Aihe: Kuinka paljon kitara saa maksaa?
1 2 3 4 5 627 28 29 30 31
BigPapa
02.08.2021 15:49:32 (muokattu 02.08.2021 16:20:10)
 
 
The Jack
02.08.2021 16:33:44
msalama: Ei pidä paikkaansa. Niiden arvo laski viimeksi vuoden 2008 finanssikriisin myötä ainakin jenkkimarkkinoilla, ja taisipa itse asiassa laskea täällä Härmässäkin. Joten niiden arvo EI ole noussut yhtäjaksoisesti koko kuluneen vuosituhannen.
 
Myönnetään vintagekitaroidenkin hinnat notkahtivat (tarkistin), mutta vain hetkellisesti ja kaiken muun ohella. Helsingin pörssiin indeksiin sijoittamalla teki vuonna 2008 vastaavasti tappiota peräti -51%. Jos osti Helsingin pörssin indeksiä Nokia-kiimassa 1999 aikoihin pääsi voitolle 2015, jos ei oteta huomioon erittäin lyhyttä aikaa vuonna 2007. Osakkeet on toki suositeltava sijoitusmuoto, mutta riskit on muistettava varsinkin tällaisina kupla-aikoina. Pellehermannit ostelevat Suomessakin tällä hetkellä esim. huippuhintaista Finnairia, ymmärtämättä mitä tarkoittaa puolen miljardin euron vuositappiot ja osakeannillla laimennettu osakkeiden määrä.
marke-
02.08.2021 16:59:27
The Jack: Gibsonkin teki juuri vähän aikaa takaperin lähes konkurssin, kun yrittivät myydä butiikkikitaroiden hinnalla ainoastaan kohtuullisia kitaroita. Hintoja on jouduttu sielläkin tarkistamaan ja laatua parantamaan. Netti on armoton siinä mielessä, että jos kuluttaja ostaa kahdellatonnilla huonon kitaran niin siitä kuullaan ja kuvia virheistä postaillaan. Pidän tätä hyvänä kehityksenä.
 
Tästä on kuullut huomattavan paljon juttua, että uudet Gibsonit olisivat todella hyviä.
iso paha susi
02.08.2021 17:35:19
The Jack: Hendrixin Woodstock-kitara voisi olla hyvin jopa 10 miljoonaa ja maailman arvokkain, jos siitä 2 miljoonaa taalaa vuonna 1998 maksanut Paul Allen pistäisi kepin myyntiin.
 
Ei taida Allenin Pauli pistää mitään myyntiin kun heitti veivit vuonna 2018.
mpekkanen
02.08.2021 17:39:41
Nuorempana kun ei ollut rahaa laittaa kaikkiin kalliisiin laatukitaroihin mitä olisi halunnut, niin silloin jotenkin luuli että rahalla saisi aina enemmän laatua ja ne arvokkaammat myös toimisivat itsellä paremmin. Myöhemmin kun oli enemmän kokemusta, tajusi ettei se asia ole ihan niin yksinkertainen.
 
Kun arvokkaammat kitarat lähtee tehtaalta yleensä kovassa laukussa, niin joskus se on ollut tavallaan syynä miksi muutoin loistava soitin on mennyt kiertoon. Sohvan vieressä lojuva halpakeppi on osunut enemmän käteen kun ei ole jaksanut laukusta kaivaa arvokitaraa. Ja laukussa oleva soitin on ollut halpakitaraa parempi joka asiassa. Eikä tuo ole ainoa typerä syy jonka vuoksi on tullut joskus hävitettyä joku hyvä keppi...
Soittimia on ollut todella paljon ja niitä on myös ollut useita samaan aikaan. Silti soittimen hintalappu ei ole se, josta voi päätellä käytön määrän. Ei ainakaan minulla. Eikä siihen ole aina vaikuttanut ns laatu tai kova laukku, jonka otin esimerkkinä.
 
