Muusikoiden.net
28.03.2024
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Ooppera on turhin laji ikinä!
1 2
RockMan2000
22.06.2020 16:21:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei kestä! En siedä! Kauheeta toi ooppera!
 
levesinet
22.06.2020 17:10:06 (muokattu 22.06.2020 17:18:46)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ennen vanhaan ei ollut mikrofoneja ja vahvistimia. Oopperalaulajista lähtee kova ja läpitunkeva ääni. Myös voimakas vibrato saa laulun erottumaan säestyksestä. Sanoista ei välttämättä saa selvää. Tämä tekee oopperoista ärsyttäviä, mutta kyse on sentään ohjelmamusiikista, eikä siitä ole pitkä matka yhtenäistaideteokseen, joka voi olla erittäin mielenkiintoinen ilmiö - ainakin teoriassa.
 
Kyllä esimerkiksi absoluuttinen atonaalinen sarjallinen musiikki on turhempi laji. Se ei liity mihinkään, se irtisanoutuu perinteistä ja kahlitsee itsensä kaavoihin. Itävaltalaiset tunnetaan merkityksettömästä kokeellisesta musiikistaan.
 
megatherium
22.06.2020 17:31:12 (muokattu 25.06.2020 13:40:40)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Ennen vanhaan ei ollut mikrofoneja ja vahvistimia. Oopperalaulajista lähtee kova ja läpitunkeva ääni. Myös voimakas vibrato saa laulun erottumaan säestyksestä. Sanoista ei välttämättä saa selvää. Tämä tekee oopperoista ärsyttäviä, mutta kyse on sentään ohjelmamusiikista, eikä siitä ole pitkä matka yhtenäistaideteokseen, joka voi olla erittäin mielenkiintoinen ilmiö - ainakin teoriassa.
 
Kyllä esimerkiksi absoluuttinen atonaalinen sarjallinen musiikki on turhempi laji. Se ei liity mihinkään, se irtisanoutuu perinteistä ja kahlitsee itsensä kaavoihin. Itävaltalaiset tunnetaan merkityksettömästä kokeellisesta musiikistaan.

 
Kyse on pikemminkin ensisijaisesti näyttämömusiikista ja näyttämötaidemuodosta kuin ohjelmamusiikista vaikka ohjelmallista musiikkiahan se laulu-ja oopperamusiikkikin on. Näkisin kylläkin että itävaltalaiset ovat Mozartin, Haydnin ja Schubertin sekä Schönbergin, Bergin ja Webernin myötä rikastuttaneet musiikkimaailmaa myös oopperoillaan ehkä enemmän kuin mikään toinen kansakunta Saksan ohella. Kaikki edellä mainitut wieniläisklassikot sävelsivät oopperoita joista useimpien tarkoituksena oli taloudellisen vaurauden tavoittelu. Ja onhan niitä atonaalisia ja dodekafonisiakin oopperoita kuten Bergin Wozzeck ja Schönbergin Moses und Aron johon Schönberg haki turhaa apurahaa koko Yhdysvalloissa viettämänsä ajan ja jossa on ennen muuta vaikuttavia kuorokohtauksia. Sibeliuksen kansallisromantiikka on vielä turhempaa kuin atonaalinen polyfonia ja dodekafonia. Oopperassa on vielä syytä erotella toisistaan paitsi eri musiikilliset tyylikaudet, renesanssi, barokki, klassismi, romantiikka ja modernismi niin myös italialainen ja saksalainen ooppera. Ja jos mikä on turhaa niin unohdettujen klassismin ja romantiikan ajan säveltäjien soittaminen.
 
Tuossa on tuo eräs 1900 luvun merkittävimmistä oopperoista Schönbergin vaikuttava mutta keskeneräinen dodekafoninen ooppera Moses und Aronhttps://youtu.be/NKm_cdlodLQ
 
Mitä tuohon yhtenäistaideteokseen tulee Wagnerin musiikkidraaman alueella tai oopperataidetta yleisemminkin jossa visuaalisuus, mimiikka, runous ja plastiikka yhtyvät musiikin tuottamaan kuulohavaintoon sillä onhan runoudenkin oltava musiikin kuulijainen tytär laulumusiikissa paitsi että vokaalimusiikissa kiihdytetään pelkkien aistien sijasta yhtaikaa myös kahta eri tietotapaa joista välittömin on se jolle musiikki ilmaisee tahdon vireet ja välillisin sanoilla merkittyjen käsitteiden tietotapa?
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
23.06.2020 11:07:42 (muokattu 24.06.2020 15:22:52)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

RockMan2000: Ei kestä! En siedä! Kauheeta toi ooppera!
 
