Bassot ›

Moi.
 
ketju_123: 5-kielisessä bassossa se juttu on mielestäni nimenomaan matala B-kieli. Nämä taajuudet ovat jo hertseissäkin ilmoitettuna matalia lukemia. Itselläni käytännön kokemus onkin, että B-kieli ei ainakaan omissa bassoissani (esim. Ibanez BTB) soi voimallisesti ja mureasti kuin kuulemissani ja näkemissäni esimerkeissä.
 
Hyviä mietteitä edellisten vastaajien toimesta, tässä mun omia kokemuksia vaikken ole koskaan moiseen ponnettomuuteen törmännytkään.
En tosin ole juurikaan vitosilla soitellut, mutta BEAD nelosella ja etenkin F#BEADG halpiskutosilla.
 
Kunhan signaaliketjun muut osa-alueet ja soittotekniikka on suljettu pois mahdollisten syyllisten joukosta:
Jos kyse on yhdestä tai kahdesta omasta bassosta jossa tuo ominaisuus ilmenee (koko kielen mitalla), etsisin ensimmäisenä syytä joko kielestä tai kielitystavasta.
 
Mitä paksumpi kieli, sitä vaikeampaa sellaista on valmistaa, ja sitä herkemmin esimerkiksi kierteellä oleminen tappaa sointia.
 
Tuon kierteellä olemisen voi helposti todeta perinteisillä virityskoneistoilla löysäämällä kieltä ja nostamalla se tapista ylös.
Jos kieli ei ole kierteellä, punosrenkaan pitää pysyä samassa asennossa vapaana kuin se oli tapin ympärilläkin.
Etenkin ulointa punosta avaava kiertosuunta tappaa mun kokemuksen perusteella sointia tehokkaasti.
Kielen rakenteesta ja valmistustavasta riippuen tuo kierteellä olo vaikuttaa enemmän tai vähemmän.
 
Jos ongelma ilmenee ainoastaan osalla säveliä, kyse on usein siitä etteivät mikkipositiot ole optimaalisia "heikommin" soiville sävelille.
Yhdellä mikillä on toki SOL, mutta useampimikkisessä liki poikkeuksetta ainakin molempien yhdistelmä toimii.
Se onko soundi enää mieleinen, se on toinen juttu, mutta onneksi niks-naks mikkivalitsimien tilalle on keksitty balanssipotikka ;).
 
Kaulan resonanssitaajuuksiin sidoksissa olevaan "Dead Spot" ilmiöön en ole (häiritsevänä) koskaan edes A-kielellä törmännyt, saati sitten matalammilla.
Tuo Dead Spot ilmenee yhdellä taajuudella/sävelellä ja sen monikerroilla ja sitä vastaan taistellaan erilaisin lapaan kiinitettävin lisäpainoin jotka siirtävät resonanssin taajuuksille jotka eivät ole yhtä häiritseviä.
 

 
Jos vierailla bassoilla saat haluamasi B-kielen murinan aikaiseksi, mikkejä, niiden säätöjä ja käytettyjä kieliä analysoimalla ja omiin vertaamalla erikoisen ominaisuuden syy selvinnee helpommin kuin etänä.
 

 
ketju_123: Youtubessa esim. studiomuusikko Damien Langkamerin bassosoundissa on jotain, jota olisi mukava tavoittaa omassa bassossani. Damienin bassossa B-kieli soi voimallisesti, menee alas saakka helposti ja lisäksi mukana on paljon murinaa, joka lisää äänen läpitunkevuutta entisestään.
 
Nathan Eastin bassosoundissa en kuule niin paljon murinaa, mutta B-kieli menee alas voimalla, joissakin kuulemissani esimerkeissä.
 
:)
 
Mistään postprosessoiduista ääninäytteistä on turhaa kovinkaan syvällisesti analysoida sen enempää laitteita kuin soittajaakaan.
Nykytekniikka mahdollistaa "Milli Vanilli" tyyppisenkin perseilyn jos moinen katsotaan esimerkiksi markkinointimielessä tarpeelliseksi.
 

 
ketju_123: Onko tavallisella tallaajalla millaisia mahdollisuuksia saada vastaavaa murinaa bassoon sekä hyvin ja alhaalle asti toistavan B-kielen soundia.
 
Murina ei mun kokemuksen perusteella ole sidoksissa perustaajuuteen vaan monikertoihin, eli murinan saaminen mukaan on täysin mahdollista.
 
Jos oletetaan että oikeasti pitää päästä tuonne B0 taajuuteen niin että kuuluu ja tuntuu, tallenteelle onnistuu soittotekniikasta ja laitteistosta riippuen kohtuullisen helpostikin, livenä kokolailla tuhoontuomittu -tai ainakin julmetun kallis- ajatus.
Livenä liki poikkeuksetta alapääleikkuri on mullakin F#BEADG vireessä alimmillaankin jossain 50Hz tienoilla ellei kyseessä ole joku erikoistapaus.
 
Teoriassa (ja edellyttäen että muut osa-alueet eivät äänenpainetta rajoita) kun taajuutta lasketaan oktaavin, vahvistintehon täytyy ~kymmenkertaistua jotta saataisiin aikaiseksi samanlainen äänenpaine.
Kuuloaistimuksen fysikaalisista ominaisuuksista johtuen -mm. Fletcher-Munson käppyrät- matalilla taajuuksilla tuo teoria tosin toimii auttavasti ainoastaan kun laskeudutaan E2:sta E1:een.
Tuon alle on aikalailla sama kuinka paljon vahvistintehoa ja kaiutinpinta-alaa kasvattaa, edelleen matalat taajuudet kuulostavat vaisuilta, ja kaiutinratkaisuista riippuen ylä-äänisarjan puolelle muodostuvat häiriöt ja särö sotkevat korkempia taajuuksia ylen määrin..
 
Kuten tässä(kin) ketjussa on jo todettu, pääsääntöisesti edes ~41Hz E1 perusääneksen toistaminen ei ole tarpeellista, etenkin treeniolosuhteissa melkeimpä vahingollista kokonaisuutta ajatellen.
Aivomme kun huijaavat perusääneksen kuuluviin ylä-äänisarjasta.
 
T:Samuli