Muutamalla satasella saa jo ihan ok soitettavan kitaran. Tonni alkaa olemaan jo sellainen summa, että sitä pitää miettiä jo muutaman kerran enemmän. Tosin tonni hyvästä kitarasta ei ole välttämättä kauhean paljon. Aasialaisesta massatuotanto kitarasta se on kuitenkin ihan liikaa.
Haeroe
02.08.2021 17:56:52
 
 
Ensin vastaus kysymykseen: kitara saa maksaa aivan niin paljon, kuin ostajalla on varaa ja halua siihen euroja laittaa.
 
Toiseksi jatkan pienellä pohdinnalla aiheesta. Olen elämäni aikana omistanut jos jonkinlaista soitinta, ja kaikilla on saatu musiikkia aikaiseksi. Olisi kuitenkin täyttä itsepetosta väittää, että ensimmäinen kitarani olisi mitenkään vertailukelpoinen millään mittareilla nykyisen kalustoni kanssa. On myös itsepetosta väittää, etteikö rahalla isossa kuvassa saisi parempaa. Mikä sitten kenellekin on parempaa, on täysin henkilökohtainen juttu. Jos ilmaiseksi annettaisiin, kuinka moni valitsee Squierin ennen Custom Shop Stratoa, johon on voinut itse valita speksit? Rehellisesti? Voi olla, että moni valitsee Mehikon straton ennen perusjenkkiä, mutta siinä ero onkin jo riittävän pieni varsinkin, jos sattuu haluamaan tiettyjä speksejä, joita vain mehikon versio tarjoaa.
Minkä tahansa piisin voi soittaa miten tahansa.
msalama
02.08.2021 18:02:20 (muokattu 02.08.2021 18:03:48)
 
 
mutta vain hetkellisesti ja kaiken muun ohella
 
No sen mitä mä muistan noista omista myynneistäni tuurilla just ennen finanssikriisiä, niin inflaatiokorjattuna aika tavalla saman rahan mä omistani sain kun mitä niistä nyt pyydetään. Eli arvonsa ovat pitäneet juu, mutta Covid-anomaliamarkkinoita lukuunottamatta mitään älyttömiä hinnannousuja nuo eivät ole viime vuosina tehneet (ja hintahan on täysin eri asia kuin arvo).
 
Mutta niin tai näin, niin mä sain Fenderin riivinraudoistani hyvän hinnan, ja saaneet rahat (+säästöt) sijoitimmekin sitten vaimon kanssa vielä siihen aikaan sikahalpaan kämppään eräässä suuressa EU-pääkaupungissa. Ja voin vakuuttaa ko. omaisuusluokan tehneen tähän mennessä MONINKERTAISEN arvonlisäyksen noihin vanhoihin heskoihin verrattuna, joten kannattava vetohan se oli. Eli eipä ole luuttuja ikävä ei...
Olevainen x huuhaa = koettu lopputulos
milgromsegal
02.08.2021 18:04:07 (muokattu 02.08.2021 20:41:42)
 
 
The Jack: Annat liioitellun ja silotetun kuvan osakesijoittamisesta. Toki jenkkiosakkeisiin olisi kannattanut jälkiviisaana sijoittaa ja tuotto olisi silloin paras mahdollinen. Mikäli olisit vastaavasti kasarin lopulla ostanut Japanin pörssin kuplaindeksiä olisit edelleen -40 prossaa tappiolla. Jenkkien osakekupla puhjennee kohta puolin ja sen jälkeen nykytasoille nousu voi viedä helposti vuosikymmenen. Vintagekitaroiden arvo on noussut yhtäjaksoisesti koko 2000-luvun.
 
