Media ja viihde ›

Oan: Day of the Jackal (1973) 1/1
 
Tämä ehdottamasti. Aito alkuperäinen, se ysärirymistely on vähän iööö.
Toki pitää muistaa, että sen tyylinen perusteellinen tapahtumien kehittely ei ehkä sovi ADHD-leikkauksiin tottuneille jonneille.
 
Sitten arvostelua: Uuno Turhapuro: Häpy Enkö...? (1977)
 
Järjestyksessä muistaakseni kolmas mustavalkoinen Turhapuro -elokuva. Vaikka hahmo oli tuossa vaiheessa vielä tuore, jotenkin tätä osaa varten ideat tuntuvat olleen vähissä. Parasta antia ollenee vuoristoneuvos Tuuran ja Lörssönin (myöh. Sörsselson) nabboilukohtaus, jossa Salminen esittelee myös pellehyppytaitojaan.
 
2/5

Pet Semetary(se uusi)
 
Kuin kuuta nousevaa tata odotettu ja nyt vihdoin katsottu. Parhaita horror glassikoita omalta aikakaudeltaan. Itse nain painajaisia original leffan Zeldasta viela parikymppisena. Asiaan, nostalgialasit tiukasti silmille ja tama ei ole kehoitus vaan kasky, tassa vedellaan tiukalla kaavalla tasan sama leffa uudemmilla tuotantovalineilla, pienia detaljeja on modattu siella taalla vain. Menossa mukana on niin Church kissam, Victor jonka aivot roikkuu ulkona paasta, kuin myos naapurin vanha papparainen, niin ja tietty se Zelda joka suureksi harmikseni tassa versiossa olikin aivan perseesta eika pelottanut, Zelda pilattu ei ole maailma entisensa. Ja ennenkuin ehdit kysya niin kylla, myos alkuperainen tunnari biisi on menossa mukana, sekin tosin tahan paivaan paivitettyna. Oikein piristavaa etta joskus tehdaan ihan rehellisesti remakeja eika lahdeta turhia sooloilemaan. Lisabonusta siita etta John Lightgowlle on keksitty duunia.
 
Aivan helvetin 5/5 mutta kuten sanoin, vetakaa ne nostalgialasit tiukasti paahan. Ei sovi skideille, tai no tavallaan sopii koska skideina me se ensimmainenkin salaa katsottiin vaikka vanhemmat kielsi, ja saannot on tehty rikottaviksi.
 
Jos ei tullut selvaksi, veda nostalgialasit silmille ennen elokuvan aloitusta.

Stanley Kubrick - 2001: Space Odyssey
 
Katsoin uudelleen tämän elokuvan luettuani kirjan. Elokuva menee pääsääntöisesti yks yhteen kirjan kanssa. Kirjassa oli enemmän yksityiskohtia ja myös Bowmanin selviytymistaistelu aluksessa oli kuvattu kirjassa hienommin. Elokuvaversiossa taasen aivan lopun hotellihuonekuvaus oli jopa onnistuneempi kuin kirjassa.
 
Teknisesti elokuva on edelleen hämmästyttävästi tehty. Avaruusaluksien sisällä tehdyt kameratrickit sai edelleen hienoa hämmästystä aikaiseksi. Ainoastaan alkukohtauksen ihmisapinoista tuli sellaista ajanhampaan selvää vaikutelmaa.
 
Ei tätä voi kuin vaan suositella edelleen kaikille elokuvan ja scifin ystäville.

santakasa: Stanley Kubrick - 2001: Space Odyssey
 
Jatko-osa 2010 on ilmeisesti myöskin hieno tapaus.
https://www.imdb.com/title/tt0086837/

Diego Maradona-dokumentti
 
Maanantaina kävin katsomassa Diego Maradonasta kertovan dokkarin. Suosittelen lämpimästi. Hieno dokkari!! Raadollinen kuvaus Maradonan urasta niin huipusta kuin romahduksesta. Koetan olla pahemmin spoilaamatta tämän enempää (liikaa) mutta suosittelen lämpimästi sen katsomista vaikkei jalkapallo kiinnostaisi pätkääkään. Hieno henkilökuva legendasta.
 
