Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Moi.
 
Terry Pantheras: Okei, tämä olikin hyvää tietoa, en tiennytkään noiden sisäisten häiriöiden olevan johdotusten suhteen - vaikka olisivatkin sinänsä oikein tehty - noinkin merkittäviä. Tuo voisi selittää joitakin nykyisiä surinoita. Pitääpä varovasti kokeilla eri asemointeja johdoille...
 
Korkeista jännitteistä johtuen myös johtimien ympärilleen säteilemät häiriökentät ovat suuria, ja tuosta syystä aito useampaan tasoon harvaankalustettu PTP pitääkin pintansa vahvistinrakentelussa vaikka ääri-ilkeä onkin sekä kalustaa että etenkin korjata.
Tässäkin tapauksessa häiriöt kun vaimenevat etäisyyden neliöön ja suurin vaikutus on yhdensuuntaisien johtimien välillä.
 
Turret-, lug- yms. kalustukset ovat häiriökenttien kannalta hivenen aitoa PTP:tä huonompia koska etenkin tiheästi kalustettuna ja kaikki komponentit yhdensuuntaisina tasossa ovat käytännössä samalla viivalla piirilevykalustuksen kanssa.
On toki täysin mahdollista suunitella sekä turret- että piirilevykalustus jossa häiriökentät jäävät pieniksi, onhan tuollaisia laitteita tehty maailman sivu.
Näennäisen yksinkertaisuuden takana on kuitenkin etenkin wintageosaston kyseessä ollessa mittava suunittelutyö.
 

 
Terry Pantheras: Okei, mikäänhän ei estä minua tuhlaamasta rahaa rengassydänmuuntajaan... :)
 
Koska laadukkaat potikat, jakit, kotelo, muuntaja ja (mahdollisesti vaihtotarpeessa olevat) putkenkannat muodostavat herkästi ~75% osakustannuksista, tuossa tapauksessa ainakin itse tekisin koko laitteen uudelleen.
Onhan siinä tietysti oma hommansa, mutta saisi ainakin juuri sellaisilla komponenteilla kuin haluaa.
Ja olemassaolevan laitteen voi vaikka pukata eteenpäin kustannuksia tasoittamaan jos ei kahdelle tunne tarvetta.
 

 
Terry Pantheras: Osaatko sanoa skeeman/kuvan perusteella minkälainen rengassydänmuuntajan tulisi olla? http://www.prowessamplifiers.com/sc images/Soldano%20SP77%20redrawn.pdf
 
Kuvassa ei ole mainittu muuntajan tyyppiä eikä arvoja, eikä edes A, B ja C pisteiden jännitteitä, joten pelkän skeman perusteella on mahdotonta sanoa sopiiko suoraan.
Veikkaisin että ei.
Kytkentää muokkaamalla saa kyllä sovitettua kaikki noista linkittämistäni.
 
Kuvissasi on virtalähdeosiossa myös regulaattori tms. TO220 koteloinen komponentti jota linkittämästäsi skemasta en ainakaan minä löytänyt, joten voi olla että tuossa sun laitteessa on käytetty jotain muuta kytkentäkaaviota tai sitä on modattu.
Erilaisista saatavilla olevista jännitemuuntajista johtuen myös oheiskomponenttien arvot vaihtelevat hivenen, joten osviittaa siitä kuinka hyvin tuo skema vastaa laitettasi saa jo pelkkiä komponenttiarvoja vertailemalla.
 

 
Terry Pantheras: E2: Eli tuo R-Core-muuntaja olisi passeli tähän mun laitteeseen? Rengassydänverkkomuuntajien osalta mainitsivat Kiinan-toimituksien potentiaalisista lisäviivästyksistä koronan takia.
 
E3: Tai miksipä sinä sitä linkkaisit tähän, jos se ei olisi sopiva... :)
 
Kuten tuossa aiemminkin mainitsin, ilman tietoa alkuperäisestä/sun yksilössä käytetystä muuntajasta on mahdoton sanoa sopiiko suoraan vai ei.
Linkitin koska putkilaitteisiin sopivia muuntajia on etenkin renggassydämisinä vaikeahkoa saada.
Ja koska itse tilaan mieluummin tavaraa enemmän samasta paikasta kuin jokainen erikseen.
 
Uraltonelta on vaihtelevasti saanut putkilaitteisiin soveltuvia rengassydänmuuntajia ainakin tilauksesta, kannattaa toki heiltäkin kysäistä jos rengassydänmuuntajaan päädyt.
 
Yleisesti ottaen putkilaitteiden/kytkentöjen ominaisuuksiin etenkin suosituimmilla mi-audioputkilla liittyy vahvasti se että aktiivikomponentti eli tyhjiöputki toimii erittäin laajalla jännitealueella.
Käytännössä muutamista volteista satoihin voltteihin.
Muusta kytkennästä riippuu toimiiko varsinainen laite halutusti vai ei anodijännitettä muutettaessa.
 
Likipitäen kaikkia kytkentöjä on kuitenkin mahdollista muokata jos anodijännitteet muuttuvat alun perin suunitellusta, esimerkiksi jos alkuperäistä jännitemuuntajaa ei ole enää saatavilla, tai halutaan käyttää halvempaa ratkaisua.
 

 
Terry Pantheras: Potikoihin liittyen: päteekö vahvistimissa sama sääntö kuin kitaroissa volume- ja tonepotikoiden suhteen, eli volumelle logaritminen ja sävysäädöille lineaarinen?
 
Kuten tuossa aiemmin jo vastattiin, ei päde, koska riippuu kytkennästä.
Vahvistimissa tietysti oheiskomponenteista ja muusta kytkennästä johtuen enemmän kuin passiivikitaroissa.
 
Ja toisaalta niin kitaroiden kuin vahvistintenkin tonessa on käytetty valmistajasta riippuen niin lineaarista kuin logaritmistakin kulkua.
Signaalitiellä olevana resistiivisenä vaimentimena lineaarinen kulku on kyllä äärimmäisen harvinainen.
 
Mikään ei toki estä kokeilemasta skeman tai osaluettelon vastaista kulkua.
 
Aitoon gainiin (=vahvistusasteen vahvistuskertoimen säätö eli ei uudelleennimetty volume) kannattaa kyllä laittaa juuri sellainen säätölaite kuin kytkennän suunittelija on valkannut ellei ole vahvaa tietoa siitä miten säätö etenkin vikatilanteessa käyttäytyy.
Tuosta(kin) syystä putkilaitteissa potentiometri-gain on varsin harvinainen, ja onkin usein toteutettu kiertokytkimin valittavin irtovastuksin.
 
T:Samuli