En oikeastaan. Tavalliselle pulliaiselle, tai ehkä jopa vähän spesiaalimmallekin esalle kun järkevin osakesijoittamisen muoto on indeksisijoittaminen. Hajauttamisesta saatava ilmainen lounas on asia, josta Markowitz sen Nobelinsa aikanaan sai. Kysymys ei ole siitä, etteikö jonkun vintagesoittimen arvo olisi noussut, vaan siitä onko se järkevä sijoitus. Eli saatko rahoillesi riskikorjattuna parempaa tuottoa kuin vaikkapa hyvin yksinkertaisella, hajautetulla passiivisella indeksisijoitusstrategialla. Malkielin kirja julkaistiin ensimmäistä kertaa muistaakseni 1987, ja vaikka esim. Lon ja Mckinleyn kootuissa papereissa onkin havaittu monenlaista todistetta vahvaa EMH:ta vastaan, on hyvin hajautettu osakesijoittaminen edelleen eräs parhaista sijoitusmuodoista, ja sellainen johon jokainen käytännössä katsoen pystyy. S&P 500 -indeksiä voi hyvin käyttää tässä vertailuna, sillä instikat ja pienemmätkin managerit ovat sitä replikoivaa sijoitusstrategiaa käyttäneet ainakin niistä ajoista kuin tuon kitaran tapauksessa puhuttiin. Kyseessä olevat summatkin olivat esimerkkitapauksessasi sellaisia, että niillä ihan hyvinkin on päässyt käsiksi indeksirahastoihin, vaikkakin kuluiltaan ehkä nykyrahastoja korkeampiin.
 
Jos taasen luet järkeväksi sijoitustavaksi sellaisen investoinnin, josta et saa edes markkinatuottoa mutta kannat huomattavasti suurempia riskejä, silloin olet ehdottomasti välittäjäsi lempiasiakas :D
 
e. korjataas nyt tätäkin siinä määrin, että ainakaan minulta ei löydy sellaista informaatiota, että osaisin instrumenttien suosta valita sen yhden voittajan. Ehkä joiltain löytyy tuota tietoa, ja he ovat toki vapaita etsimään niitä arbitraaseja näiden ison rahan vintageinstrumenttien markkinalla. Mä en noista mitään tiedä, joten arvioin ritsoja vain sillä perusteella, että mitä tulovirtoja olisin samalla fyrkalla saanut omalla ammattitaidollani muualla aikaan.
 

 
The Jack: Helsingin pörssiin indeksiin sijoittamalla teki vuonna 2008 vastaavasti tappiota peräti -51%. Jos osti Helsingin pörssin indeksiä Nokia-kiimassa 1999 aikoihin pääsi voitolle 2015, jos ei oteta huomioon erittäin lyhyttä aikaa vuonna 2007. Osakkeet on toki suositeltava sijoitusmuoto, mutta riskit on muistettava varsinkin tällaisina kupla-aikoina. Pellehermannit ostelevat Suomessakin tällä hetkellä esim. huippuhintaista Finnairia, ymmärtämättä mitä tarkoittaa puolen miljardin euron vuositappiot ja osakeannillla laimennettu osakkeiden määrä.
 
Tästä käy ilmi, että ymmärrät ilmeisesti jotakin riskistä ja tuotosta. Ehkäpä sellainen asia kuin riskipreemio myös kuuluu sanavarastoosi. Varmasti jos laitoit kaikki fyrkat kiinni Noksuun huippuaikana niin on ollut tosi huono sijoitus verrattuna melkein mihin tahansa vintageinstrumenttiin. Esimerkkejä voi luetella loputtomiin. Mnetin tapaan tietenkin homma mennee saivarteluun, mutta kyse on kaiketi pohjimmiltaan siitä onko tuollainen keräilysoitin hyvä sijoitus verrattuna sijoitukseen XYZ. Itse käytin vertailukohtana ehkä maailman tunnetuinta, eniten replikoitua indeksiä, johon passiiviset sijoitusstrategiat ovat vuosikymmeniä pohjanneet. Toki tunnustan sen, että tonnin skeba jonka ostin 2007 ja myin v. 2008 samalla hinnalla oli huomattavasti parempi sijoitus kuin esim. Bearin osake, mutta tuolla tavalla ei nähdäkseni ole mitään järkeä tarkastella sijoitusten kannattavuutta, koska näin tarkastellen saat minkä tahansa sijoituksen näyttämään tosi hyvältä.
 
