Klassinen ›

En tiedä, onko kellään muulla vastaavanlaisia kokemuksia, mutta muistan joskus varhaisessa nuoruudessani hävenneeni miltei silmäni päästä kuullessani jä nähderssäni maksullisen taidekanavan mainoksen , jossa joku möhömahainen ja viiksekäs mies laulaa hoilotti Rossini Seviljan parturin Figaron aarian, jossa tämä osoitteli rumasti sormellaan kohti kameraa toitottaen rytmisesti ja melodisesti monotonisia, yhä uudelleen toistuvia nopeita kuvioita ja fraaseja, tyyliin, Figaro siellä, Figaro täällä, Fii-gaa-ro, Fii-gaa-ro, jne. ja jos silloin kuuntelinkin aina korvat punaisina ja nolona kuin seipään niellyt sonni tätä oopperamusiikin irvikuvaa, niin nykyään olen jo päässyt eroon traumaattisesta häpeäntunteestani ja kuuntelemaan tuota buffomaista ja banaalia ilotulitusta jopa musiikista nauttien, nimittäin melkein aina ääneen hohottaen.
 
Syynä tuohon häpeätunteeseeni ei ollut vain mielestäni musiikin epärehellinen ja huono laatu, vaan ennen kaikkea se, että ihmiset ja tutut sen kuullessaan ja nähdessään kuvittelisivat musiikin olevan peräisin tuolloin jumaloimani Mozartin oopperasta Figaron häät.
 
onko teillä vastaavia kokemuksia?

En välttämättä ihan tajunnut kysymystä, mutta kerronpa silti oman jutun:
 
Vuosi-pari sitten tv:ssä pyöri mainos, jossa italialainen nainen puhui viulu sylissään jotain Vivaldin Vuodenajoista. Pölinän jälkeen ruutuun tuli tuotemerkki (kahvi?) ja taustalla soi Tsaikovskin viulukonsertto. En hävennyt, vaan nauroin.

En välttämättä ihan tajunnut kysymystä, mutta kerronpa silti oman jutun:
 
Vuosi-pari sitten tv:ssä pyöri mainos, jossa italialainen nainen puhui viulu sylissään jotain Vivaldin Vuodenajoista. Pölinän jälkeen ruutuun tuli tuotemerkki (kahvi?) ja taustalla soi Tsaikovskin viulukonsertto. En hävennyt, vaan nauroin.
 
Eikös se puhunut Sibeliuksesta jotain siinä mainoksessa..? No anyway, mulle tuli ihan sama mainos mieleen. Oli vähän ristiriitaista kyllä kun puhuttiin Sibeliuksesta ja Tsaikkari soi taustalla... :)

En välttämättä ihan tajunnut kysymystä, mutta kerronpa silti oman jutun:
 
Vuosi-pari sitten tv:ssä pyöri mainos, jossa italialainen nainen puhui viulu sylissään jotain Vivaldin Vuodenajoista. Pölinän jälkeen ruutuun tuli tuotemerkki (kahvi?) ja taustalla soi Tsaikovskin viulukonsertto. En hävennyt, vaan nauroin.
 
Sittenhän kaiki on hyvin, etkä saanut mainoksesta itsellesi mitään traumoja, kuten en minäkään mainoksesta, jossa naku mies juoksi kesken konsertin johtajan korokkeelle, nappasi maestrolta tahtipuikon, ja jatkoi Vivaldin Vuodenaikpojen johtamista, niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Se taas johtuu siitä, että vivaldin musiikkia ei olut tärvelty tai että sen laatua joutuisi häpeämään mihinkä tahansa muuhun säveltäjään verrattuna. Sanalla sanoen rehellistä taidetta, ei vippas- eikä kepulikonsteilla kekkuloivaa ja keikaroivaa, kuten minun mielestäni ainakin Rossini.

Eikös se puhunut Sibeliuksesta jotain siinä mainoksessa..? No anyway, mulle tuli ihan sama mainos mieleen. Oli vähän ristiriitaista kyllä kun puhuttiin Sibeliuksesta ja Tsaikkari soi taustalla... :)
 
Mun tarkoittamassa mainoksessa puhuttiin kyllä Vuodenajoista. Ehkä Tsaikovski käy kaikista säveltäjistä?

Sittenhän kaiki on hyvin, etkä saanut mainoksesta itsellesi mitään traumoja, kuten en minäkään mainoksesta, jossa naku mies juoksi kesken konsertin johtajan korokkeelle, nappasi maestrolta tahtipuikon, ja jatkoi Vivaldin Vuodenaikpojen johtamista, niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Se taas johtuu siitä, että vivaldin musiikkia ei olut tärvelty tai että sen laatua joutuisi häpeämään mihinkä tahansa muuhun säveltäjään verrattuna. Sanalla sanoen rehellistä taidetta, ei vippas- eikä kepulikonsteilla kekkuloivaa ja keikaroivaa, kuten minun mielestäni ainakin Rossini.
 
Kyllä mulle pieni trauma kehittyi. Se nainen oli nimittäin vähän ällöttävä. Ja tuohon aikaan podin suurta angstia Vivaldia kohtaan. Rossini-asiaa en kommentoi.

Mun tarkoittamassa mainoksessa puhuttiin kyllä Vuodenajoista. Ehkä Tsaikovski käy kaikista säveltäjistä?
 
Sekä Vivaldilla että Tsaikovskilla on Vuodenajat-niminen sävellys (Vivaldilla viulukonsertot, Tsaikovskilla pianosarja). Amatöörin mielessä nämä saattavat hyvinkin mennä sekaisin, mikäli nyt sellaisesta sattuisi olemaan kysymys...

Sekä Vivaldilla että Tsaikovskilla on Vuodenajat-niminen sävellys (Vivaldilla viulukonsertot, Tsaikovskilla pianosarja).
 
Tsaikovskilla on sellainen sarja, kuin The Seasons Op. 37b(Die Jahrjeszeiten, en tiedä onko kuukaudet, vai vuodenajat venäjäksi tai suomeksi), mutta se käsittää 12 kuukautta, kun taas Vivaldilla 4 vuodenaikaa. Eli vähän hankalalle kuulostaisi onnistua sekoittamaan. Varsinkin, jos on kyse viulistista.

Sekä Vivaldilla että Tsaikovskilla on Vuodenajat-niminen sävellys (Vivaldilla viulukonsertot, Tsaikovskilla pianosarja). Amatöörin mielessä nämä saattavat hyvinkin mennä sekaisin, mikäli nyt sellaisesta sattuisi olemaan kysymys...
 
Mutta suurin kaikista on Haydnin iki-ihana-ja vihreä suurteos, oratorio Vuodenajat, jossa tämä väläyttää melodikon lahjojaan anteliaammin ja tuhlailevammin kuin koskaan Mozartin henkeä esikuvanaan kunnioittaen.

Tsaikovskilla on sellainen sarja, kuin The Seasons Op. 37b(Die Jahrjeszeiten, en tiedä onko kuukaudet, vai vuodenajat venäjäksi tai suomeksi), mutta se käsittää 12 kuukautta, kun taas Vivaldilla 4 vuodenaikaa. Eli vähän hankalalle kuulostaisi onnistua sekoittamaan. Varsinkin, jos on kyse viulistista.
 
Tiedossa on juu, mutta mikäli näihin teoksiin viitataan vain "vuodenaikoina", niin kuin usein kuulee tehtävän, niin saattaahan siinä asiaan perehtymätön haksahtaa.