Kitarat: kitarakamat ›

Pepe-13:
 
Jotenkin tuntuu, että osa otti postaukseni kritiikkinä tai ihmettelynä. Oli vain tarkoitus keskustella pedalboard by internets -ilmiöstä ja worship-skenen henkilöiden laudoista. Syyt ostaa kamaa ovat monenlaiset ja niin se homma menee. Tuo on minulle aivan selvää. Nettihype on kaikissa ostamiseen liittyvissä harrastuksissa tärkeä juttu. Onhan tämä pedaalitouhu osin ihan vain ostamiseen perustuva harrastus, jossa kehittyy ostamalla spessumpia ja/tai kalliimpia juttuja. Tietysti se pitää jakaa, koska eihän hienoilla jutuilla ole merkitystä, jos sitä ei jaa somessa. Itse olen keräilyyn sekä ihan käyttöön käyttänyt aivan järkyttävät summat rahaa vaatteisiin, kenkiin ja kelloihin. Kitarakamassa yrittänyt pysyä jotenkin tolkuissani, mutta ei sitä itselleen mitään voi ja onhan tämä hauskempaa kuin uusi takki.
 
Se laini Mä en tiedä pedaaleista mitään oli ankea muokattu lainaus Paperi t:n Resnais, Beefheart & Aalto -biisin vikasta lainista; Mä en tiedä viineistä mitään, mut kai täs on aikaa opetella, et sellast, nähdään Cellas.
 
Miten tää internethype koskisi pelkästään Strymoneita tai megalautoja?
 
Kun katselee näitä kitarakamojen ns. budjettiroinia ja niiden ympärillä käytävää nettikeskustelua niin sehän vasta by internetstouhua on. 400e kitarat pesevät ja linkoavat kaikki Gibsonit ja Fenderit, kuuntele blindtestillä huomaatko mitään eroa 200e pedaalin ja 15e kopiopedaalin välillä- et huomaa jne.
 
Sellainen harha tuppaa ihmisillä olemaan, että jollain muilla on "väärät" periaatteet hankkia tavaroita. Joku ostaa 4000e kitaran, mutta minä kun ajattelen järkevästi ja ostin 500e kitaran, niin minä tein oikein. Minä en mene internetin hullutuksiin mutta noi muut.
 
Se on ihan sama vaikka jengi ostaisi säkillisen Strymoneita ja pelkästään postailisi kuvia nettiin. Harrastushan sekin.

novo: Tuntuuko, että Nightskyn kanssa piisaa laitteen oma presettimäärä vai käytäkkö midin kera? Itellä ei kokemusta Riversidesta, mutta Sunset löytyy ja se on kyllä hemmetin hyvä OD, eikä itellekään ekana siitä mikään digi pomppaa soundista silmille tahi korville.
 
Kyllä 16 presettiä pitäisi jo riittää! Nightskyssahan siis saa kaksi pankkia käyttöön (vihreä ja oranssi) suoraan pedaalista.
 
Tarkoituksena on virittää tämä MIDI-ohjattavaksi mutta realistisesti uskon että 8 presettiäkin riittää mulle. Muutama "perussoundinen" reverb ja sitten villimpää tavaraa.
 
Harmi, ettei Flint ole MIDI-ohjattava tai salli presettejä ilman favorite switchia. Se on selvästi helpompi veivattava, mutta näillä näkymin poistuu laudasta juuri tuon MIDI-ohjattavuuden puutteen takia. En itse kaipaa jousikaikua joten sen puute Nightskyssa ei ole vaivannut.

Pepe-13: Strymonia kohtaan ei ole mitään vastaan, kunhan näitä Jenkkilän kirkkosoittajia osoittelin, koska heillä on usein strymonia laudallinen. Koko skene on vain mielestäni käsittämätön - siis worship-musiikki, megakirkot jne.
 
