 sellisti
03.11.2014 12:48:01 | |
|---|
Kai tälläkin palstalla voi tällaseen ketjuun keksiä sisältöä..? Perusteluja tietty mieluusti mukaan. Ite en oo koskaan aiemmin tutustunu Mendelssohnin kirkkomusiikkiteoksiin, mutta nyt soitettiin orkesterilla yhdessä konsertissa alkusoitto ja muutama aaria Elias-oratoriosta. Se oli yllättävän väkevää ja jos nyt ei suorastaan syvällistä niin ainakin sielukasta musiikkia, ei yhtään sellasta pikkusievää, pintapuolista rallattelua mikä säveltäjään usein assosioituu. Etenkin alkusoitto on soinut päässä nyt monta päivää, se oli barokkivaikutteineen jotenkin tosi komea. Samoin aaria "Es ist genug" Juha Kotilaisen laulamana sai kyllä keikallakin puremaan huulta. Alkusoitto: https://www.youtube.com/watch?v=s77R9-bF4gEAaria: https://www.youtube.com/watch?v=bNz-ACi0FlQMetsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
 Texel
03.11.2014 14:20:02 | |
|---|
Paul Hindemithin "Wir Bauen Eine Stadt" (Rakennamme kaupunkia). Todella alienia tavaraa. Sarja lyhyitä lauluja lapsikuorolle ja orkesterille. Laulut kertovat lasten kaupungista, jossa aikuisilla ei ole mitään valtaa. Varmaan tuosta löytyy jotakin syvällisyyttäkin, mutta minusta se vain on kertakaikkisen ihastuttavan omituista musiikkia. Tuubista löytyi italialainen versio: https://www.youtube.com/watch?v=1GKMY8s_RKM . Spotify:sta löytyy sitten kunnon versiot. |
 sub zero
03.11.2014 15:49:16 (muokattu 03.11.2014 15:51:53) | |
|---|
sellisti: Ite en oo koskaan aiemmin tutustunu Mendelssohnin kirkkomusiikkiteoksiin
Ei kai tuohon tutustuta siksi, että haluttaisiin käydä läpi Mendelssohnin kirkkomusiikkia vaan siksi, että se on yksi kuuluisimmista vokaalimusiikin teoksista ylipäätään.
Teoksen oliko kolme viimeistä kohtaa, kaikki kuoroa, ovat erittäin komeita, samoin hieman aiemmin tuleva "Siehe, der Hüter Israels schläft noch schlummert nicht". Komeita aarioita on ainakin "Herr, Gott Abrahams, Isaaks und Israels" ja "So ihr mich von ganzem Herzen suchet".
Eeppisyys-faktori on korkealla ja varsin omanlaisensa ilme tuntuu olevan koko teoksella. Pitäisi varmaan käydä se läpi uudestaan joku päivä vuosien tauon jälkeen. Vehkeet on levällään, sen kanssa eletään, sen kanssa edetään |
sellisti
03.11.2014 20:30:39 | |
|---|
sub zero: Eeppisyys-faktori on korkealla ja varsin omanlaisensa ilme tuntuu olevan koko teoksella. Pitäisi varmaan käydä se läpi uudestaan joku päivä vuosien tauon jälkeen.
