Studiotyöskentely ›

Oh noes.
 
https://www.theverge.com/2021/5/7/2 … sumer-business-headphones-soundbars
 
Pitänee hamstrata parit HD600:t varalta arkistoon, ja varaosia. Nykyiset luurit taitaa täyttää 22v juuri, ihan hyvä käyttöikä. Tuntuivat aikanaan kalliilta mutta ei tunnu enää.

Tuossa jutussa puhutaan kuluttajapuolen tuotteista. Se saattaisi viitata siihen, että pro-puolen luurit eivät välttämättä kuulu kauppaan.

Eihän sellaisia ole, kaikki HD:t on vaan kotohifiä. Ainuut melko proot oisi ne helvetin kalliit mikrofonikuulokkeet, HMD26 vai mikä olikaan joita näkee jääkiekkoselostajien päässä.

Brändikauppa on mielenkiintoista.
Alkaa olemaan musavehkeissä samaa kuin ruoka- ja juomapuolella, n. 5 firmaa omistaa kaikki merkit. Harman haali ison kasan vuosien saatossa, AKG, JBL, Soundcraft ja vaikka mitä muita, pari vuotta sitten Samsung osti koko paketin. Ja Behringer / MusicTribe on kans onnistunut tällä saralla Midas, Turbosound ja muut.
 
Merkeillä ja markkinoinnilla on kyllä uskomaton voima, niistä kannattaa maksaa tsiljoonia vaikka kuinka ei muka uskota mainoksiin :)

Jep, ja entisten omien erillisten laatutuotteidensa sijaan kaikki merkit valmistaa halvinta mahdollista paskaa jolla ei tee mitään ja hajoaa vuodessa. Jipii, kiitti Uli.

Kuulokkeissa ei ole samanlaista brändin voimaa kuin vaikka kitaroissa, jossa esim. Gibson valmistaa nykyisin lähinnä brändituotteita keräilijöille. Jos kuulokkeiden laatu laskee selkeästi niin se tulee näkymään myynnissä, kun taas mikä tahansa puolihuolimattomasti kasattu Gibson menee kaupaksi.

Krice: Kuulokkeissa ei ole samanlaista brändin voimaa kuin vaikka kitaroissa, jossa esim. Gibson valmistaa nykyisin lähinnä brändituotteita keräilijöille. Jos kuulokkeiden laatu laskee selkeästi niin se tulee näkymään myynnissä, kun taas mikä tahansa puolihuolimattomasti kasattu Gibson menee kaupaksi.
 
Aivan varmasti on brändivoimaa kuulokkeissakin. Monet merkit kymmeniä vuosia tehneet kuulokkeita ja muita alan vehkeitä, niin brändipääomaa on kyllä kertynyt. Suosittu merkkihän se beatskin on vaikka ovatkin aivan surkeita luureja.

oksatboys: Aivan varmasti on brändivoimaa kuulokkeissakin.
 
Millä tavalla? Joku suosittu artisti käyttää niitä kuulokkeita joten minunkin on saatava samanlaiset? Kuka ostaa kuulokkeita brändin perusteella, paitsi tietysti normitomppelit niitä beatseja, mutta luulisin että niissäkin on hajontaa eli jotkut ostaa satunnaisesti.

Krice: Millä tavalla?
 
Millä tavalla ei?

Veikkaan, että tämän keskustelun lukijoille on tullut kaikille joku tietty mielikuva omien kokemusten perusteella ja alan lehdistä, artikkeleista, julkaisuista ja testeistä. Veikkaan että Sennheiser, Akg, Beyerdynamic, Audio Technica, Sony, Shure, ja Grado ainakin tulevat usein positiivisessa mielessä ajatuksiin, mikäli pitäisi äkkiä nimetä kuulokemerkkejä. Vaikka itsellä ei tällä hetkellä ole yhtään Sennheisereita kotona, on tuo varmaan se numero 1 mikäli pitäisi mielikuvien ja omien kokemusten perusteella valita "paras" kuulokemerkki.
 
On brändeillä voimaa ja vaikutusta. Varmaan vähän sama jos pitäisi sanoa äkkiä joku takuuvarma mikrofonimerkki, olisi se luultavasti Neumann.

Brändit jyllää tässäkin. Jos mun pitäisi valita uusiksi miksausluureiksi esim. tonnin senkut ja tonnin no-namet, niin tokihan otan senkut, koska niiden brändi on vahvempi. Se brändi on luotu niin vahvaksi, että kys. tuotemerkki on aikalailla yksi standardeista nykyään.

Kiinassa on eräs firma, joka valmistaa valtavan määrän lenkkareita, brändistä riippumatta. Työntekijöitä on noin 30 000 ja samasta pajasta saa adidakset, Piimät, Niket ja Salomonit, ynnä muuta. Aivan samoin iso valmistaja nakertaa JBL:n PA-kaapit ynnä kaikkea muuta, myös eri brändeille.
 