Olen nähnyt aiemmin pari muuta Maradonasta tehtyä dokkaria ja tämä oli niistä selkeästi paras. Ensimmäinen oli uran aikana jo 1980-luvun lopulla tehty jossa ei uran varjopuolista puhuttu ollenkaan ymmärrettävästi. Toinen dokkari oli 2000-luvulla tehty jossa painotettiin Maradonan merkitystä argentiinalaisille esimerkiksi käsiteltiin Maradonan ympärille syntynyttä kirkkoa Argentiinassa (muistaakseni tuota siinä käsiteltiin) ja toki uraa sivuttiin ja lieveilmiöitä mutta tämä eilen nähty dokkari käsitteli kattavasti Maradonan elämää keskittyen kuitenkin huippu-uraan ja romahdukseen Napoli-vuosinaan.
 
Näistä dokkarissa käsitellyistä asioista luin jo siihen aikaan osittain sen ajan futislehdistä tai Hesarin urheilusivuilta mutta siihen aikaan niistä puhuttiin osittain huhuina eikä kaikkea kerrottu kun vasta nyt. Paljon vanhaa asiaa Maradonan urasta oli tässä dokkarissa mutta myös paljon uutta minulle vaikka futista olen seurannut 1980-luvun puolenvälin tienoilta koko ajan yli 30 vuotta. Erityismainita sille että suosikkisseurani Hellas Verona nousi esille tässä mestaruuskaudella 1984-1985.
 
Arvosana 9/10 Täydet pisteet olisi saanut jos USAn MM-kisojen käryä olisi käsitelty mutta sen käsittely jäi koska dokumentti rajattiin pääosin Napoli-aikaan 1984-1991.

Prospect
 
Pienen budjetin (indie??) scifi-raina isästä ja tyttärestä jotka louhii miltälie vieraalta kuulta luonnonvaroja.
Ei mitään mullistavaa muttei ajanhukkaakaan, ihan fiksusti käytetty rajoitettua budjettia niin ettei mitään cgi-rymistelyjä jäänyt kaipaamaankaan. IMDb-arvosanoin ei ihan seiska mutta lähellä, 6 tai 7-.

Kannattaako katsoa kotimaiset elokuvat Kyrsyä ja Rendel?

Jake24-25: Diego Maradona-dokumentti
 
Maanantaina kävin katsomassa Diego Maradonasta kertovan dokkarin. Suosittelen lämpimästi. Hieno dokkari!! Raadollinen kuvaus Maradonan urasta niin huipusta kuin romahduksesta. Koetan olla pahemmin spoilaamatta tämän enempää (liikaa) mutta suosittelen lämpimästi sen katsomista vaikkei jalkapallo kiinnostaisi pätkääkään. Hieno henkilökuva legendasta.
 
Olen nähnyt aiemmin pari muuta Maradonasta tehtyä dokkaria ja tämä oli niistä selkeästi paras. Ensimmäinen oli uran aikana jo 1980-luvun lopulla tehty jossa ei uran varjopuolista puhuttu ollenkaan ymmärrettävästi. Toinen dokkari oli 2000-luvulla tehty jossa painotettiin Maradonan merkitystä argentiinalaisille esimerkiksi käsiteltiin Maradonan ympärille syntynyttä kirkkoa Argentiinassa (muistaakseni tuota siinä käsiteltiin) ja toki uraa sivuttiin ja lieveilmiöitä mutta tämä eilen nähty dokkari käsitteli kattavasti Maradonan elämää keskittyen kuitenkin huippu-uraan ja romahdukseen Napoli-vuosinaan.
 
Näistä dokkarissa käsitellyistä asioista luin jo siihen aikaan osittain sen ajan futislehdistä tai Hesarin urheilusivuilta mutta siihen aikaan niistä puhuttiin osittain huhuina eikä kaikkea kerrottu kun vasta nyt. Paljon vanhaa asiaa Maradonan urasta oli tässä dokkarissa mutta myös paljon uutta minulle vaikka futista olen seurannut 1980-luvun puolenvälin tienoilta koko ajan yli 30 vuotta. Erityismainita sille että suosikkisseurani Hellas Verona nousi esille tässä mestaruuskaudella 1984-1985.
 
Arvosana 9/10 Täydet pisteet olisi saanut jos USAn MM-kisojen käryä olisi käsitelty mutta sen käsittely jäi koska dokumentti rajattiin pääosin Napoli-aikaan 1984-1991.
 
Tätä olen itsekin odottanut, mutten ole vielä ehtinyt katsomaan. Myös ohjaajan aiemmat dokut Sennansta Amystä ovat loistavia ja mahtavan erilaisia keskenään, kuten uskon uusimmankin olevan.

Léon (1994)
 
Taitaa olla ollut vuosi 1999 kun edellisen kerran näin tämän Luc Bessonin mestariteoksen. Juoni karkeasti siis, että Jean Renon esittämä palkkatappaja saa vastentahtoisesti 12-vuotiaan Mathildan (Natalie Portman) huollettavakseen.
 