Joo, eeppistä oli. Harmi ettei meillä ollut kuoroa käytettävissä, olis ollut komeeta vetää ton alkusoiton perään se eka kuoro-osa jota kohti se alkusoiton loppunostatus vääjäämättä kulkee. Nyt se loppui meillä vain fortissimo d-mollisointuun. :) Ihan komea niinkin. Hirmu kauniita oli myös nuo aariat mitkä meillä oli, en muista nimiä mutta nrot 8, 21 ja 26. Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
sub zero
03.11.2014 20:58:20 (muokattu 03.11.2014 20:58:44) | |
|---|
Harmi, ettei se Baalin palvontalaulu ole erityisen hyvä sävellys. Tosin veikkaan, että Mendelssohn ehkä tahallaan ei yrittänyt juuri panostaa siihen osioon. Olisi vaan ollut kivaa, jos sitä voisi erikseenkin esittää jossain, että seuraavaksi Mendelssohnin Baalin palvontalaulu Vehkeet on levällään, sen kanssa eletään, sen kanssa edetään |
wagneristi
07.11.2014 21:02:16 | |
|---|
|
megatherium
06.12.2014 18:34:54 | |
|---|
Melartinin 3. Sinfonian avausosan herooinen voima ja poltteinen lyyrinen hehku sytyttivät sieluni roihuavaan paloon vaikka useimmiten tuukkasen meri sinfonian impressionistisen pehmeä hekumallisen aistillinen aaltomaisen hivelevä melodiikka sydämeni sulattaakin Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
16.11.2019 17:45:45 (muokattu 16.11.2019 18:24:45) | |
|---|
Toivo kuulan impressionistinen sävelmaalaus hiidet ne virvoja viritti toisesta eteläpohjalaisesta sarjasta ja melartinin 5. sinfonia Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Melartinin 2. sinfonia ja armas launiksen aslak hetta: koutokeino
Kulttuuri, Turun Sanomat 2004:
"Jo oli aika Armas Launiksen oopperan Aslak Hetta herätä horroksesta ja ottaa paikkansa suomalaisen oopperan historiassa. Horrosta kesti runsaat 70 vuotta - teoksen valmistumisajankohdaksi on merkitty 1930, sama vuosi, jolloin Launis muutti pysyvästi Nizzaan.
Launis on ollut nykyaikana vain nimi historiankirjojen sivuilla. Oopperaihmisen triviaan kuuluu käsitys hänen olemassaolostaan ja aikaansaannoksistaan pääpiirteittäin, mutta tokkopa monikaan on konsanaan kuullut nuottiakaan hänen musiikkiaan, mikä tietenkin olisi tärkeintä.
Aina kansalliseksi häpeäpilkuksi asti kehkeytynyt tilanne muuttui kuitenkin keskiviikkona radion sinfoniaorkesterin konsertissa, kun Aslak Hetan sävelet kuultiin ihkaensimmäisen kerran. Omasta puolestani puhuisin jopa triumfista.
Eurooppalaista, saamelaista
Lappalaisoopperan valossa Armas Launis on nimittäin suuri säveltäjä. Suuria kokonaisuuksia tarkastellessa voi panna merkille hänen taitonsa nivoa eri tahoilta tulleita vaikutteita omaksi persoonalliseksi tyylikseen.
Intohimon kuvaajana Launis intoutuu wagnerilaiseen romantiikkaan, huikeisiin kasvuprosesseihin ja pitkään linjaan. Säkenöivät orkesterivärit ovat sen sijaan luonteeltaan ranskalaiset. Harmonian osalta Launis tasapainoilee huimapäisesti mutta lipeämättä näiden kahden välillä, vellovaa kromatiikkaa ja 1900-luvun alun ranskalaista raffinemangia.
Mielenkiintoiseksi teoksen tekee silti viime kädessä se, että musiikin pohjamateriaalina on aitoja saamelaisia joikuja, joita Launis keräili Pohjan perille ulottuneilla matkoillaan. Joiut eivät kuitenkaan esiinny samanlaisena suoranaisena teemamateriaalina kuin kansansävelmät Madetojan Pohjalaisissa vaan syvemmälle satsin uumeniin upotettuina.
