Aloittelijat ›

Jos viritän tänään sähköbasson, se on huomenna useimmiten viitisen centtiä
#. Mistähän tuo voisi johtua? Ei kai vain siitä, että kyseessä on Thomannin
noin 180 euron Harley Benton? ; )
 
Ilmeisesti kannattaa jättää vire jonkin verran flätiksi..

dilet_antti: Jos viritän tänään sähköbasson, se on huomenna useimmiten viitisen centtiä
#. Mistähän tuo voisi johtua? Ei kai vain siitä, että kyseessä on Thomannin
noin 180 euron Harley Benton? ; )
 
Ilmeisesti kannattaa jättää vire jonkin verran flätiksi..
 
Kyse on lämpölaajenemisen aiheuttamasta ilmiöstä, ei basson hinnasta. Sama homma toistuu millä tahansa bassolla. Ei siis kannata virittää huomista varten alavireeseen.

En tiennytkään että vire mitataan senteissä :)

Milkop: En tiennytkään että vire mitataan senteissä :)
 
No nyt onneksi tiedät: https://en.wikipedia.org/wiki/Cent_(music)

Moi.
 
Antti1: No nyt onneksi tiedät: https://en.wikipedia.org/wiki/Cent_(music)
 
Firefox (tuskin), WIN10 (ehkä) tai mnetengine (mitä todennäköisimmin) jättää viimeisen sulkumerkin linkistä pois, joten linkki ei suoraan ainakaan mulla toimi.
Sulun lisäämällä tai WP:n ehdottamaa klikkaamalla toimii.
 

 
dilet_antti: Jos viritän tänään sähköbasson, se on huomenna useimmiten viitisen centtiä
#. Mistähän tuo voisi johtua? Ei kai vain siitä, että kyseessä on Thomannin
noin 180 euron Harley Benton? ; )
 
Mulla on parikin HB kutosta, (pulttikaula ja läpirungon) ja kummassakin vire vaihtelee sentin-pari olosuhteiden muuttuessa.
Pulttikaulaisessa enemmän kuin NT:ssä.
Joten ei ole merkistä kiinni, ominaisuus kaikissa kieli-instrumenteissa kuten yllä todettiin.
Jotkut instrumentit reagoivat rankemmin ja herkemmin, jotkut pysyvät vireessä näennäisesti loputtomiin.
 
Lämpötilan muutos metalleihin -kielten pituuden muutos- vaikuttaa kiinteätallaisen instrumentin vireeseen verraten vähän, joka tapauksessa reippaasti alle 1Cent/C.
Ilmankosteuden muutokset vaikuttavat suhteellisesti enemmän, vaikka puun tasapainokosteus muuttuukin viiveellä sekä suhteellisen että absoluuttisen ilmankosteuden muutoksiin, ja pintakäsittely vaikuttaa toki myös.
 
5 cent vire ero kahden nuotin väillä on havaittavuudeltaan keskimäärin suurin piirtein sama kuin 1dB ero kahden äänenpaineen välillä taajuuskaistalla keskimäärin, eli osa ihmisistä tuon havaitsee, valtaosa ei.
~12 cent puolestaan on ero jonka valtaosa ihmisistä havainnoi epävireeksi, vastaten 3dB äänenpainetason havainnoitavuutta.
 
Aivan kuten äänenpaineenkin, myös vire-erojen havainnointiin vaikuttaa havainnoitava taajuus, kuten myöskin se onko kyseessä sinimuotoinen ääni, vai instrumentin, ihmisäänen tmv. kymmenien, jopa satojen sinimuotoisten siniaaltojen yhdistelmä.
 
Äänen korkeuden = taajuuden erojen havainnointia hankaloittaa tasavireinen länsimainen sävelasteikko, 5 tai 12 cent ei ole yhtä helposti havaittavissa eri taajuuksilla.
Aivan kuten kuuloaistimuksen herkkyyttä kuvaavista Munson-Fletcher käppyröistä voi todeta ettei 1 tai 3dB ero kuulosta samanlaisilta kaikilla taajuuksilla.
 

 
dilet_antti: Ilmeisesti kannattaa jättää vire jonkin verran flätiksi..
 