Riippuu hieman mikä ooppera. Minusta Verdin Rigoletto on sietämätöntä tivolimusiikkia.
En siedä tätä Verdin Rigoletton musiikkia sen vuoksi ettei siinä pääse kokemaan syvempiä tunteita kuten Schubertissa mutta kevyenä viihteenä ja ajankuluna tämä letkeä lallatus kyllä menettelehttps://youtu.be/0tB32SRSaGce ,mutta tuntuu peräti kummalliselta että näin kevytkenkäinen metafyysisiä ja emotionaalisia syvyyksiä kaihtava ooppera kuuluu oopperatalojen perusohjelmistoon. Mieluummin kuuntelen saksalaista oopperaa Mozartia, Schubertia, Wagneria ja Richard Straussia. Schubert saattoi esittää pianolla oopperan mielettömyyksiä vahvasti karrikoituna.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Prophet
25.06.2020 22:02:09 (muokattu 25.06.2020 22:05:10)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei katselukokemusta livenä. Lapualaisooppera, Kullervo ja Viimeiset kiusaukset. Ehkä pitäisi sivistää itseään ja yrittää edes vähän katsoa dvd:ltä tai netistä. Kullervosta tulee mieleen Loiri Los Angelesissa. Joten en vielä sano "ooppera hyi stana".
 
megatherium
26.06.2020 08:58:30 (muokattu 27.06.2020 15:34:45)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Prophet: Ei katselukokemusta livenä. Lapualaisooppera, Kullervo ja Viimeiset kiusaukset. Ehkä pitäisi sivistää itseään ja yrittää edes vähän katsoa dvd:ltä tai netistä. Kullervosta tulee mieleen Loiri Los Angelesissa. Joten en vielä sano "ooppera hyi stana".
 
Sehän on vain ns. karvalakkioopperaa. Tuubista voi kuunnella myös Armas Launiksen post wagnerilaista Aslak Hetta oopperaa tai Pohjolan Pucciniksi tituleeratun Pylkkäsen Mare ja hänen poikansa oopperaa jotka ovat minusta vaikuttavampia. Tässä otteita Aslak Hetastahttps://youtu.be/upOSplOOUJg
tuossa oopperan arvosteluhttps://www.google.fi/url?sa=t&rct= … ta&usg=AOvVaw1JiKhDSCbsLp22R6Ab-NhC
 
Tässä arvostelu Sallisen Kullervostahttps://www.google.fi/url?sa=t&rct= … ml&usg=AOvVaw3Pp5QPVvcm8JiQ6e5EzZoO
 
Paavon virsihttps://youtu.be/qqDBpnCMQFc
 
Imantin "aaria" Pylkkäsen Marestahttps://youtu.be/O0mwneOk340 Toinen Imantin aariahttps://youtu.be/cq6sK1o4TlE
Tässä uudempi tulkintahttps://youtu.be/Dxdc-6qenL4
 
Tässä karvalakkioopperan vastapainoksi hieman modernimpaa suomalaista oopperaa, Erik Bergmannin laulavasta puustahttps://youtu.be/o9nYaoPcWQw?list=TLPQMjcwNjIwMjDaNhGxbyB7pA
 
Karvalakkiooppera on alun alkaen pilkallinen Korvat auki -yhdistyksen piirissä syntynyt termi, jolla tarkoitettiin erityisesti Aulis Sallisen ja Joonas Kokkosen säveltämien oopperoiden aihevalintoja ja ajan modernistien paheksumaa varsin perinteistä sävelkieltä. Termi viittasi alun perin takapajuisuuteen, karuuteen, metsäläisyyteen, maalaismaisuuteen ja tyylilliseen konservatiivisuuteen: tonaalisuuteen ja yksinkertaisuuteen erityisesti vastakohtana ajan modernistisille eurooppalaisille avant-garde-suuntauksille. Myöhemmin termiin on liitetty myös positiivisia mielikuvia kuten alkuperäisyys, aitous, luonnollisuus, tuoreus, maanläheisyys. Esimerkkejä karvalakkioopperoista ovat Viimeiset kiusaukset ja Punainen viiva. Karvalakkiooppera-termin keksijänä pidetään säveltäjä Jouni kaipaista. Esim. Erik Bergmanin laulava puu on näitä modernimpi ooppera.
 
Tässä vielä miekka tanssihttps://youtu.be/fh56x6HW9Do ja fantastinen tanssi Pylkkäsen Marestahttps://youtu.be/tq2r4-1W9vk
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Funkånaut
30.06.2020 12:21:09
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

RockMan2000: Ei kestä! En siedä! Kauheeta toi ooppera!
 
Moro Heikki, pitkästä aikaa!
 
