa, mutta tukivoimien rakenneratkaisut tekevät asiasta hivenen monimutkaisemman.
 

 
Se, toimiiko viritin suunnitellusti kumpaankin suuntaan vetoa vastaan riippuu virittimen matopyörän akselin rakenteesta ja tuennasta, yksiselitteistä vastausta ei voi antaa tietämättä ko. rakennetta.
 
"Perinteinen" mato-/lautaspyörä välitys -jossa kieli-instrumentin virityskoneiston tapauksessa matopyörä on akselilla josta käyttäjä pyörittää ja lautaspyörä on kielen kiinnitystolpan alapäässä- on valittu aikoinaan syystä että kyseinen voimansiirtotapa on itsepidättävä, ts. matopyöränakselista kiertäminen pyörittää lautaspyörää, mutta lautaspyörästä kääntäen matopyörä ei voi pyöriä.
Konetekniikasta löytyy myös ratkaisuja joilla matopyörä saadaan pyörimään -tai ainakin pysymään ehjänä- jos voiman vaikutussuunta vaihtuu, vaikkapa Sunbeam-moottoripyörien perävälitys, mutta se on tyyten toinen juttu se.
 

 
Avoimissa/"peltikuorisissa" virityskoneistoissa ei pääsääntöisesti ole väliä kummin päin voima vaikuttaa matopyörän akseliin, koska matopyöränakselin päittäisliike on tavalla tai toisella tuettu kumpaankin suuntaan.
Parhaiten tuon rakenteen voi todeta klassisen kitaran avoimista virikoneistoista, tai suuremmassa mittakaavasa Fenderin bassojen perinteisistä avoimista virikoneistoista.
Monasti noissa on myös mahdollista kääntää toimintasuunta jolloin kahden puolen lapaa toimiviksi tarkoitetuista virikoneistoista voi halutessaan muokata yhden puolen lapaa toimivat ja päinvastoin.
 

 
Suljetuissa valukuorisissa Grover johdannaisissa virityskoneistoissa tilanne on valmistustekniikan vuoksi toisin.
Niissä on tietty voimien vaikutussuunnista johtuva toimintasuunta josta ei käytännössä kannata poiketa, vaikka aikansa "väärin päin" toimisikin.
 
Matopyörän akselin aksiaalivoima on noissa rakenteissa ainoastaan yhteen suuntaan tuettu, ja aksiaalivoiman pitää pitkäikäistä toimivuutta silmälläpitäen kohdistua tuohon tukilaakeriin.
Tukilaakerina toimii virityskoneiston säätölehden/-nupin alla olevat prikat.
Jos voima vaikuttaa toiseen suuntaan itse hammasvälitys ottaa voiman vastaan ja ennenpitkää kuluttaa lautaspyörän -koska on yleensä pehmeämpää tavaraa kuin teräksinen matopyörä- pilalle.
 
Teknisesti on täysin mahdollista toteuttaa kaksisuuntainen tukilaakeri myös valurunkoiseen virityskoneistoon, mutta nostaa valmistuskustannuksia ja kaventaa hammaskosketuksen säätömahdollisuuksia.
 
Putiikkipuolelta löytyy myös muunlaisia rakenneratkaisuja, mutta etenkin nyt budjetin paljastuttua, niihin ei liene sytä tämän viestiketjun tiimoilta paneutua.
 

 
Vaikka moni mnettiläinen kuvien liittämismahdollisuutta viestiketjuihin järjenvastaisesti karsastaakin, tämä ketju on jälleen loistava malliesimerkki siitä miksi monet -minä mukaan lukien- kuvien liittämismahdollisuutta viestiketjuihin kaipaa.
Muinaiskiinalaisilta varastettu "kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" pätee tälläkin kertaa, insinöörimurteen puhuminen kun toimii pääsääntöisesti ainoastaan "insinööriltä" "insinöörille" ;).
Helposti selattavien (=ei linkkien takana luuraavien) kuvien kera asia aukeaisi varmasti huomattavasti laajemmalle joukolle.
 
T:Samuli

UncleDolan: Googlettelin kovasti asiaa ja löysin jostain väitettä, että virittimet on rakennettu toimimaan vain tiettyyn orientaatioon kielen jännityksessä.
Omaan korvaan haiskahtaa paska puheelta ja on aivan merkityksetöntä miten päin viritin laitetaan lapaan kiinni.
 
Onko tästä jollain faktaa tai kokemuksia lyödä pöytään?
 
Sehän siinä tosiaan on, että kun se kireä kieli vääntää sitä viritintapin yläpäätä tallaa kohti, niin tavallaan se samalla kampeaa tapin alapäätä vastakkaiseen suuntaan. Normaalisti kielen kiristyminen kampeaa sitä hammaspyörää vääntöakselia vasten kuten pitääkin. Jos viritin on ei-suunnitellusti päin, kielen veto kampeaa ratasta ja matoruuvia erilleen, ja oikein väljässä koneistossa ne voivat alkaa lipsumaan.
 
Toki tämä pulma tulee vastaan vain halvimmissa vanhoissa avokoneistoissa ja niistäkin pystyy yleensä vähentämään väljyyttä runttaamalla niitä sopivasta kohdin pihdeillä alkuperäiseen muotoonsa.
 
Ja kuten Samuli ansiokkaassa kirjoituksessaan sanoo, avokoneistoissa voi usein kääntää sen käsin väännettävän akselin toisin päin, jolloin kätisyyskin vaihtuu täysin relevantisti.

Niinpä niin, vääntää nurinperin ollessaan hammastukset erilleen. Tuota en ole tullut ajatelleeksi, mutta näinhän se on. Aina oppii vanhetessaan!

Tämä onkin mielenkiintoinen aihe.
Itselle on aina opetettu alusta asti, että kitara pitää virittää aina ylöspäin, jolloin virittimestä ei pääse veto hiipumaan ja vire laskemaan. Onhan niissä rattaissa sellainen hyvin jyrkkä hammastus, mutta enpä ole sen kummemmin koskaan ihmetellyt taikka purkanut viritintä.