Rock, pop, alternative ›

Markusmies: Aina olen kutsunut Bon Jovia nallekarhu heviksi, sillä jotain liian tyttömäistä siinä on, verrattuna esimerkiksi Van Haleniin tai AC/DC -yhtyeeseen.
 
Ne on varmaan ne balladit ja se kasarin glam-imago. Myös Jonin vuosikymmenestä toiseen jatkuva seksisymbolin status on vahingoittanut äijän uskottavuutta vakavasti otettavana muusikkona.
 
Itse en kuitenkaan ymmärrä, mitä tyttömäistä on esim. pitkissä hiuksissa (ne on monella raskaammankin rockin esittäjällä) tai rakkaudesta laulamisessa. Halenillakin oli kuitenkin jokunen slovari, kuten nyt vaikkapa Why Can't This Be Love...

Vertailun Van Haleniin ymmärtää, mutta miten kenenkään mieleen tulee rinnastaa Bon Jovia AC/DC:n kanssa?!
 
Ja en kyllä oikein hiffaa sitäkään miten BJ olisi sen tyttömäisempi kuin muutkaan samanlinjan bändit tyyliin juuri Van Halen, Def Leppard, Cinderella jne. joilla ei imagossa ollut sitä samaa katusärmää kuin vaikka Gunnareilla, Skid Row:lla ja Mötiköillä.

RockFanatic: Ne on varmaan ne balladit ja se kasarin glam-imago. Myös Jonin vuosikymmenestä toiseen jatkuva seksisymbolin status on vahingoittanut äijän uskottavuutta vakavasti otettavana muusikkona.
 
Itse en kuitenkaan ymmärrä, mitä tyttömäistä on esim. pitkissä hiuksissa (ne on monella raskaammankin rockin esittäjällä) tai rakkaudesta laulamisessa. Halenillakin oli kuitenkin jokunen slovari, kuten nyt vaikkapa Why Can't This Be Love...
 
Miten Why cant this be love on mistään kohtaa slovari?

sirdickyj: Miten Why cant this be love on mistään kohtaa slovari?
 
Ei balladi, mutta AOR-meininkiä ja määrättyä "slovarihenkisyyttä" siinä on enemmän kuin suurimmassa osassa muista Halen-biiseistä.

ttpp44: Vertailun Van Haleniin ymmärtää, mutta miten kenenkään mieleen tulee rinnastaa Bon Jovia AC/DC:n kanssa?!
 
Ja en kyllä oikein hiffaa sitäkään miten BJ olisi sen tyttömäisempi kuin muutkaan samanlinjan bändit tyyliin juuri Van Halen, Def Leppard, Cinderella jne. joilla ei imagossa ollut sitä samaa katusärmää kuin vaikka Gunnareilla, Skid Row:lla ja Mötiköillä.
 
Vahvasti samaa mieltä. Jovia on aina haukuttu tyttöjen bändiksi ja ties miksi homoiksi - syynä varmaankin hyvin pitkälti Jonin seksisymboli-imago.

RockFanatic: Ei balladi, mutta AOR-meininkiä ja määrättyä "slovarihenkisyyttä" siinä on enemmän kuin suurimmassa osassa muista Halen-biiseistä.
 
Ei millään tavoin.

sirdickyj: Ei millään tavoin.
 
Okei, voitit.

Tässä Wanted Jonin akustiselta soolokeikalta yksityistilaisuudessa tämän kuun alussa.
 
https://youtu.be/oneU8lUx7AY
 
Öö, tota...

RockFanatic: Tässä Wanted Jonin akustiselta soolokeikalta yksityistilaisuudessa tämän kuun alussa.
 
https://youtu.be/oneU8lUx7AY
 
Öö, tota...
 
Kuulostaa siltä että äänihuulet ei vaan enää toimi. Itsellä ollut tuollaista kun ääni mennyt koska liikaa vetänyt huonolla tekniikalla, samanlaiselta tämä meininki näyttää. Tai sitten voiko olla niin että joillain vanhetessa menee äänihuulten kontrolli tjsp.

Tää on niin ihana ketju! Kuin Kauniit & Rohkeat; voit olla kolme viikkoa seuraamatta ja silti pysyt kärryillä tapahtumista.

Vissiin vetäny röökiäkin niinku korsteeni. Liekkö vieläkään lopettanu. Ei varmaan tee sekään parhautta äänelle.

En ymmärrä miksi Jon vielä jatkaa. Rahan takia tuskin on pakko enää laulaa, vaikka mistä minä tiedän. Jonin laulu on kuin Keithin kitarointi. Ronnie tekee nykyään Stonesin keikoilla hiki hatussa töitä täyttääkseen biisit kun Keith ei juuri soita enää ollenkaan, jonkun soinnun sinne tänne. Johtuu hänen nivelreumastaan. Sormien nivelet aivan paskana, kuluneet loppuun. Kuvistakin huomaa helposti. Jonin laulu alkaa olla sellaista Pataässän aamuyön karaoketasoa. En ymmärrä miksi hän jatkaa.

shuffle: En ymmärrä miksi Jon vielä jatkaa. Rahan takia tuskin on pakko enää laulaa, vaikka mistä minä tiedän. Jonin laulu on kuin Keithin kitarointi. Ronnie tekee nykyään Stonesin keikoilla hiki hatussa töitä täyttääkseen biisit kun Keith ei juuri soita enää ollenkaan, jonkun soinnun sinne tänne. Johtuu hänen nivelreumastaan. Sormien nivelet aivan paskana, kuluneet loppuun. Kuvistakin huomaa helposti. Jonin laulu alkaa olla sellaista Pataässän aamuyön karaoketasoa. En ymmärrä miksi hän jatkaa.
 