Miksi?
Jos olosuhteet muuttuvat aina samalla tapaa, on todennäköistä että vire on joka tapauksessa pielessä.
 
Vire tarkistetaan kuitenkin treeniolosuhteissakin udeampaan kertaan (vaikka vain todetakseen ettei ole muuttunut) session mittaan, äänitellessä tietysti aina ennen vetoa.
 
Lisäksi länsimainen tasavire suoranauhaisella kieli-instrumentilla on joka tapauksessa aina useampia senttejä epävireessä itsensä kanssa, mutta tuota on ruodittu muissa viestiketjuissa joten ei siitä sen enempää.
 
T:Samuli

Antti1: No nyt onneksi tiedät: https://en.wikipedia.org/wiki/Cent_(music)
 
Oho perskule. Aina oppii uutta.

Vireen tarkistaminen on oleellinen osa soittotapahtumaa kieli- ja puhallinsoittajilla. Soitinta ei voi virittää valmiiksi edellisenä päivänä. Olosuhteet vaihtelee. Kriittisin lienee harppu, joka kuuleman mukaan pysyy vireessä kunnes joku esimerkiksi avaa oven.

Ihan bassoa omistamattomana tuli mieleeni, että niissä kielissä on niin paljon massaa, että vireen luulisi muuttuvan jo silloin, kun vehje siirretään vaikkapa vähän viileämmästä säilytysnurkasta soittajan syliin tai muuta vastaavaa :o/

Milkop: En tiennytkään että vire mitataan senteissä :)
 
Ennenvanhaanhan se oli penneissä... Missäs mun takki? Jaa, eihän sitä näin kuumalla...

Kalmo: Ihan bassoa omistamattomana tuli mieleeni, että niissä kielissä on niin paljon massaa, että vireen luulisi muuttuvan jo silloin, kun vehje siirretään vaikkapa vähän viileämmästä säilytysnurkasta soittajan syliin tai muuta vastaavaa :o/
 
Jos sulla on 1mm teräslanka ja 50mm terästanko jotka on presiis saman mittaisia samassa lähtölämpötilassa niin ne ovat presiis saman mittaisia myös loppulämpötilassa. 50mm tanko vain saavuttaa loppulämpötilan paljon hitaammin koska suurempi massa kestää lämmetä pidempään. Tämä kuitenkin vaatii että molemmat tuotteen on samaa terästä koska erilaiset seokset käyttäytyvät eritavalla. Tämän luulisi koskevan myös basson kieliä.

Samulilta kysyn, että mikä se sitten settien välisellä tauolla viilenevässä kesäillassa saa basson nousemaan ihan selkeään korvin kuultavaan ylävireeseen? Etenkin kun vireen saa takaisin melkein kohdilleen hankaamalla kädellä kieliä edestakaisin, eli lämmittämällä niitä.

Esitän oman teoriani vaikka minulta ei kysyttykään: lämpölaajeneminen on kai sitä että esine lämmetessään laajenee. Kai sitten vastaavasti jäähtyessään kieli kutistuu ja tottahan se samalla myös kiristyy. Puisen soittimen pituus vissiin muuttuu lämpötilan mukana vähemmän. Sen sijaan alumiinikaulaiset kitarat eivät kuulemma tahdo pysyä vireessä kun spottivalot lämmittävät... tai ainakin ennen vanhaan lämmittivät.

Moi.
 
Pahoittelut siitä että vastaaminen kesti, en huomannut keskustelun jatkuneen.
 

 
sepisti: Samulilta kysyn, että mikä se sitten settien välisellä tauolla viilenevässä kesäillassa saa basson nousemaan ihan selkeään korvin kuultavaan ylävireeseen? Etenkin kun vireen saa takaisin melkein kohdilleen hankaamalla kädellä kieliä edestakaisin, eli lämmittämällä niitä.
 
Ilman tietoa siitä kuinka paljon lämpötila oikeasti nousi, ja vahvasti havainnoijasta riippuvan "korvin kuultavan" ja "melkein kohdilleen" sijaan vireen muutoksen centtiarvoa, tuohon ei kukaan voi etänä mitään edes likelle mielekästä vastata.
 