Tuo worship-osasto on melko erikoinen Ameriikan ilmiö. Monille se taitaa oikeasti olla vain tapa soittaa musiikkia omassa yhteisössä. Koska genreen kuuluu kuitenkin kristinusko niin stereotyyppinä worship-muusikot käyttävät sitten enkelikuoromaista shimmer reverbia joka sattumoisin löytyy nimenomaan Strymonin Blue/Big/Night Skysta hyvin edustettuna.
 
Megakirkot ovat sitten ihan oma juttunsa. Nehän ovat olemassa lähinnä uskovaisten rahastusta varten. Jeesus ois varmaan flipannut näiden pitäjien pöydät ja ajanut pois kaupungista. Worship-musiikin kanssa niillä ei kai ole muuta tekemistä kuin tarjota isommat lavat.
 
Minulla ei Strymonia ole käynyt jostain syystä. Liian paljon nappeja, mikä pelottaa. On riittänyt nämä JHS, Boss, Zvex, MXR, EHX -luokan valmistajien yksinkertaisemmat pedaalit.
 
Ei noissa Strymonin pienemmissä nyt kovin montaa potikkaa ja vipstaakia ole. Mielestäni niiden helppokäyttöisyys on yksi myyntivalteista. Firman isommat pedaalit ovat sitten jo selvästi monimutkaisempia.
 
Pukeutuminen on ollut lähellä sydäntäni aina ja hommat etenivät sen osalta jopa blogitouhuun ja insta-influenssaukseen, kunnes kyllästyin ja olen enää ex-tyylivaikuttaja :D Siinä skenessä on paljon samaa pedaaliskenen kanssa. On jengiä, joilla on todella asialliset kamat hankittu, mutta ei oman makunsa mukaan, vaan syynä on internetsiä varten pukeutuminen. Hyvä että tukevat bisnestä, mutta onhan siinä sellainenkin puoli, että väärä käyttäjäkunta voi ikään kuin pilata merkin. Pedaaleissa merkillä ja ulkonäköön liittyvillä mielikuvilla on todella suuri merkitys aivan kuin vaatteissa. Itse haluan, että pedaalini näyttävät hyvältä ja sopivat toisiinsa nähden esteettisenä kokonaisuutena ja että merkit ovat ainakin osittain jollakin tasolla cooleja. Viimeisen osalta olen vielä vaiheessa, koska jotain voi olla liian vaikea löytää tai sitten pitäisi maksaa minulle liikaa ja tilata meren toiselta puolelta. Vaikea rahoittaa kaikki harrastukset, mutta mikä se sellainen harrastus on, johon ei kaikki rahat mene.

 
Ymmärrän pukeutumiseen käytetyn rahan vertaamisen. Olen välillä jotain miestenmuotipalstoja (Styleforum, Redditin miesten muodin subredditit jne) seuraillut ja niistä inspistä hakenut, mutta en ole koskaan oikein samaistunut niissä ihmisten hypettämiin lookkeihin. Omat settini ovat osastoa poikkeuksellisen väriset pikkutakit (viininpunainen, vihreänsininen yms), kauluspaita ja suorat housut. Arkisemmin sitten nahkatakit ja farkut/chinot. Kalastaja/tukkimies/löysät japanilookit/Peaky Blinders -larpit joita näissä skeneissä näkee eivät ole juuri innostaneet.
 
Pedaaleillani en oikeastaan halua viestiä mitään, mutta haluan, että ne silti näyttävät hyvältä. En esim. ostaisi koskaan Fairfieldin purkkeja vaikka olisivat kuinka hyvän soundisia. Niiden ulkonäkö on mielestäni liian DIY, sellaista osastoa jonka pystyisin itsekin tekemään. Mielestäni pedaaleissa maksaa soundin, ominaisuuksien ym lisäksi myös ammattimainen (tai ainakin uniikki) ulkonäkö. Sen vuoksi esim. J. Rockett Clockwork jää hyllyyn koska sen etupaneelin printti on ihan amatööritasoa kuvien ja videoiden perusteella, 444 euron pedaalissa!
 