Gary Oldmanista ja Jean Renon ranskalainen mieeeeessss-maneereista 5/5

Presidentti: Léon (1994)
 
Taitaa olla ollut vuosi 1999 kun edellisen kerran näin tämän Luc Bessonin mestariteoksen. Juoni karkeasti siis, että Jean Renon esittämä palkkatappaja saa vastentahtoisesti 12-vuotiaan Mathildan (Natalie Portman) huollettavakseen.
 
Gary Oldmanista ja Jean Renon ranskalainen mieeeeessss-maneereista 5/5
 
Tuleekohan joku pahoittamaan mielensa ja modet poistamaan kommenttini, jos paljastan etta original cut versiossa Leon ja Mathilda ovat rakastavaisia. Original cut loytyy deluxe-bremium dvd:lta. Oldman on kylla ehka skitsoimpia tyyppeja mita kankaalla nahnyt tuossa leffassa. Eeeeveryone!!!!!! oheiss.

Presidentti: Léon (1994)
 
Taitaa olla ollut vuosi 1999 kun edellisen kerran näin tämän Luc Bessonin mestariteoksen. Juoni karkeasti siis, että Jean Renon esittämä palkkatappaja saa vastentahtoisesti 12-vuotiaan Mathildan (Natalie Portman) huollettavakseen.
 
Gary Oldmanista ja Jean Renon ranskalainen mieeeeessss-maneereista 5/5
 
Tää on kyllä hieno elokuva! Se alun ampumiskohtauskin on hienoutta ja musiikki hyvin onnistunutta. Mainiot roolisuorituksetkin ja Portmankin vetää vakuuttavasti.
 
Kummiseta: Tuleekohan joku pahoittamaan mielensa ja modet poistamaan kommenttini, jos paljastan etta original cut versiossa Leon ja Mathilda ovat rakastavaisia. Original cut loytyy deluxe-bremium dvd:lta. Oldman on kylla ehka skitsoimpia tyyppeja mita kankaalla nahnyt tuossa leffassa. Eeeeveryone!!!!!! oheiss.
 
Ainakin ite nään koko ton piilevän romanssin yhtenä leffan teemoista. Leon on itse monin paikoin lapsen tasolla, kun Mathilda taasen monin paikoin aikuismaisempi. Sotketaan siis moraaliasetelmia yms.

Presidentti: Tämä. En ymmärrä Kummisetan uhriutumista, kyllä Netflix-versiossa (kesto kaksi tuntia ja vartti) löytyivät nuo tämän lahteen http://screenprism.com/insights/art … leon-the-professionals-various-cuts
mainitsemat venäläinen ruletti, Mathilda juomassa viiniä kera suuteluyrityksen, mitkä Yhdysvalloissa teatterikierrokselta sensuroitiin.
 
Toki rivien välissä oleva romanssi ei ole niin haukionkala-periaatteella alleviivattu, kuten esim. Adrian Lynen versiossa Lolitasta. Jossa siis teemat, mitä Stanley Kubrick ei pystynyt 60-luvulla sensoreille myymään, on viety lähemmäksi alkuperäisteosta.
 
Gary Oldmanin teatterinäyttelijämäinen ilmehdintä on kyllä sellainen mikä ei petä.
 
E: Netflixissäkin näyttää olevan vaihtelevasti nuo leikkaukset. Esim. Nuijasta ja Tosinuijasta on sensuroitu versio, jossa huoltoaseman vessakohtaus on leikattu niin, että kuva antaa ymmärtää että kyse olisi turpaanveto -eikä raiskausyrityksestä kuten original cutissa.
 
Lol wut? Kunhan taivastelin sita seikkaa etta viimeksi kun elokuvasta(samassa ketjussa) puhuttiin niin joku veti herneen nenaan ja viestit poistettiin, vaikka meilla ei ollut osaa eika arpaa siihen etta Luc Besson on tehnyt elokuvan.

Katsoin sen että "Apollo 13". 1/1. Liikutuin ihan.

Yojimbo, Akira Kurosawan leffa vuodelta 1961.
 