"Lauserakenteesi on syvältä ja heppisi pieni."
Prophet
14.10.2020 20:30:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Leoncavallon Pajatso oopperalaulaja Veikko Tyrväisen esittämänä ei ole turhimmasta päästä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=TjUv_FulRv0
 
Prophet
17.10.2020 20:19:27 (muokattu 17.10.2020 20:21:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tässä on hyvä, "maanläheinen" dokumentti Matti Salmisesta ja Savonlinnan oopperajuhlista. Enää vähän aikaa Areenassa.
 
https://areena.yle.fi/1-2736463
 
lareth
11.01.2021 06:21:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itselle Dido ja Aeneas on ainut ooppera mikä on kolahtanut, ja se taas on yksi parhaista teoksista itselle ikinä, yleisestikin. En myöskään oikein siedä muita oopperoita.
 
Henri Henri Olavi
11.01.2021 12:53:46 (muokattu 11.01.2021 12:53:56)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hesarin juttu uudesta Wagnerismi-kirjasta ja Wagnerin laaja-alaisesta vaikutuksesta.
 
https://www.hs.fi/paivanlehti/11012021/art-2000007730702.html
 
E: Luultavasti vain tilaajille.
 
Kiimassa kontrapunktiseen satsiin.
oldrock
06.03.2021 16:31:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

RockMan2000: Ei kestä! En siedä! Kauheeta toi ooppera!
 
Miksi ilmoitat moisen ja oletko ikinä edes käynyt ooperassa?
 
Prophet
23.04.2021 22:10:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Veijo Pasanen oli hyvä tenori.
 
https://areena.yle.fi/1-1702527
 
Sammakko
28.04.2021 07:30:12
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oopperan diggailu on teeskentelyä.
 
megatherium
28.04.2021 08:14:43 (muokattu 28.04.2021 08:52:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sammakko: Oopperan diggailu on teeskentelyä.
 
Varsinkin Verdin, Rossinin ja useiden muiden italialaisten oopperoiden diggailu on teeskentelyä. Saksalainen ooppera mukaan lukien Schubert ja etenkin Mozart ovat sen sijaan omaa luokkaansa. Pidän myös monista suomalaisista kuten Pylkkäsen, Launiksen ja Marttisen oopperoista.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Henri Henri Olavi
28.04.2021 13:38:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itsekään en oopperasta järin pidä, mutta joskus sekin onnistuu ilahduttamaan. Kuten viimeksi eilen kuuntelemani Béla Bartókin "Herttua Siniparran linna", josta on juuri tullut uusi levytys upean Susanna Mälkin johtamana.
 
Je suis 190221
megatherium
28.04.2021 16:37:34 (muokattu 28.04.2021 17:33:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

On tunnustettava etten ole milloinkaan ollut oopperassa vaan kuunnellut oopperaa vain levyltä tai radiosta mutta joskus tosin on tullut myös katseltua oopperaa tv:stä. Lempioopperoihini on vielä luettava Deliuksen ja Schönbergin oopperat ja miksei Madetojan, A Merikannon, Saikkolan, Sonnisen ja Melartininkin oopperat Tuukkasen Indutmatia unohtamatta jota ei ole esitetty milloinkaan.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Prophet
28.04.2021 18:44:10 (muokattu 28.04.2021 18:44:50)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jäi näkemättä. Toivoin Yle Teemalta uusintaa.
 
http://vintti.yle.fi/yle.fi/teema/o … perassa-mikko-niskasen-pajatso.html
 
megatherium
07.05.2021 08:07:59 (muokattu 09.05.2021 09:36:19)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tein tuubista hienon oopperalöydön jotakin ennenkuulematonta ja harvinaista suomalaista koomista oopperaa Armas Launikselta kuten mm. johdanto oopperaan Karjalainen taikahuivi ja alkusoitto oopperaan noidan laulu. Hieman hullaannuin Launiksen oopperaan ja musiikkiin. Sitä tekee mieli kuunnella yhä uudelleen. Launis kuuluu niihin säveltäjin jotka noteeraan Sibeliuksen yläpuolelle. Armas Launikselta on levytetty vain yksi ooppera, Aslak Hetta mutta hänen painokkaimpana näyttämöteoksenaan pidetään oopperaa Jehudith, Aavikon lukki. Launiksen menestyksekkäin ooppera Kullervo on melodisesti esikoisoopperaa Seitsemän veljestä kiitollisempi.
 
Vaikka Karjalaisen taikahuivin käsikirjoitus on muuten olennaisesti valmis siitä puuttuu viimeiset yksityiskohdat. Karjalaisen taikahuivin alkusoitto erityisesti on suuresti korjattu ja jätetty osittain luonnosmaiseen muotoon.