Uskon silti, että useimmat eivät osta pedaaleita minkään statuksen pönkityksen tai internet-maineen takia, vaan kyseessä on ihan rehellinen kiinnostus erilaisiin vermeisiin ja haetaan sitä omaa täydellistä setupia. Tai harrastetaan "retail therapya" tylsyyden välttämiseksi. Omien setupien esittely netissä ja laitteista keskusteleminen on sitten osa harrastusta.
 
Muutenkin pedaaleissa jos ostat käytettynä vaikka sen Strymonin, niin yleensä saa omansa takaisin myydessä. Näin ei tarvi upottaa laitteiden vaihtamiseen mitenkään ihmeemmin rahaa sen alkusijoituksen jälkeen, kunhan pedaalit säilyttävät jonkinlaisen maineen ja suosion ja pitäydyt käytetyissä. Uusista tietysti ottaa aina takkiin mutta niin se on kaiken kanssa.

Jotenkin tämä lähti nyt rönsyilemään ihan käsistä ja todellakin liiallisesti Strymoniin liiaksi yhtenä esimerkkibrändinä kohdistui.
 
Toki jokainen saa ostaa mitä haluaa ja millä perusteilla haluaa. Asioista ja ilmiöistä, kuten worship-muusikoiden laudoista, on vain mukava rupatella. Halvan klooni-purkin ja kalliimman pedaalin välillä on yksi iso ero, eli fiilis. Kuten tuossa mainittiin, ulkonäöllä on väliä, vaikka se ei ratkaiseva tekijä olisi. Samalla tavalla se Rolexin Submariner tuntuu paljon mukavammalta ranteessa katsottuna kuin Steinhartin homage. Niin se vain on, että fiiliksen merkitystä ei tule ikinä vähätellä, kun on kyse kulutusvalinnoista. Bossin Waza craft Bd-2 antaa minulle enemmän fiilistä kuin perus ihan jo made in Japan leimasta lähtien. Mutta minä olen minä ja kaikilla on preferenssinsä.
 
Strymonista yleisesti, että todella monipuolisia pedaaleja erilaisin ominaisuustasoin varustettuna, mutta ei mun juttu ainakaan tässä vaiheessa. Jotenkin lafkan pedaaleista paistaa niin ammattimainen korkea laatu, etten koe sellaiselle tarvetta. Iridiumia olen pohtinut olohuonesankarina.
 
Styleforum kun mainittiin, niin kannattaa katsoa myös sen streetwear&denim puoli, jos ei klassinen menswear ole se juttu. Suomessa on taas keikari.comin foorumi ja tyylit.fi foorumi. Facebook-ryhmät Suomessa ovat joko streetweariin ja/tai lenkkareihin taikka kelloihin keskittyneitä.

Jos nyt näistä jenkkien worship-hommista väännetään niin onhan just Pepen mainitsemalla JHS:lläkin ollut näppinsä pelissä ääriuskonnollisen liikkeen kanssa. Kierrän kyllä kaukaa kyseisen lafkan ihan vaan jo somekäyttäytymisen perusteella. JHS Bender pyöräht joskusi testissä. Eipä oo vähään aikaan ollut yhtä häiriörikasta modernia pedaalia eikä kyllä kuulosta yhtään MKIII Tone Benderiltä. Ei ihme ettei ne oo tehnyt AB videota ton ja orkkiksen kanssa.. Strymoneista on ollut El Capistan ja Iridium. Molemmat tosi jees vaikka onkin moderneja, selkeet käyttöliittymät vintagehörhöllekin. Tosin emmä jaksa mitään hidden/softa ominaisuuksia käyttää..

Pepe-13: Jotenkin tämä lähti nyt rönsyilemään ihan käsistä ja todellakin liiallisesti Strymoniin liiaksi yhtenä esimerkkibrändinä kohdistui.
 