Japanilainen kulttuuri tai ylipäätänsä tuon omituisen maan historia ei todellakaan ole mulla hallussa miltään osin, toki nyt noita samuraijuttuja joskus on tullut lueskeltua jostakin. En myöskään ole saaren elokuvatuotantoon juurikaan perehtynyt, muutaman Kurosawan elokuvan olen katsellut, ja siinäpä se. Olen kyllä tästä elokuvasta kuullut, että se on toiminut esikuvana Sergio Leonelle ja elokuvalle Kourallinen Dollareita. Mutta vasta tuon nähtyäni tulin todenneeksi, että kylläpä Leone onkin paljon velkaa Kurosawalle. Monet asiat, ihan kuvaustyylistä lähtien, on melkein yksi yhteen näissä kahdessa elokuvassa.
 
Itse elokuvasta kyllä tykkäsin, toki ehkä myös siksi että Leonen versio on tullut katseltua hyvinkin monta kertaa. Mutta kaiken kaikkiaan, sanotaan vaikka että 8/10.

Long Shot, 1/1
 
Oikeasti hyvä romanttinen komedia jossa ei ole edes Adam Sandleriä. Onpas jännittävää. Oli siinä myös vähän politiikkaa. Hyvin käsikirjoitettu ja Seth Rogen ja Charlize Theron ovat helevetin hyviä.

Murhamysteeri (netflix)
 
Adam Sandlerin ja Jennifer Anistonin uusin raina, ilmeisesti suoraan netflix-levitykseen tehty.
 
Aika perinteinen murhamysteerielokuva kepeällä huumorilla varustettuna. Yllättävän viihdyttävä pätkä, jossa ei edes Sandler alkanut pahemmin ärsyttämään. Jenniferin paidan alta törröttävät nännit ovat edelleen tosiasia ja hyvä niin.
 
Ei tehnyt mieli lopettaa katsomista, eikä missään vaiheessa tullut sellainen "hohhoijaa mitä paskaa" -fiilis, joten arvosanaksi annan sellaisen 3/5.

The Mustang
 
Draama vangeista jotka orjatyökseen/kuntoutuakseen kesyttävät huutokauppaa varten vangittuja villejä mustangeja. Ei mitään mullistavaa mutta väkevä kuvaus aiheesta ja Matthias Schoenaerts vetää vuoden kovimpia suorituksia.
 
IMDb arvosanoin vahva kutonen.

Blade Runner 2049
 
'K' hoitelee pois päiviltä vanhoja replikaaneja ja yhden tapauksen jäljiltä paljastuu salaisuus, jonka 'K' saa tehtäväkseen ja joutuu mukaan pyörteeseen.
 
Tossa oli siistiä tunnelmaa ja äänimaailmakin oli onnistunut. En muistanut ollenkaan tuota Krista Kososen pientä roolia, jonka myötä kuului suomeakin. Kivasti oli myös tekstitetty Kososen repliikit suomesta suomeksi. Villeneuvilla on kiva ohjaustyyli, josta tykkään. Ei ole kiire seuraavaan kohtaukseen vaan rauhassa mennään. Leffassa jäi häiritsemään vaan pari hommaa, jotka on enemmän tyyliseikkoja enemmänkin: Freysan julistukset tulevasta vallankumouksesta, jossa mentiin melkein liiba laabailun puolelle ja sitten "salaisuuden" liiallinen alleviivaaminen, kun se paljastetaan. Olisi voinut hyvin jättää kertomasta noin konkreettisesti tai vaikkapa vasta siinä kohdin, kun Deckard pääsee vihdoinkin omansa luokse.
 
Muuten kyllä aika vahva 1/1

Steven Spielberg: Ready Player One (2018)
 
Tämä piti lopultakin katsoa ihan ammatillisistakin syistä: suomensin aikoinaan romaanin johon elokuva perustuu.
 
Kirjahan perustuu siihen että päähenkilö(t) ratkaisee 80-luvun musiikkiin ja tietokonepeleihin liittyviä arvoituksia (virtuaalimaailman sisällä). Elokuvassa (ymmärrettävästi) asiat on tehty paljon toiminnallisemmin ja kirjan arvoitusten tilalle on tuotu nopeampia, toiminnallisempia ja visuaalisesti näyttävämpiä ratkaisuja. Käsikirjoitustiimi, johon kirjan tekijä Ernest Cline on kuulunut, on muutenkin rukannut kirjan tarinaa kohtuullisen paljon. 70-80-lukunostalgia on mukana ehkä vähän hienovaraisemmin ja ohimenevämmin kuin kirjassa.
 
Visuaalinen toteutus on vaikuttavaa - etenkin Hohto-kohtaus on komea! - mutta muuten vähän sellainen "ihan kiva" -tason elokuva.
 
Ööö, arvosana? 2,5/5, ehkä.