Hieno, dramaattisesti tasa- ja täysipainoinen libretto on säveltäjän omaa käsialaa, ja perustuu samannimiseen Larin Kyöstin runoelmaan. Rakkaus ja valtataistelu kietoutuvat tekstissä samankaltaiseksi kutkuttavaksi vyyhdeksi kuin esimerkiksi Verdin Don Carloksessa ja Musorgskin Boris Godunovissa ." Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
18.11.2019 12:13:38 (muokattu 18.11.2019 14:28:08) | |
|---|
Helvi lemmikki leiviskän 3. sinfonia ja melartinin 1. sinfonia. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 ituvirtanen
19.11.2019 00:13:53 | |
|---|
|
megatherium
20.11.2019 14:14:59 (muokattu 20.11.2019 14:33:12) | |
|---|
ituvirtanen: Kuuntelin yhden työtehtävän aikana Händelin tuotantoa. Tästä jos poistaisi aikakauden turhat krumeluurit, sanoisin tätä menuettia (g-molli) hyvin moderniksi:
https://www.youtube.com/watch?v=4wXS_7qUwTs Varsinaisen modernismin voidaan katsoa alkavan vasta schönbergin kehittämästä ja formuloimasta dodekafoniasta, 12 säveljärjestelmästä, 1920 luvulla joten modernia tuosta g moli menuetista ei saa tekemälläkään. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
megatherium
21.11.2019 19:21:17 (muokattu 22.11.2019 18:16:46) | |
|---|
Melartinin fantasia apocaliptica ja jousitrio sekä 6. sinfonia Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
ituvirtanen
24.11.2019 16:19:07 | |
|---|
megatherium: Varsinaisen modernismin voidaan katsoa alkavan vasta schönbergin...
No niin, (Ismo Leikolan äänellä) käytin termiä moderni (nykyaikainen) viittaamatta modernismiin (nykymusiikki). Musahissan tunneilla istuin ihan säännöllisesti ja nyykkäreitä olen laulanut toistakymmentä vuotta, ymmärrän kyllä eron. Pidän vanhastakin musiikista ja kuuntelen välillä pitkiä pätkiä eri säveltäjiä. Kappale vain kuulosti poikkeuksellisen raikkaalta raskaamman hovimusiikin välissä. Tuo olisi voinut mainiosti ilmestyä kevyen musiikin puolella balladina muutaman viime vuosikymmenen aikana. |
megatherium
24.11.2019 19:03:35 (muokattu 25.11.2019 10:51:02) | |
|---|
ituvirtanen: No niin, (Ismo Leikolan äänellä) käytin termiä moderni (nykyaikainen) viittaamatta modernismiin (nykymusiikki). Musahissan tunneilla istuin ihan säännöllisesti ja nyykkäreitä olen laulanut toistakymmentä vuotta, ymmärrän kyllä eron. Pidän vanhastakin musiikista ja kuuntelen välillä pitkiä pätkiä eri säveltäjiä. Kappale vain kuulosti poikkeuksellisen raikkaalta raskaamman hovimusiikin välissä. Tuo olisi voinut mainiosti ilmestyä kevyen musiikin puolella balladina muutaman viime vuosikymmenen aikana.
Ollakseen modernimpaa sen ei suinkaan tarvitse olla nykypäivän viihdemusiikkia vaan se voi kauaskatseisuudessaan enteillä myöhemmille musiikillisille aikakausille kuten klassismille tai romantiikalle ominaista luonteenomaista tyyliä. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
ituvirtanen
25.11.2019 18:13:48 | |
|---|
megatherium: Ollakseen modernimpaa sen ei suinkaan tarvitse olla.. .
No tuon kyllä ostan. Hyvin sanottu. |
megatherium
29.11.2019 09:45:25 (muokattu 29.11.2019 10:52:04) | |
|---|
Melartinin 5. sinfonian jatkuva temaattinen prosessi sai huohottamaan pakahtumaisillani jussi jalaksen johtamaa tulkintaa kuunnellessa. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
 Prophet
24.05.2020 20:45:02 (muokattu 24.05.2020 21:18:53) | |
|---|
|
megatherium
25.05.2020 12:31:51 (muokattu 25.05.2020 12:32:05) | |
|---|
Schubertin auf dem wasser zu singen barbara bonneyn tulkitsemana. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
Prophet
05.06.2020 21:56:00 | |
|---|
Franz Leharin Vilja Lied. Teoksen olen toki joskus kuullut. Nimi tuli eteen vasta nyt, kun selasin Stora Önskesångboken II:ta ja kokeilin soittaa koskettimilla. Ei liian vaikea, vaikka en ole Aaroneita I-V tahkonnut koskaan. Eli kolahti. |