Jos oikein muistan ja olen ymmärtänyt, olet aktiivisesti soittava ammattilainen, joten sun korva on varmasti keskimääräistä harjaantuneempi.
 
Lisäksi vaikuttaa instrumentti.
Jotkut kaulat/kaularaudat ovat herkempiä lämpötilanvaihteluille kuin toiset, ja sen lisäksi jotkut kaulat -vaikkapa SR sarjalaiset Ibanezit- aiheuttavat vireen muutoksen kun kaulaa hivenen tuimemmin vilkaisee.
Ainakin omassa SR800:ssa.
Lähes kaikilla perinteisin konstruktiomenetelmin toteutetuissa kieli-instrumenteissa vire muuttuu myös useampia centtejä jo kun asento muuttuu pöydällä lappeellaan olevasta vaakasuoraan soittoasentoon.
 
Myös keikkapaikalla on merkitystä siihen miten kielten lämpötila ja sitämyöden vire muuttuu, ollaanko ulkona vai sisällä, paistaako aurinko suoraan stagelle vai ei, avataanko stagen mahdollinen ulos vievä takaovi tuuletustarkoituksessa settien välillä, porottavatko perinteiset esiintymisvalot setin aikana ja tauoilla ei jne. jne.
 

 
sepisti: No tätä lämpölaajenemista minäkin tuolla aiemmin tarjosin syyksi, mutta se vaikuttaa kuulemma vaan alle sentin verran.
 
Koska kivikautinen mnetengine ei tunne kursiivia, alleviivausta, eikä fonttikokoa, pistetään vastaukseni uudestaan isoin kirjaimin:
 
Vireen muutos on "VAJAAN CENTIN PER ASTE".
 
Jos KIELTEN lämpötila vaikkapa suorasta auringonpaisteesta tai perinteisten esiintymisvalojen paahteesta laskee lämpösäteilyvaikutuksen heiketessä 5 astetta, kielten lämpökutistuman vaikutus saattaa hyvinkin olla tuon 3 Cent, jonka harjaantunut korva saattaa havaita.
Mittari joka tapauksessa, mutta nythän olikin puhe korvinkuultavasta.
 
Ilman mittaria tai referenssiä en esimerkiksi itse pääse kuin korkeintaan puolisävelaskeleen päähän konserttivireestä, mutta en toisaalta ole tuota omasta mielestä varsin epäolennaista ominaisuutta koskaan pyrkinyt edes harjaannuttamaankaan.
 
Auringonpaisteesta-hämärään pintalämpötilamuutos saattaa kesäillassa herkästi olla 10-20 astetta riippumatta siitä ollaanko sisällä vai ulkona, ja tuollaisen lämpötilanmuutoksen aiheuttaman vireenmuutoksen havainnee kuka tahansa. Etenkin koska useammastakin syystä johtuen vireenlasku/nousu ei ole lämpötilan muuttuessa kaikilla kielillä tasaista kuin jos instrumentin kaikki kielet ovat saman pituisia kiinnityspisteiden välillä (=double ball end Steinberergerit+kopiot ja lukolliset/lukkosatulalliset).
 
T:Samuli

Sori Samuli. Minulta jäi tosiaan huomaamatta tossa sun kommentissa toi "per aste " -osuus. My bad. Hyvinkin kolmesta neljään astetta tuollainen hääliiteri saattaa jäähtyä tauon aikana, kun ovet avataan suoraan esiintymispaikan vierestä ja ulkolämpötila on viidentoista asteen tuntumassa. Eli samaa kieltä puhutaan :)

Moi.
 
sepisti: Sori Samuli. Minulta jäi tosiaan huomaamatta tossa sun kommentissa toi "per aste " -osuus. My bad.
 
Ei huolta, tiedostan kyllä itsekin että polveileva ja rönsyileväkin tarinointini helposti aiheuttaa sen että olennaiset detaljit hukkuvat oheistarinan sekaan.
 
T:Samuli

Nyt vasta tuli luettua vastaukset. Kiitos kaikille seikkaperäisistä tiedoista!