"Esittämättömässä vuoden 1937 oopperassa Karjalainen taikahuivi Launis palaa vielä kerran karjalais- ja inkeriläisaiheisten sävelmien pariin. Teoksen johtoaiheet ovat peräisin Launiksen aiemmin suorittamilta kansanlaulujen tallennusmatkoilta Karjalaan, Inkeriin ja Viroon. Luonteeltaan laulunäytelmällinen ooppera kertoo koomillisen rakkaustarinan, jonka keskiössä ovat pienessä karjalaisessa kyläyhteisössä tapahtuvat sattumukset taioilla lumotun silkkihuivin ympärillä. Säveltäjän omakuvallisen hahmon voi nähdä eläköityneen postimestari Lingénin roolissa, joka taika- ja perinnetiedon kerääjänä haaveilee menneistä ajoista Karjalan taianomaisilla seuduilla. Oopperahahmona esiintyy myös kuuluisa inkeriläinen runolaulaja Larin Paraske, tässä nuoren, noin 30-vuotiaan leskinaisen roolissa.Launis sovitti oopperan musiikkiin perustuen neliosaisen sarjan Suite carélienne."
 
https://youtu.be/lDocQMyixC4
 

"Launis opiskeli vuosina 19011907 sävellystä Jean Sibeliuksen ja sellonsoittoa Ossian Fohströmin johdolla Helsingissä ja jatkoi sävellysopintojaan Berliinissä. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1906 ja tohtoriksi vuonna 1911. Hän toimi vuosina 19181922 musiikkianalyysin ja kansanmusiikin tutkimuksen dosenttina Helsingin yliopistossa ja osallistui tuolloin keskeisiin kansainvälisiin keskusteluihin kansansävelmien luokittelun mahdollisuuksista. Sävelmien luokittelussa hän sovelsi Ilmari Krohnin käyttämää menetelmää, joka antoi pohjan myös Kodályn ja Bartókin edelleen kehittämälle metodille.
 
Armas Launiksen musiikillinen ja kirjallinen lahjakkuus yhdistyivät oopperassa. Hän sävelsi kaiken kaikkiaan kymmenen oopperaa, joihin hän myös teki libretot. Launis aloitti oopperasäveltäjänuransa kansalliskirjailija Aleksis Kiven aiheeseen perustuvalla teoksella Seitsemän veljestä (Helsinki 1913). Teos sai kuitenkin ristiriitaisen vastaanoton, ja myöhemminkin on vierastettu teoksessa lähes kauttaaltaan käytettyä puheen ja laulun välimaille sijoittuvaa puhelaulua.
 
Launiksen seuraava ooppera, Kalevalaan perustuva Kullervo onkin melodisesti kiitollisempi. Kullervosta tuli Launiksen menestyksekkäin teos, sillä se palasi Suomessa näyttämölle vuosina 1920, 1921 ja 1934 ja esitettiin näyttämöllä myös Nizzassa 1940 sekä kokonaisena radioesityksenä vielä 1947 Monte Carlon radiossa. Saamelaiseen perinteeseen pohjautuva Aslak Hetta -ooppera on esitetty radioituna konserttiversiona, joka on myös tallennettu levylle (Ondine). Lisäksi Ranskan radio on v. 1954 esittänyt otteita Launiksen Jéhudith -oopperasta.
Armas Launis työnsä ääressä Leppävaarassa

Armas Launiksen muut oopperateokset, Noidan laulu (Le chant de la sorcière), Kesä, jota ei koskaan tullut, Karjalainen taikahuivi (Lumottu silkkihuivi), Theodora, Oli kerran... (Et était une fois...), Jäiset liekit (Stella borealis), odottavat vieläkin pääsyä oopperatalojen näyttämöille. Armas Launis piti itseään ennen kaikkea oopperasäveltäjänä, eikä lannistunut, vaikka ei koskaan saanutkaan oopperamusiikilleen vastakaikua." (Markku Salmi)
 
Launis oli myös elokuvamusiikin pioneeri säveltäen luultavasti ensimmäisenä suomessa musiikkia elokuvaan, etnografiseen filmiin Häiden vietto Karjalan runomailla jonka musiikki joka on suurelta osin sovitettu Launiksen varhaisista oopperoista, on kuultavissa tuubista Avantin esittämänä.
 
Launis sai kaksi valtion sävellyspalkintoa ja taiteilijaeläkkeen v. 1920.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
Henri Henri Olavi
07.05.2021 15:52:31 (muokattu 07.05.2021 15:53:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Launis oli kova tekijä. Tuli jollain etnomusikologian kursilla tutustuttua mm. tuohon leffaan.
 
Je suis 190221
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «