Kitarat: kitarakamat ›

Moi.
 
Kefiiri: Onko olennaista että kitara on alun alkaen raakapuusta omin päin höyläilty?
 
Kelle on, kelle ei.
 
Mulle esimerkiksi olisi olennaista jos joskus syystä tai toisesta customin teettäisin ja maksaisin alusta asti käsintehdystä.
Olisin siis valmis maksamaan ekstraa sepän tietotaidosta läpi valmistusprosessin, ja jos tietotaidon taso ei lopputuloksessa mielyttäisikään, reklamaatio olisi yhtä varma kuin nopeakin.
 
Jos taasen maksaisin puolivalmisteesta muokatusta, olisi sekin ok.
 
Se että osa "Custom Shop" kitaroista on tiemmä normilinjalta pukanneista valkatuista valmisosista ja kasattuja/viimeisteltyjä -sanotaan vaikka jollai toisella toimijalla premium- instrumentteja, eikä master luthierin omin pikku kätösin koputtelemalla valkkaamista lankuista värkättyjä kuten markkinamies meille kirkkain silmin väittää, sitä pidän huijauksena.
 

 
Kefiiri: En selvästi vieläkään täysin tajua keskustelun ideaa.
 
En ole ihan samaa mieltä koska:
 
Kefiiri: Jos herra (tai rouva) X rakentaa raakapuusta samanlaisen kitaran kuin toinen jässikkä rakennussarjasta, pitäisikö herra X:n tekemästä kitarasta maksaa enemmän, koska siihen on kulunut enemmän työtunteja ja sen tekeminen on vaatinut enemmän taitoa?
 
Jos joku nyt vastaa että herra X:n kokemuksella ja näkemyksellä kitarasta on tullut parempi kuin liukuhihnarakennussarjasta, niin voimmeko olla varmoja tästä? Emme. Herra X voisin olla vaikka minä.
 
Kitaran laatuhan sen ratkaisee, mitä siitä kannattaa maksaa. Mutta eihän se ole ainoa asia mistä soittimissa maksetaan, eikä edes laadun määritteleminen ole ihan yksinkertaista. Pahoittelut itsestäänselvyyksien latelemisesta.
 
on ainakin mun mielestä varsin tarkkaan se mistä ainakin mun mielestä tässä(kin) keskustelussa on pohjimmiltaan kyse.
Eli miten jyvitetään todellinen tai kuviteltu ammattitaito lopputuloksen hinnassa.
 

 
Kefiiri: Aloituksessa pohdittiin sitä, miten iso osa kitaran hinnasta on työn hintaa. Lieneekö kysymys olennainen?
 
Ainakin mun mielestä on.
Eikä mielipiteeni toki rajoitu pelkästään musiikki-instrumentteihin, vaan kaikkeen käsintehtyyn hyödykevirtaan joita kuluttajina aikamme käpistelemme.
 
Ja vaikkei "lastu lennäkään", puiden valkkaaminen ja käytettyjen materiaalien lopputuotteen laatua heikentävien ominaisuuksien minimointi työn edetessä tavalla tai toisella ovat olennainen osa lopputuotteen työkustannuksia.
 

 
Raaka-ainekustannukset ovat kaikille saman kokoluokan toimijoille pitkälti samansuuruiset, kuten ovat koko valmistus-myynti ketjun katerakenteetkin.
 
Työn osuus on näinolleen pitkälti se ainoa osa-alue jolla toisaalta valmistaja voi luoda (halvempaan) yksikköhintaan perustuvan kilpailuedun ja sen tuoman suurempaan volyymiin perustuvan suuremman liikevoiton, ja toisaalta kuluttaja taivastella sitä kuinka halpaa/kallista jokin tuote johonkin toiseen verrattuna onkaan.
 
Se, miten tuo kilpailuetu "sormenjäljet minimoimalla" saavutetaan, on valmistusprosesseja tuntemattomalle usein lähestulkoon mahdoton ymmärtää.
Vaikka kuinka selittäisi...esimerkeinkin ;)
 

 
Kefiiri: Mainitsemasi materiaalien laatu on tärkeä tekijä mutta itsestään selvää ei ole sekään, että hyllystä valkattu raakapuu olisi kiinan höttöä kummempaa.
 
Tismalleen.
 
Ja tuostakin syystä soitinsepälle maksetaan hänen ammattitaidostaan ja -tietämyksestään kuten mainitsitkin.
 
Ja toisaalta nimekkäältä valmistajalta (/soitinsepältä) suostutaan ostamaan tuote nimettömämpiä kilpailijoitaan kovempaan hintaan koska luotetaan laaduntarkkailuun ja takuujärjestelmän toimivuuteen.
 

 
Kefiiri: Päältä katsoen samanlaisilla kitaroilla voi olla (ja onkin!) laatueroja joita ei oitis näe, ja siksi on turkasen vaikeaa määritellä ilman osuutta hinnasta.
 
Totta tuokin.
Itse kuitenkin veikkaan että ellei brändilisää laske ilmaksi (jota se ei liiketoiminnallisesti toki olekaan), nykykilpailutilanteessa musiikki-instrumenteissa ei juuri "ilmaa" hinnoissa ole.
Se että jotkut valmistajat ovat niin kaavoihinsa kangistuneita että kustannusrakenne on yksinkertaisimmissakin instrumenteissa jäntevämpiin kilpailijoihinsa verrattuna turhan raskas, se lienee toisen keskustelun aihe se ;).
 
T:Samuli