Todellisuudessa se vaihtoehtoiskustannus jos oot joku semmonen ukkeli jolta irtoaa tuollaisia satojatuhansia-miljoonia dollareita sijoituksiin on nimenomaan tunkea rahat markkinalle, itse asiassa monet välittäjät tuossa vaiheessa jo kilpailevat siitä, kuka ne sinne saa kunnian tunkea.
 
Lopuksi, tarkoitukseni ei ole aiheuttaa mitään flamesotaa tai röllätä aiheesta. Totesin jo aiemmin, että soittimiin liittyy muita asioita, jonka ansiosta isotkin investoinnit niihin voivat olla subjektiivisesti hyvinkin mielekkäitä. Jotta niitä objektiivisesti voi perustella sijoituksena, tulee niiden nyt vähintään tämänkaltaista tarkastelua kuitenkin myös sietää.
"... joku vahvistin ja särö, mut kyl nyt akkarillakin voi vetää."
msalama
02.08.2021 18:08:44 (muokattu 03.08.2021 06:57:25)
 
 
Ja niin joo, tosta sitten edes jonkunsorttista vintageluuttujen indeksitietoa ettei tarvi ihan pelkästään mutuilla.
 
https://www.vintageguitarprice.com/guitar_indexes
 
EDIT1: Niin ja tosta sitten -
 
https://www.vintageguitarprice.com/guitar_indexes/vgp50
 
Eli eivät _todellakaan_ assettiluokkana ole nousseet koko 2000-luvun.
 
EDIT2: Ja tässä myös käppyrä, jossa Fenderin, Gibsonin, Gretschin ja Martinin arvonkehitys on piirretty auki. Eli ainoat valmistajat, joiden vintagekitaroiden arvo on nyt korkeammalla kuin 2007-2008 ovat Gibson ja Martin, ja Gretsch ja Fender ovat edelleen huippujaan alempana. Eivät siis tosiaankaan ole kategorisesti "nousseet yhtäjaksoisesti koko 2000-luvun" toisin kuin tuolla yllä väitettiin, joten jos olisi laittanut rahansa kuvitteelliseen vintagekitara-indeksirahastoon tuolloin ATH-aikoina, niin turpaan olisi tullut.
 
https://www.vintageguitarprice.com/ … og/2021/vintage_guitar_market_2021/
Olevainen x huuhaa = koettu lopputulos
munkero
02.08.2021 18:31:50
Heroin: 26% hinnannousu eri maalista. Muuten täysin sama kitara. Varmaan parempiakin esimerkkejä on,.
 
Eihän tuo ole vielä mitään.
 
Mä oon tässä vuosien aikana haalinut nuo alkuperäisväriset jemit. DY ja SK oli helppoja ostoksia, mutta LNG maksoi enemmän mitä nuo aiemmat yhteensä ja ihan hyvällä marginaalilla.
Itekki joskus soitellu.
aak127
03.08.2021 00:38:05
The Jack: Gibsonkin teki juuri vähän aikaa takaperin lähes konkurssin, kun yrittivät myydä butiikkikitaroiden hinnalla ainoastaan kohtuullisia kitaroita.
 