Ihmisestä tulee hirveän helposti sokea omalle toiminnalleen. Ylpeys voi estää lopettamasta hommia, vaikka ne aiheuttaisivat enää yleisölle pelkkää myötähäpeää.

Niin, paljonhan siellä muu bändi laulaa taustoja, eteenkin kertseissä, missä voivat olla jopa paljon enempi äänessä kuin keulakuva. Ei oo tainnu paljo kasarin jälkeen Joni vetää esim. Living On A Prayerin modulaation jälkeisen kertsin korkeita huutoja, vaan Daavid the kiipparisti on siellä voimakkaasti äänessä. Taitaa muut paitsi Tico omata mikin. Ja nykykokoonpanossa on niin paljon kitaristeja, lyömäsoittajia ja oliko kuoronaisiakin, että silleen riittää.
 
Mutta ongelmana on tuo, että kun se heikoin lenkki on just se keulakuva. Ja sen bändi. Uusia biisejä voi tehdä sopivan "helpoiksi" ja alempiin vireisiin, mutta vanhojen, niiden pakollisten hittien, kans on ongelmia. Eteenkin hitaampien missä pitää vetää yksin eeppisen hyvin. Ja perusbiisien säkeistöt. Kertsit tosiaan hoituu bändiläisten ja yleisön kanssa. Voihan sitä koittaa mikillä laulattaa yleisöä säkkäreissäkin, mutta onko sekään hääviä hommaa? Karaokea voi käydä kuunteleen paikallisessakin baarissa :D

-Spade-: Ihmisestä tulee hirveän helposti sokea omalle toiminnalleen. Ylpeys voi estää lopettamasta hommia, vaikka ne aiheuttaisivat enää yleisölle pelkkää myötähäpeää.
 
Niin eikä bändiläisetkään välttämättä uskalla mennä sanomaan, että "pitäiskö sun tsekata miten hyvin meni viime keikan voksut?" Voi tulla kenkulia. Richiellä ehkä ois voinu olla semmosta positiota aikoinaan, muut, vaikka moni ollu käytännössä alusta asti, on korvattavissa tosta vaan.
 
Jokohan niillä ois massia niin paljon että bändiläisetkin pärjäis loppuelämän ilman muihin töihin menoa? Jonilla krediittien takia virtaa fyffeä kyllä sisään.

-Spade-: Ihmisestä tulee hirveän helposti sokea omalle toiminnalleen. Ylpeys voi estää lopettamasta hommia, vaikka ne aiheuttaisivat enää yleisölle pelkkää myötähäpeää.
 
Tää on kyllä ihmeellinen ajattelutapa. Jos bändi aiheuttaisi yleisölle pelkkää myötähäpeää, niin aika jännä, että erittäin isoilla maailmanluokan areenoilla tääkin pumppu vielä veivaa aika korkealla prosentilla täynnä oleville katsomoille ja vieläpä korkeilla lipunhinnoilla.
 
Että miten joku vois sanoa, että bändin aika on ohi jos jengi on globaalisti enemmän kuin valmiita maksamaan paljon rahaa päästäkseen keikalle? Ymmärrän tietysti ajattelutavan aivan puhtaan teknisesti tai musiikillisesti ajateltuna, mutta sillä tavalla ei kyllä tällaisia Bon Jovin kokoluokan bändien tekemisiä ole koskaan voinut arvioida. Ensisijaisesti nämä ovat kokemuksia/elämyksiä, joihin liittyy todella paljon muutakin kuin vain se keikalla esitetyn musiikin tekninen taso.
 
Ja ajatelkaapa asiaa nyt näiden artistien itsensä kannalta. Tuo on niiden ammatti. Jos kysyntää ja sitä kautta tulovirtaa edelleen on, miksei jatkaisi? Etenkin jos itse vielä hommasta nauttii. Ja mitä muuta nuo sitten tekisivät? Ei se ole ihan niin simppeliä, että "nauttisi vain miljoonistaan".

Jonin suurin ongelma on se, että hänen seksisymboli-imagonsa ja lavakarismansa on niin vahva, että ääni ja musiikin taso ovat monille (naispuolisille) faneille toissijaisia. Jengi virtaa keikoille ja meininki on kova, vaikka äijä vaan hyppisi ylös alas lavalla ja heiluttaisi persettään muun bändin huolehtiessa lauluosuuksista - ja Etelä-Amerikassa 2019 tämä tilanne oli ajoittain jo pelottavankin lähellä bändin muiden jäsenten vetäessä liidejä joka keikalla (Dave lauloi In These Armsin ja Everett Bradley osan Bad Medicinestä).

Se on kato rankkaa ku fanittaa tämän kokoluokan bändin musiikkia. Harvassa taitaa olla enää nämä, joille ei pelkkä bändin näkeminen ja kokeminen riitä. Mutta tottahan se on, että jos olisi koko uran menny vaan musa edellä, ei ehkä näin isoa nimeä olisi bändistä tullut.