Toki jokainen saa ostaa mitä haluaa ja millä perusteilla haluaa. Asioista ja ilmiöistä, kuten worship-muusikoiden laudoista, on vain mukava rupatella. Halvan klooni-purkin ja kalliimman pedaalin välillä on yksi iso ero, eli fiilis. Kuten tuossa mainittiin, ulkonäöllä on väliä, vaikka se ei ratkaiseva tekijä olisi. Samalla tavalla se Rolexin Submariner tuntuu paljon mukavammalta ranteessa katsottuna kuin Steinhartin homage. Niin se vain on, että fiiliksen merkitystä ei tule ikinä vähätellä, kun on kyse kulutusvalinnoista. Bossin Waza craft Bd-2 antaa minulle enemmän fiilistä kuin perus ihan jo made in Japan leimasta lähtien. Mutta minä olen minä ja kaikilla on preferenssinsä.
 
Ei noita huippuja voi kopioida, kun ne on pitkälti mikropiiriä ja softaa. Eri asia ne tuhannet simppelit tubescreamer-kloonit.
 
Mutta eikö Waza craftit ole juuri noita hypetettyjä pedaaleja? Pintaliitoskomponenteilla tehtyjä purkkeja toisin kuin laadukkaat alkuperäisversiot (oll valmistusmaa mikä tahansa).
 
Strymonista yleisesti, että todella monipuolisia pedaaleja erilaisin ominaisuustasoin varustettuna, mutta ei mun juttu ainakaan tässä vaiheessa. Jotenkin lafkan pedaaleista paistaa niin ammattimainen korkea laatu, etten koe sellaiselle tarvetta. Iridiumia olen pohtinut olohuonesankarina.
 
Styleforum kun mainittiin, niin kannattaa katsoa myös sen streetwear&denim puoli, jos ei klassinen menswear ole se juttu. Suomessa on taas keikari.comin foorumi ja tyylit.fi foorumi. Facebook-ryhmät Suomessa ovat joko streetweariin ja/tai lenkkareihin taikka kelloihin keskittyneitä.
 
Suositus Iridiumille. Simppeli ja hyväsoundinen laitos, oli hypeä tai ei

Tympee Huttunen: Ei noita huippuja voi kopioida, kun ne on pitkälti mikropiiriä ja softaa. Eri asia ne tuhannet simppelit tubescreamer-kloonit.
 
Mutta eikö Waza craftit ole juuri noita hypetettyjä pedaaleja? Pintaliitoskomponenteilla tehtyjä purkkeja toisin kuin laadukkaat alkuperäisversiot (oll valmistusmaa mikä tahansa).
 

 
Suositus Iridiumille. Simppeli ja hyväsoundinen laitos, oli hypeä tai ei
 
Saattaa ole hypetettyjä, mutta sanoisin etteivät ole. Eri asia se Tonebenderi, joka määränsä perusteella jo keräilyesine. Bossin pedaalit jo vuosia olleet PCB, jolla ei kyllä mitään merkitystä ole. Japanissa tehdyllä esineellä on minulle aina erityistä lisäarvoa, koska vaatteet lähellä sydäntä, eikä missään ole samanlaista menoa. Farkkujen lankojen värjäämistä käsin ennen kuin lähdetään edes kutomaan itse kangasta jne. Länkkärinä sitä on vain aivan liian pitkä suurimpaan osaan japanilaisista merkeistä, joita edes saa täältä päin maailmaa.
 
Eihän tässä ollut kyse siitä varsinaisesti. Kyse oli worship-pedaalilaudoista ja siitä menosta sekä yleistä keskustelua ig haipissa olevista pedaaleista/brändeistä. JHS on ollut kytköksissä tosi arveluttavaan menoon rahalahjoitustensa takia, mutta toisaalta ihanan vilpitön into Joshilla tuntuu olevan ja osa pedaaleista on todella hyviä ja osa ei. Sellaista se on.
 
Tiivistän: Hypeä on ja siihen lähtee helposti mukaan, eri merkit tuottavat eri fiiliksiä, eti syitä ostaa ja kaikki ok, pousaaminen aina ankeaa mutta ihan söpöä, strymon hyvä mutta softat pelottaa, kaikki on kivaa ja kaikki mikä lisää rakkautta musiikkiin ja musisointiin on hienoa, kama on harrastus sinänsä joka rinnastuu moniin harrastuksiin esim vaatteisiin.

Pepe-13:
 
Strymonista yleisesti, että todella monipuolisia pedaaleja erilaisin ominaisuustasoin varustettuna, mutta ei mun juttu ainakaan tässä vaiheessa. Jotenkin lafkan pedaaleista paistaa niin ammattimainen korkea laatu, etten koe sellaiselle tarvetta. Iridiumia olen pohtinut olohuonesankarina.
 
Voipi toki valita itselleen mieluiset purkit. Nykyään saa niin käsittämättömän laajaa kattausta pedaaleja, että sieltä on oikeasti vaikea valkata mitkä olisi itselleen sopivat ja kaikkea ei vaan pysty kokeilemaankaan. Halvimmankin luokan pedaalit ovat pari kertaluokkaa parempia kuin vaikka 10 vuotta sitten.
 
Styleforum kun mainittiin, niin kannattaa katsoa myös sen streetwear&denim puoli, jos ei klassinen menswear ole se juttu. Suomessa on taas keikari.comin foorumi ja tyylit.fi foorumi. Facebook-ryhmät Suomessa ovat joko streetweariin ja/tai lenkkareihin taikka kelloihin keskittyneitä.
 
Juu toki nämä ovat kaikki tuttuja. Itse olen kyllä enemmän siellä klassisen menswearin puolella.

On hieno asia, että nykyään on niin paljon eri valmistajia ja pedaaleja tarjolla. Kokeileminen on kivaa puuhaa ja iso osa pedaalien viehätystä. Saa aina inspistä lisää ja samalla tulee verrattua vanhoihin purkkeihin, joista saattaakin löytää uusvanhan rakkauden.
 
Vaihtuvuus ja leikki pitää mielen virkeänä ja ainakin kohdallani osoittaa omaa mielentilaa. Kun on uusista jutuista aktiivisesti kiinnostunut, on mieliala hyvä. Vastakkainen vaihe oli elämässä. Silloin ei uudet jutut kiinnostaneet eikä edes oikein vanhatkaan.
 
Pedaalit on hauska tapa musapuolen tavaraintoulua harrastaa, koska ei tule niin kalliiksi kuin soitinten ja vahvistimien kanssa. Käytetyistä laatuvehkeistä omansa saa takaisin vaivatta. Pysyy lauta(dat) tuoreena osto- ja myyntihommilla.

erty: Spekseissä on ainakin matala input impedance eli tuskin toimii samalla tavalla bufferin jälkeen. Sama homma TB-2W:ssä, bufferi on output-puolella. Ei ole Bossistakaan ton ongelman selättäjäksi näemmä!
 
Instassa Boss ilmoitti, että ei olisi ongelmaa buffereiden kanssa ja voi sijoittaa ketjun mihin tahansa kohtaan. Saas nyt nähdä.

Pepe-13:JHS on ollut kytköksissä tosi arveluttavaan menoon rahalahjoitustensa takia, mutta toisaalta ihanan vilpitön into Joshilla tuntuu olevan ja osa pedaaleista on todella hyviä ja osa ei. Sellaista se on.
 
Mieshän itse on oikonut näitä käsityksiä aikanaan pitkin internettiä, mikä lienee loputon suo. Täältä esimerkkejä...
 
https://www.reddit.com/r/guitarpeda … m_jhs_on_their_political_religious/

Gaines: Mieshän itse on oikonut näitä käsityksiä aikanaan pitkin internettiä, mikä lienee loputon suo. Täältä esimerkkejä...
 
https://www.reddit.com/r/guitarpeda … m_jhs_on_their_political_religious/
 
Olen päättänyt osan näistä aikanaan luettuani, että en halua perehtyä asiaan enemmälti. Käsitykseni nyt on, että lahjoitukset vainoja tukevalle seurakunnalle on ohi ja on irtisanouduttu sellaisesta menosta.
 