Mainitaan tästä sen verran, että paljon puhutut laatuongelmat eivät olleet konkurssin syy, vaikka todellisia olivatkin. Gibsonin kitarapuoli on tahkonnut voittoa koko ajan. Ongelmaksi muodostui Juskiewiczin lukuisat yrityskaupat, joilla Gibsonin alle hankittiin kasa elektroniikkayrityksiä, joilla ei ollut kitaranrakennuksen kanssa aina paljoa tekemistä.
fox
03.08.2021 01:30:21
 
 
aak127: Mainitaan tästä sen verran, että paljon puhutut laatuongelmat eivät olleet konkurssin syy, vaikka todellisia olivatkin. Gibsonin kitarapuoli on tahkonnut voittoa koko ajan. Ongelmaksi muodostui Juskiewiczin lukuisat yrityskaupat, joilla Gibsonin alle hankittiin kasa elektroniikkayrityksiä, joilla ei ollut kitaranrakennuksen kanssa aina paljoa tekemistä.
 
Faktoista viis, kun on kyseessä Gibson.. ;)
Konkurssiahan ei sitten tullut, vaikka se täällä Mnetissä oli joittenkin "märkä uni".
Tuolta voi esmerkiks lukea, miten juttu noin oikeesti meni..
https://www.digitalmusicnews.com/20 … 0/02/gibson-guitar-bankruptcy-exit/
 
Juszkiewicz (ja Berryman ja Zebrowski) aikoinaan tammikuussa 1986 tuon "virman" lunastivat, ja aika kauan sitä myös Henry J. siis pyörittikin. Ihan perimmäistä syytä tuohon Chapter 11 -menettelyyn en tiedä, oliko sitten syynä nuo yrityskaupat, joita ihan kiistatta siellä oli, vaiko joku muu.Olihan siinä esimerkiks Fish & Wildlife-viraston puutavaratakavarikoita ja muuta kaikkea. Mutta tosiaan, tuossa -86 oli edellisen kerran ihan liipasimella jatko. Toki tuolloin(kin) oli mukana kaikenmaailman yrityskauppoja Norlinilla (ECL) että ei mitään uutta "auringon alla". Hisatake Shibuya olis toki varmaan "tunnetun brändin" ostanut ja kallispalkkaiset jenkit kilomeetritehtaalle laittanut, mutta osti sitten Schecterin .87.
 
Tuohon otsikon mukaiseen aiheeseen: teollisesti valmistettu kitara maksaa sen verran, että se valmistaja saa katettua kiinteät kustannukset, palkat ja muut muuttuvat kustannukset, ja koskapa se(kään) teollisuuden laji ei ole ns. hyväntekeväisyyttä/talkootyötä, pitää sinne viivan alle jopa jäädä voittoakin. Muuten käy ikävästi. ;)
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
Kefiiri
03.08.2021 08:02:06
Minusta on komeaa että Gibson on aina valmistanut kitarat kotimaassaan. Se nostaa palkkakustannuksia ja sitä kautta soittimen hintaa, mutta kitara saa minun puolestani tuosta syystä maksaa vähän enemmän.
En ole musiikin asiantuntija.
marke-
03.08.2021 08:15:57 (muokattu 03.08.2021 08:16:40)
Kefiiri: Minusta on komeaa että Gibson on aina valmistanut kitarat kotimaassaan. Se nostaa palkkakustannuksia ja sitä kautta soittimen hintaa, mutta kitara saa minun puolestani tuosta syystä maksaa vähän enemmän.
 
En tuohon valmistusmaahan ota kantaa, mutta olisiko tämä suunnitelma jatkossakin? Epiphonelta siis tullut Gibson hintainen USAssa tehty kitara. Valjastetaanko kuitenkin Epiphone brändi siihen, mihin luulin Gibsonin jossain vaiheessa myös siirtyvän: Kitaroita tehdään joka maassa, ja hinta kertoo valmistusmaan.
 
Trogly käy läpi uuden USA Epiphone Casinon:
https://www.youtube.com/watch?v=SAvgQE4C964
samiko
03.08.2021 09:55:20 (muokattu 03.08.2021 10:04:21)
Kefiiri: Minusta on komeaa että Gibson on aina valmistanut kitarat kotimaassaan. Se nostaa palkkakustannuksia ja sitä kautta soittimen hintaa, mutta kitara saa minun puolestani tuosta syystä maksaa vähän enemmän.
 
On todellakin hienoa! Isoja kitara- vahvarivalmistajia on tosi harvassa, ketkä ei ole vienyt tuotantoaan halpamaihin.
Laulava Kylätohtori
03.08.2021 10:09:35
Kefiiri: Minusta on komeaa että Gibson on aina valmistanut kitarat kotimaassaan. Se nostaa palkkakustannuksia ja sitä kautta soittimen hintaa, mutta kitara saa minun puolestani tuosta syystä maksaa vähän enemmän.
 
Vahvaa komppia.
Kuuntelen mielelläni monipuolisesti kaikenlaista musiikkia, mutta lempimusiikkiani on köyhien ulina.
Hynkel
03.08.2021 10:31:38
Toki tuo valmistusmaa vaikuttaa brändiin, koska täälläkin kompataan :)
 
Epiphone on ajanut halpiksen tarpeen hienosti, ja ihan terävää erottaa nuo omiksi brändeikseen.
 
Mulla on ollut monta Gibsonia, mutta olen myynyt ne lopulta vain ergonomian vuoksi. Soundihan Isolla Geellä on jautaa, ja mojoakin piisaa.
Onhan tuota leipää tullu mussutettua.
fox
03.08.2021 11:26:54
 
 
Hynkel: Toki tuo valmistusmaa vaikuttaa brändiin, koska täälläkin kompataan :)
 
Epiphone on ajanut halpiksen tarpeen hienosti, ja ihan terävää erottaa nuo omiksi brändeikseen..

 
Koko Epiphone-juttuhan johtui siitä, että Gibsonilla koettiin tarvetta hankkia kontrabassolinja, ja kun sitten Orphie Stathopoulo oli terveydellisistä syistä halukas myymään Epiphone, Inc. yhtiön, niin Ted MCCarty ja John Huis Gibsonilta tekivät kaupat 10.5.1957. Mutta voi, kaupassa tuli, paitsi kontrabassolinja, myös kaikki Epiphone-kitaroitten valmistukseen tarvittava, jigit ja puut ja muukin sälä. Niin sitten siirrettiin kaikki Kalamazoo'hon New Yorkista, ja jatkettiin myös Epiphone-kitaroitten valmistusta tytäryhtiön voimin. Näin voitiin sitten toimittaa "Gibsonilla tehtyjä" kitaroita niille jälleenmyyjille jotka eivät olleet saaneet Gibson-sopimusta.
Myöhemmin sitten koko Epiphone-homma siirrettiin kaukaiseen itään, valmistusteknisistä (lue: hintapoliittisista) syistä. Fender ja Martin olivat jo aiemmin tehneet saman, Martin Sigman nimellä, ja Fender poimi vanhan kitarankielivalmistuksen brändinsä "Squier" tuohon tarkoitukseen.
 
Netissä on lukuisia virheellisiä tietoja Epiphonen brändistä, totuus on, että rekisteriin Epiphone, Inc. merkittiin New Yorkissa vuonna 1928 Epaminondas Stathopoulon toimesta. Toki Epaminondaksen isäukko Anastasios Stathopoulo oli jo toisen polven soitinrakentaja, vaan tuo Epiphone -nimi tuli vasta 1928. Kyllähän Orville H. Gibsonkin jo ennen Gibsonin (yhtiön) varsinaista perustamista soittimia väkästeli.. ;)
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
Hynkel
03.08.2021 14:50:32
^ juu toki, tuttua juttua. Omasta mielestä tuo halpojen tekeminen Epin nimellä on silti fiksua. Kaltaiseni vakitöissä käyvät voi sitten treenaamisen sijaan ostaa kalliimpia, ja esittää soittajaa
Onhan tuota leipää tullu mussutettua.
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)