Media ja viihde ›

Herrah: Kun puhutaan Star Warsin tasoisesta ilmiöstä, niin eiköhän valtaosa franchiseen kohdistuvista sisällöllisistä kritiikeistä ole "subjektiivista nipotusta". Ihan samalla tavalla sun perustelut universumin lainalaisuuksiin liittyen on subjektiivisia.
 
Niin kuin sanoit, toteutus ontuu aika rankasti. Se CGI-ajo minkä sivuutit on about yhtä karsea kuin prequel-trilogoiden hirveimmät kohtaukset. Vaikka temaattisesti mesta olisi kuinka tärkeä, ei se poista sitä tosiasiaa että jouduin katselemaan vähän turhan pitkään avaruushevosten ravailua ympäri kasinoa ja katuja joissa Jar Jar Binks Point Two köllit huuti menemään ja hyppi tieltä.
 
Asiat tuppaa olemaan sitä subjektiivisempia, mitä heikommin ne on perusteltavissa. Canto Bightin tapauksessa väite siitä, ettei sillä olisi pääjuonen kannalta mitään painoarvoa, on yksinkertaisesti väärin, sillä kaikki todisteet kertoo päinvastaista.
 
Mä olen kyllä ihan samaa mieltä siinä, että se takaa-ajo oli tarinan kannalta täysin turha kohta; fathierien olisi pitänyt oikaista siinä kohtaa suoraan areenan laidan yli kallioiden suuntaan, sillä siinä kohtaa leffa jää polkemaan paikallaan vailla mitään oikeaa pointtia. Mutta se on kaikki mitä se on, turhaa filleriä: se ei ole ristiriidasa tarinan suunnan, hahmonkehityksen, leffan temaattisen sisällön tai edes estetiikan kanssa, vaan sen ainut aidosti negatiivinen vaikutus näkyy rytmin hetkellisenä kompastuksena jo valmiiksi täyteenahdetussa leffassa. Sekin on objektiivinen seikka, kun taas subjektiivista nipotusta on se, että parin sekunnin ajan ruudulla vilahtava oopperalaulaja on ilmeisesti yhtä paha synti kuin Padmén neutraali reaktio Anakinin suorittamaan massamurhaan Attack of the Clonesissa. Oma subjektiivinen näkemykseni sen sijaan on, että leffan lopussa olen hyvin pitkälti unohtanut keskivaiheilla tapahtuneen muutaman minuutin tylsän jakson, kun nieleskelen pala kurkussa kyyneleitä luutapojan tuijottaessa horisontissa odottavaa seikkailua.
 
No mun mielestä se oli vaan helvetin typerä kohtaus ja vaikka kyseessä olisi ollut kuka tahansa muu jedi, koko konsepti olisi edelleen ollut täysin honkkeli. Mitä tulee elokuvan rikkomiseen, niin eihän se sitä riko jos perkaa yhtälöstä pois Star Warsin ja analysoi asiaa jonkun klassisen elokuvateorian kautta. Universumin tähänastiset lainalaisuudet huomioon ottaen toi kohtaus vaan oli monelle fanille vähän liikaa, seuraavaksi vaikka aikamatkustusta? (Rebelshän tämän teki jo -_-)
 
Universumin lainalaisuudet ei oikein päde perusteluna fantasialeffasarjassa, jossa fysiikan lait ottaa järjestään takapakkia taiteellisen vapauden edessä. Jos taas puhutaan fiktiivisen universumin vähintäänkin häilyvistä "lainalaisuuksista", silloin tuossa kohdassa ei varsinkaan ole mitään ihmeellistä: Voimalle altis Leia, mikä yksinään tekee siitä tavan tallaajaa sitkeämmän yksilön, vetää itsensä painottoman tilan läpi käyttäen samaa yhteen vetopisteeseen keskittyvää kykyä, jolla joku toinen saattaisi kurottaa valosapelia huoneen toiselta laidalta. Tämä ei ole mitään rakettitiedettä, vai missaanko jotain olennaista nyt?
 
Tähän totean vaan sen verran, että katsotaan kuinka hyvin tämä ajattelumalli pitää vettä kun JJ Abrams pääsee takaisin puikkoihin ysissä ja päättääkin nipoa yhteen omat ideansa seiskasta ja Rian Johnsonin tapaan kaivaen maata kasin alta. Sen verran sanottakoon, että Kylo Ren hahmona on ollut uuden trilogian toistaiseksi parasta antia.
 
Tämähän se muakin arveluttaa, mutta siinä tapauksessa jos Abrams ja Terrio päättää tarpeettomasti supistaa Star Wars -universumia survomalla jälkikäteen jotain väkinäisiä kytköksiä, ne tekee hallaa TLJ:lle eikä toisinpäin.
 
Alt-right? Voi veljet. Tollaiset analogiat ne vasta subjektiivisia ovatkin, eikä henk. koht. kyllä kiinnosta kuulla yhtään argumenttia tosielämän sosiopoliittista kytköksistä Star Warsiin.
 
Mä en ole missään vaiheessa sanonut, etteikö allegorioiden lukeminen olisi subjektiivista, mutta sen kieltäminen, etteikö nää leffat olisi olleet avoimesti ja häpeilemättömästi poliittisia jo neljä vuosikymmentä, on snadisti huvittavaa. Vai onko sulta mennyt kokonaan ohi esim. Star Wars '77:n Vietnam-kytkökset taikka vähemmän hienovaraisesti se, minkä mukaan Imperiumi on visuaalisesti mallinnettu? Nää ei ole edes mitään omia tulkintoja vaan Lucasin itsensä myöntämiä taiteellisia tarkoituksia.
 
Ritarikunta ihannoi Imperiumia samalla tavalla kuin vaihtoehto-oikeisto ihannoi alkuperäisiä natseja, joten mun näkemys ei ole mitenkään kaukaa haettu, eikä se ole myöskään erityisen omaperäinen. Voit toki olla eri mieltä aiheesta, mihin sulla on täysi oikeus, mutta älä yritä väittää, että Star Wars ja politiikka olisi toisensa poissulkevia asioita. Äläkä ikinä tule sanomaan mulle tai kenellekään muulle, että jonkun tulkinta mistään taiteesta ei päde sen takia, että sua ei satu kiinnostamaan. Sä mainitsit jotain norsunluutorneista; tämä on nimenomaan sitä, omaa paremmuutta korostavaa keskustelusta eristäytymistä.
 
Hitsit kun en jaksa alkaa katsomaan. Varmaan voisin myös halutessani kountteroida linkin jollain toisella linkillä missä selitetään päinvastaisesti.
 
Tuo linkki johtaa sellaiseen kohtaan videossa, jossa selitetään minuutin sisään, miten juoniaukolla ja "plot contrivancella" (en tiedä sopivaa suomennosta) on selkeä ja perustavanlaatuinen ero, ja sen jälkeen listaa esimerkkejä aiheesta poikkeavasta elokuvasta (Collateral Beauty), eli se on tähän keskusteluun nähden puolueeton lähde. Jos sulla on oikeasti linkittää joku vastine Thomasin käyttämälle määritelmälle, kaikin mokomin.
 
Tarkistetaan se linkin sisältö jatkossa. Mulla menee enemmän potentiaalista työaikaa toisten materiaalin kopioimiseen kuin sen katsominen vaatisi, ja mulle ei makseta tästä senttiäkään, toisin kuin niille.
 
Ihan hyviä kyssäreitä, jotka ovat The Last Jedin toimivuudesta puhuttaessa todella relevantteja. En tiedä mistä tuo 2-3 päivää on revitty, ottaen huomioon että leffa itsessään ei anna mitään parametrejä ajan määrittämiselle ja internetin ihmemaan velhot ovat yleisesti ottaen laskelmoineet jotain 2-4 viikkoa.
 
