Rock, pop, alternative ›

http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201701222200057699_tw.shtml
 
Taattua draamaa luvassa, kun Irina menee sanomaan Ollille "sun bändi on ihan perseestä, opettele säveltämään."

Yö on kyllä aika huon o bänti mun mielestä, se yks kappale on hyvä misä ei laula lintholmin olli

Ei tullut Emmaa.

Nyt on sitten sekin myytti kumottu, ettei Olli Lindholm suostu laulamaan Joutsenlaulua livenä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=K74clUS3qFg

HaloOfFlies: Nyt on sitten sekin myytti kumottu, ettei Olli Lindholm suostu laulamaan Joutsenlaulua livenä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=K74clUS3qFg
 
Onhan näitä ollut. https://www.youtube.com/watch?v=ud7URSvLTiY

HaloOfFlies: Nyt on sitten sekin myytti kumottu
 
Myytti? Kenelle? Koska?
 
Hyvin menee.

Dirtyh: Myytti? Kenelle? Koska?
 
Hyvin menee.
 
Minulla on ollut sellainen käsitys, ettei Olli Lindholm suostu laulamaan Joutsenlaulua, koska se yhdistetään niin vahvasti Jussi Hakuliseen.

Onhan se sitä laulanut jonkin verran keikoilla. Eikös siinä alkujaan ollut, ettei Olli halunnut laulaa sitä levylle kun ei kerennyt opetella tekstiä tai muuten halunnut laulaa sen tyylistä laulua.

Yöhän on vähän kuin Suomen Bon Jovi sillä erotuksella että Yön livekunto ei ole tainnut missään vaiheessa romahtaa.

LordWinter: Yöhän on vähän kuin Suomen Bon Jovi sillä erotuksella että Yön livekunto ei ole tainnut missään vaiheessa romahtaa.
 
Sama ajatus tuli muuten itsellenikin viime viikolla mieleen. Tosin eroksi voi vielä mainita sen, että nuorempana Jon Bon Jovi oli huomattavasti parempi laulaja.
 
Olin lauantaina katsomassa Yötä Helsingissä ja hyvin uudet soittajat tonttinsa hoitivat. Ollilla on lisäksi se tapa, että pyytää yleisöltä jatkuvasti toivebiisejä eikä oikeastaan tee tarkempaa settilistaa. Heti saivat soittajat kiinni toivotuista kappaleista, tosin lähinnä ne niitä suurimpia hittejä olivatkin. Miksaus olisi voinut olla parempi, koska ainakaan omalle paikalleni kitara ei kuulunut kunnolla, mutta Pressan akustiikka ei muutenkaan vaikuttanut kovin kummoiselta.

LM96: Olin lauantaina katsomassa Yötä Helsingissä ja hyvin uudet soittajat tonttinsa hoitivat.
 
Ammattimiehillä on tapana että hommat hoituvat ammattimaisesti. Se on myös vikana nykyisillä bändeillä että homma on niin puleerattua ja kliinistä. Kun kaikki kulmat ovat hiottuja niin mikään ei enää erota bändejä toisistaan.

Olosuhteiden pakosta tulee kuultua tuo lindholmin vain elämää -versio siitä sunrise avenuen biisistä montaa kertaa päivässä radiosta. Ei siinä, ihan hyvä versio, mutta kuulenko omia vai kuinka vituilleen lindholm laulaa kun autotune niekkuilee koko biisin alkupuoliskon? Pistääkö muille korvaan?

Olli Lindholm on kuollut.
 
Onhan tämä kova biisi:
https://www.youtube.com/watch?v=-8VuLbSFsWs

Kyllähän se 1980- ja 1990-lukujen Yö on edelleen sydäntä lähellä. Kiinnostus bändiä kohtaan lopahti 15 vuotta sitten, kun Rakkaus on lumivalkoinen ilmestyi. Se ei ollut enää se Yö-yhtye, jota minä kuuntelin.
 
Jussi Hakulinen esitti IS:n haastattelussa toiveen keikasta alkuperäismiehityksellä Ollin muistoksi. Mutta hänkin totesi, ettei bändi taida jatkaa toimintaansa ilman Ollia. Hakulinen olisi mielestäni ainoa kuviteltavissa oleva vaihtoehto Ollin saappaisiin. Lepää rauhassa Olli.

Se on sitten arkun osto !

R.I P. Järkytyin toki, kun muutama tuttu soitajakaverikin on menehtynyt myös tässä aivan lähiaikoina
Ollia en tuntenut ja tavannut koskaan. Osanottoni lähiomaisille ja pändin muusikoille.

HaloOfFlies: Kyllähän se 1980- ja 1990-lukujen Yö on edelleen sydäntä lähellä. Kiinnostus bändiä kohtaan lopahti 15 vuotta sitten, kun Rakkaus on lumivalkoinen ilmestyi. Se ei ollut enää se Yö-yhtye, jota minä kuuntelin.
 
Juu itsekin pidän tuota 2003 ilmestynyttä myyntimenestystä käännekohtana, jonka jälkeen yhtyeestä tuli liian iskelmällinen. Toki kyseisen levyn rokkaavat vedot
Se kerran kirpaisee ja Kaksintaistelu olivat viimeisiä tiukempia räminävetoja, joista diggasin.
 
Mutta hienon uran teki Olli, ja jaksoi paiskia töitä ja uusia levyjä monien vastoinkäymistenkin jälkeen. R.I.P. Olli Lindholm, hieno mies.

Hannubal: Juu itsekin pidän tuota 2003 ilmestynyttä myyntimenestystä käännekohtana, jonka jälkeen yhtyeestä tuli liian iskelmällinen. Toki kyseisen levyn rokkaavat vedot
Se kerran kirpaisee ja Kaksintaistelu olivat viimeisiä tiukempia räminävetoja, joista diggasin.
 
Mutta hienon uran teki Olli, ja jaksoi paiskia töitä ja uusia levyjä monien vastoinkäymistenkin jälkeen. R.I.P. Olli Lindholm, hieno mies.
 
Jep. Ite kävin 80- luvulla ahkerasti keikoilla. Oli kunnon hard rock-menoa silloin. Lumivalkoinen-levyn jälkeen en enää innostunut. Muusikon elämä on kuluttavaa , niin moni lähtee nuorena. Olli oli sitkeä ja moni asia tuli varmaan toteutettua. Kiitos, perässä tullaan ennemmin tai myöhemmin.

yellow: Jep. Ite kävin 80- luvulla ahkerasti keikoilla. Oli kunnon hard rock-menoa silloin. Lumivalkoinen-levyn jälkeen en enää innostunut. Muusikon elämä on kuluttavaa , niin moni lähtee nuorena. Olli oli sitkeä ja moni asia tuli varmaan toteutettua. Kiitos, perässä tullaan ennemmin tai myöhemmin.
 
Lienee ollut pitkälti Petanderin ansiota, sillä on ehkä enemmän sen tyyppinen tulokulma asioihin ja lisäksi aika paljon hyviä sävellyksiä. Ja se lopullinen iskelmänotkahdushan tapahtui juuri sen jälkeen kun se lähti bändistä.