Koskettimet ›

Kirjoitan pitkästä aikaa täällä. Hommasin täältä torin puolelta Philips Philicorda-urut. Vaikka laite on vanha, tuntuisi toimivan aika hyvin. Kahden kytkimen muoviosat hajalla, mutta eiköhän ne siitä saada korjattua.
Suurin harmitus muuten hyvässä pelissä on nuo kitkerälle haisevat lastulevyosat. Onko muilla ollu vastaavia "ongelmia" vaikka joissain muissa soittimissa? Ja ootteko keksineet helpotusta tuohon? Sulkeeko joku maali tai lakka hajua taakseen vai kannattaako tehdä suoraan uusi kotelo? Harmi sinällään tälläseen museopeliin tehdä muuten ehjän tilalle uutta. Kotelo on vieläpä suhteellisen siisti. Eihän tuo haju olisi ongelma jos olisi joku lämmin varasto jossa soitinta voisi säilyttää. Nyt sitä säilytetään asuintilassa.

Huolellinen puhdistus ja otsonointi. Laitteita saa vuokrattua autojen sisustoja pesevistä yrityksistä. Mulla oli melko julmasti kellarin hajuinen Roland SH-2000 joka ei haise enää yhtään millekään.

Moi.
 
taatto-: Suurin harmitus muuten hyvässä pelissä on nuo kitkerälle haisevat lastulevyosat. Onko muilla ollu vastaavia "ongelmia" vaikka joissain muissa soittimissa? Ja ootteko keksineet helpotusta tuohon?
 
Jos haju on lastulevyn hartsista/liimasta peräisin, otsonointi voi auttaa hetken, pidempiaikaista helpotusta ei ole mahdollista saavuttaa.
Puhdistus auttaa aniharvoin ja voi päinvastoin pahentaa tilannetta jos puhdistusaine reagoi lastulevyn sideaineen kanssa tai aktivoi kaikkiin ei-homesuojattuihin lastulevyihin hanakasti pesiytyvät homeitiöt.
 
Jos haju on tarttunut pintoihin vaikkapa tupakansavun kautta, sekä puhdistus että otsonointi purevat varsin hyvin.
Puhdistaessa on suositeltavaa käyttää mieluummin liuotin- kuin vesipohjaista puhdistusainetta em. homeherkkyydestä johtuen.
 

 
taatto-: Sulkeeko joku maali tai lakka hajua taakseen...
 
Pinnan (etenkin päätypinnan) sulkeminen hillitsee kaikkia lastulevyjä kiusaavien kaasujen poistumista huomattavastikin.
Juuri tuosta syystä lastulevyt olivat rakennusmateriaaleina suurennuslasin alla jokunen aika takaperin, ja seurauksena oli liuta "lastulevydirektiivejä" ja valmistusmenetelmien pakollisen muuttumisen myötä lastulevyn hinnan nousu tasolle jolla se ei enä ole varteenotettava rakennusmateriaali kuin poikkeustapauksissa.
Jahka todelliset ja/tai keinotekoiset hysteriat taas hivenen laantuvat, kipsilevy lienee seuraavana tulilinjalla, eikä ihan täysin syyttä.
 

 
taatto-: ...vai kannattaako tehdä suoraan uusi kotelo?
 
Jos taitoa ja työvälineitä löytyy ennestään, itse tekisin melko varmasti uuden kotelon, ja jos jossain vaiheessa innostun varastossa lojuvaa Exellenntiä entraamaan, tuohon teen melkoisella varmuudella uuden kotelon.
Tosin on myönnettävä etten sietänyt lastulevyä rakennus-/rakennemateriaalina ennen kohuakaan ;).
Ja olen parantumaton teeseitseholisti, kaikessa pitäisi näkyä oma kädenjälki...
 

 
taatto-: Harmi sinällään tälläseen museopeliin tehdä muuten ehjän tilalle uutta. Kotelo on vieläpä suhteellisen siisti.
 
Eihän vanhaa koteloa tarvitse tuhota jos jostain löytyy nurkka jossa säilyttää ilman että haju haittaa.
 
T:Samuli

Kiitos Samulille kattavasta vastauksesta. Samaa mieltä olen itsekkin että lastulevystä itsestään se käry lähtee. Eli uutta koteloa rakentamaan siis

Niin, en sitten tiedä, mulla oli Philicorda vuosikausia eikä se kyllä millekään haissut.

Lastulevyn haisevuus on minulle ihan uusi juttu. Polttaa sitä ei pidä, sen kyllä uskoo kerran sitä savua haistettuaan... mutta millainen haju kostuneesta lastulevystä muka tulee? Eikö se lopu kosteuden haihduttua?

Näin humour mielessä? Oliskos joku kyllästynyt soundiin ja tehnyt sille "voitelun" ?

Kefiiri: Lastulevyn haisevuus on minulle ihan uusi juttu. Polttaa sitä ei pidä, sen kyllä uskoo kerran sitä savua haistettuaan... mutta millainen haju kostuneesta lastulevystä muka tulee? Eikö se lopu kosteuden haihduttua?
 
En mäkään tämmöstä ilmiötä tunnista. Aina on lakannut haisemasta viimeistään edellä kuvatuin menetelmin, mutta mene tiedä sitten.