Sivuutit sitten kokonaan sen viimeisen niistä, ja täten missasit mun pointin totaalisesti. Sä mainitsit kaksi esimerkkiä, jotka paitsi määrittelit virheellisesti juoniaukoiksi, niille myös löytyy verrattain yksinkertaiset selitykset, eli niiden status plot contrivanceinakin on vähintäänkin kyseenalainen.
 
Nuo kysymykset heitin ilmoille sen takia, koska TLJ:n ilmestymisen aikaan Lucasfilmin tarinajatkumosta vastaava Pablo Hidalgo kommentoi eräässä twiittiketjussa Esquiren julkaisemaa artikkelia, jossa oli kerätty kaikkien Star Warsien "juoniaukot" yhteen pitkään listaan. Suurin osa niistä oli väärin määriteltyjä tai helposti kumottavissa, mutta yllättäen Hidalgon mielestä kaikkein vedenpitävimmät kysymykset liittyi nimenomaan Empireen - kollektiivisesti parhaana pidettyyn Star Warsiin. Se twiittiketju lienee poistettu, sillä en löytänyt sitä enää, mutta linkitän tähän artikkelin, jossa on homman nimi tiivistettynä parin screenshotin ohessa. Googlettamalla varmaankin löytyy lisää, jos sattuu kiinnostamaan:
 
http://comicbook.com/starwars/2018/ … plot-holes-explained-pablo-hidalgo/
 
Näin ollen jos me alettaisiin leikkiä CinemaSinsiä, jossa leffan arvo määrittyisi "vikojen" määrän perusteella, Empire vetäisi siinä kisassa pohjat. Mutta me ei leikitä CinemaSinsiä, sillä CinemaSins on paskinta mitä elokuvakritiikille on ikinä tapahtunut.
 
Ehkäpä ne odotusarvot on juuri se asia, jonka takia Phasma tökki niin pahasti. Yllä mainittu hahmokavalkaadi ei tainnut tulla aikanaan ison markkinoinnin ja hypen saattelemana joka sitten päättyi seiskan nuupahdukseen. Ennen kasia Johnson sanoi, että no tässä leffassa Phasma saa sen spottinsa mitä seiska ei onnistunut toimittamaan ja lo and behold.
 
Noilla kaikilla on omat lelufiguurinsa.
 
Jos Johnson on jossain noin sanonut, okei, luotan sanaasi. Itse tosin löysin vain sellaisen artikkelin, jossa se selitti Phasman jääneen taka-alalle, koska sille ei yksinkertaisesti jäänyt tilaa noin massiivisessa ensemblessä. Siltikään millään tällä ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta, sillä se ei vaikuta Phasman funktioon itse tarinassa. Olisinko itse tykännyt nähdä sitä lisää? Kenties, lisää Gwendoline Christietä on aina plussaa, mutta en osaa myöskään kaivata sitä yhtään sen enempää, sillä ko. hahmo ei alunperinkään ulottunut juuri pintakiiltoa (heh) syvemmälle.
 
Jotenkin musta tuntuu että siellä norsunluutornissa sulla on vähän karannut hanskasta nämä objektiivisuuden ja subjektiivisuuden käsitteet, varsinkin kun puhutaan jostain elokuvan tulkinnasta. Vaikka perustelut kytkeytyisi suoraan, sanotaan nyt vaikka formalistiseen elokuvateoriaan, on valtaosa tulkinnoista silti tulkintoja.
 
Nämähän on toki asioita, joista keskustelisin mielelläni, mutta tunnen pientä vastahakoisuutta siihen sen jälkeen, kun sä koit tarpeelliseksi tuomita alatyyliseen sävyyn ajatukseni yhdestä elokuvasta mitättömiksi sen takia, että satuin tykkäämään toisesta. Seuraavalla kerralla suosittelen panostamaan dialogiin vähän enemmän.