Tuben puolella joskus hyviä infopaketteja, koska usein on näytteet eri pedaaleista esim historian tunneillaan. Huumori nyt on todella heikkoa, mutta kestän sen. Kaveri vaikuttaa aidosti pedaaleja rakastavan, mutta bisnespuoli tyypillisen amerikkalaisen menestyskristityn.

Pepe-13: Halvan klooni-purkin ja kalliimman pedaalin välillä on yksi iso ero, eli fiilis.
 
Vähän erikoinen kommentti mielestäni. Suurin ero pedaalien välillä on soundi, mutta hinta ei aina vastaa suoraan soundin laatua tai sitä sopiiko se omaan käyttöön.

Onko millaisia käyttökokemuksia cry babyn mini auto return wahista?

Nythän kävi niin, että lisäsin itseni KoT-odotuslistalle.
4 vuoden jono, joten mä pääsen ehkä loppuvuodesta 2025 tai alkuvuodesta 2026 "tilailemaan".
 
Muita kohtalotovereita?

McNulty: Nythän kävi niin, että lisäsin itseni KoT-odotuslistalle.
4 vuoden jono, joten mä pääsen ehkä loppuvuodesta 2025 tai alkuvuodesta 2026 "tilailemaan".
 
Muita kohtalotovereita?
 
Minä menin joskus tuon listan läpi, toki jo unohtaen olevani mukana. Vuoroni koittaessa sitten tilailin. Pedaalin saatuani lisäsin jossain vaiheessa itseni uudelleen jonoon. Nyt enää pari vuotta jäljellä tässä kakkoskierroksella.

Krice: Vähän erikoinen kommentti mielestäni. Suurin ero pedaalien välillä on soundi, mutta hinta ei aina vastaa suoraan soundin laatua tai sitä sopiiko se omaan käyttöön.
 
Tarkoitan käytännössä saman pedaalin soundia. Ei monissa ole suurta eroa sen suhteen onko kyse klooni vai orkkis tai jopa siitä kalliimpi versiointi. Eri piirien vertaaminen taas rinnakkain ei toimi, koska maku ratkaisee pitkälti.

Pepe-13: Tarkoitan käytännössä saman pedaalin soundia. Ei monissa ole suurta eroa sen suhteen onko kyse klooni vai orkkis tai jopa siitä kalliimpi versiointi. Eri piirien vertaaminen taas rinnakkain ei toimi, koska maku ratkaisee pitkälti.
 
Kyllä niissä ihan todellisia eroja on. Voit nyt verrata vaikka EHX:n Soul Foodia, Matthews Effectsin Architectia tai Decibelicsin Golden Horsea, niin huomaat, että niillä todella on eroa.

novo: Mitä tykkäsit Arkkitehdistä? Ite nopsasti testasin NAMM:issa sitä, muttei jäänyt oikein mitään mieleen.
 
Olihan se ihan hyvä, mutta ei mitenkään erikoinen kuitenkaan. Myin Tumnus Deluxen Arkkitehdin tieltä, mutta ehkä valitsisin nyt Tumnuksen. Tosin se pii-klippaus oli ihan hauska vaihtoehto Architectissa. Molemmat taas vaikuttavat melko littaan lyödyiltä Decibelicsin rinnalla. Siinä sitä huomaa, että kyllä niissä pedaaleissa on eroa ja rahalla saa. Dynamiikkakin ihan eri tasolla.
 
Noin muuten en oikein ole vielä vakuuttunut, että koko Klon olisi kuitenkaan meikäläisen juttu.
 
E. en siis kuitenkaan halua lytätä Architectia. Hyvähän se oli, mutta ei ehkä niin hyvä kuin odotin. Kokeilemisen arvoinen kuitenkin.