Kiinalla on ongelma: tuotteitten valmistus (huokeaa) on siellä mutta omat brändit puuttuvat (lisäarvoa tuotteelle). Siksi he koputtelevatkin eurooppalaisten pajojen ovia säännöllisesti - ja välillä joku myy paitsi tuotemerkin, myös katteen.
 
Käytän japanilaisia Staxeja.

ituvirtanen: Kiinassa on eräs firma, joka valmistaa valtavan määrän lenkkareita, brändistä riippumatta. Työntekijöitä on noin 30 000 ja samasta pajasta saa adidakset, Piimät, Niket ja Salomonit, ynnä muuta.
 
Jep. Ulkoistaminen rules. Mut aika monelle laatumerkille on hommassa käyny sillai, et laatu jäi matkan varrelle. Myynnistä en sit tiedä, se on voinut vaikka nousta koska halpa käy kaupaksi.
Mut kiinanAmpegit ei enää oikein ole basistien suosiossa, parin satasen hintalapulla varustettu Midaksen mikseri löytää ostajia mut ei löydä tietään ammattikäyttöön.
Kyl se Rolexinkin brändiarvo romahtaa jos päättävät lyödä oman logonsa rantarolexeihin.
 
On asiassa se huono puoli, että sit kun kaikki rautakangetkin on kiinalaistettu niin jostain pitäis löytää sellainen jolla oikeasti voi kangeta sitä kiveä kangen menemättä käsivoimin mutkalle.

rintapek: Jep. Ulkoistaminen rules. Mut aika monelle laatumerkille on hommassa käyny sillai, et laatu jäi matkan varrelle. Myynnistä en sit tiedä, se on voinut vaikka nousta koska halpa käy kaupaksi.
Mut kiinanAmpegit ei enää oikein ole basistien suosiossa, parin satasen hintalapulla varustettu Midaksen mikseri löytää ostajia mut ei löydä tietään ammattikäyttöön.
Kyl se Rolexinkin brändiarvo romahtaa jos päättävät lyödä oman logonsa rantarolexeihin.
 
On asiassa se huono puoli, että sit kun kaikki rautakangetkin on kiinalaistettu niin jostain pitäis löytää sellainen jolla oikeasti voi kangeta sitä kiveä kangen menemättä käsivoimin mutkalle.
 
Miksi se olisi huonompi, jos se kuitenkin tehdään samassa ahjossa samasta metallista?

Sama ahjo ja sama metalli on ylilustannus, kun tinastakin voi tehdä. Lisäksi saadaan enemmän myyntiä kun vehkeet hajoaa t. Hehkulamppubisneksen kartelli 1910.

Henri Henri Olavi: Brändit jyllää tässäkin. Jos mun pitäisi valita uusiksi miksausluureiksi esim. tonnin senkut ja tonnin no-namet, niin tokihan otan senkut, koska niiden brändi on vahvempi.
 
Etkö edes pysähtyisi harkitsemaan? Vahvasti näkyvien brändien tarkoitus on saada voittoa osakkeenomistajille. Itseäni kyllä kiehtoisi vastaavanlaisessa tilanteessa nuin kallis, mutta tuntematon ja samanhintainen vastine.

KaRa: Etkö edes pysähtyisi harkitsemaan? Vahvasti näkyvien brändien tarkoitus on saada voittoa osakkeenomistajille. Itseäni kyllä kiehtoisi vastaavanlaisessa tilanteessa nuin kallis, mutta tuntematon ja samanhintainen vastine.
 
Niin kyllähän ainakin itselläni ennen musa/äänentoisto/äänentallennuslaitteiden ostoa edeltää ankara testien lukeminen ja nettikokemusten selailu (että ollaan hevosia-hehtaarille -periaatteella suunnilleen tietoisia onko laite laadultaan ja ominaisuuksiltaan itselle riittävän hyvä). Joskus ne tunnetut merkitkin tekevät sutta ja sekundaa, eli yksi hyvä malli ei tarkoita että kaikki olisivat hyviä ja toisinpäin.

Jonkiverran painaa historian luoma oletus jatkuvuudesta. Kestäväksi ajatellulle laitteelle saat huoltoa ja varaosia vuosien päästä = hyvä. Case Sennheiser/Neumann = löytyy vaiika mitä varaosaa ihmeen vanhoillekin. Tai sitten Oppo PM1, huippuluurit, ja sitten yhtäkkiä valmistajaa ei enää olekaan olemassa. No, luurit kestää minkä kestää yksinäänkin, mutta olis niille kiva olla varaosiakin.

oksatboys: Aivan varmasti on brändivoimaa kuulokkeissakin.
 
Tähän voisi käyttää todisteena Marshall-merkkisten kuulokkeiden yleisyyttä.
 
(En ole itse niitä käyttänyt, koska brändin nimestä tulee mieleen lähinnä keskialueen särö...)