Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Regalis Apertura: Varpio aina rollaamassa oli aiheena mikä tahansa. Paheksun.
 
Ihan vilpittömästi, jumalauta, ilmaisin pettymykseni kasetista. Kuuntelen Painkilleriä ja itken, sillä kasetilla oli sentään vielä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
 
En ole kyllä muuten kuunnellutkaan muita Painkillerin jälkeisiä Praist-kasetteja paitsi nyt tätä uusinta. Enkä kuuntelekaan, hitsi.

On kyllä paljon jäänyt väliin jos edes Angel of R:ää ei ole kuunnellut.

joku muu sikko: On kyllä paljon jäänyt väliin jos edes Angel of R:ää ei ole kuunnellut.
 
On varmaan mutta Stained Classilla on paremmat riffit.

Riffit ovat tylsiä, soolot ovat tylsiä, rumpukompit ovat tylsiä, basso... mikä basso? Halfordin kiljuminen, mankuminen ja ärinä taas on aina ollut komiikan puolella, mutta lähemmäs seitsemänkymppisenä luulisi kaverin sentään tajuavan jättää nämä leikit taakse. Homma oli vielä hauskaa 90-luvun alussa, mutta nyt tällainen meno lähinnä puistattaa. Kaipa näillä vanhuksilla tehdään niin hyvin rahaa, että ei päästetä eläkkeelle koskaan. Mieluummin revitään muumioiden kääreetkin auki ja myydään ne. Alkaa tulla mieleen parin vuoden takaa syöpäsairas Bowie, jonka kuolemankalpealla naamalla rahastettiin kuolinvuoteelle asti.

Krice: Priestin ukot on varmaan niin rikkaita, että niiden ei tarvitsisi tehdä mitään enää koskaan. Uskoakseni kyse on vain siitä, että kun on koko elämänsä ajan tehnyt töitä (yhtyeessä tai muuten) niin jotkut ihmiset ei halua antaa periksi ikääntymiselle. Toisekseen en oikein usko, että tämäntyyppisillä heviyhtyeillä on sellaisia taustajoukkoja, jotka tuottaisivat musiikin yms. kuten pop-musiikissa.
 
Varmaankaan ei tarvitsisi. Silti joku muu käärii vielä paremmat hillot bändin tekemisistä kuin bändi itse. Taustajoukot on siis aina hääräämässä, siitä voi olla varma.

Astral Dog: Alkaa tulla mieleen parin vuoden takaa syöpäsairas Bowie, jonka kuolemankalpealla naamalla rahastettiin kuolinvuoteelle asti.
 
Bisnespuolen ihmiset eivät edes tienneet Bowien sairaudesta, ja ainoastaan lähimmät tiesi lähdön olevan lähellä. Ukolla oli jotain puolen miljardin paikkeilla omaisuutta, joten raha tuskin motivoi käyttämään viimeisiä elinkuukausia studiossa. Kyseessä oli Bowien halu tehdä musiikkia viimeiseen asti, ja Blackstar oli mahtavin kuviteltavissa oleva jäähyväinen faneille.

Kertaalleen kuuntelin tämän uusimman läpi, ja kyllähän tämä ihan toimii. Vaatii tosin ehkä pari kuuntelukertaa lisää ennen kuin annan lopullisen tuomioni. Yhtäkään yksittäistä helmeä ei jäänyt päähän, lukuunottamatta Halfordin falsettikiekaisua Evil Never Diesissä.
 
Loppua kohden jo aikaisemmin mainittu kitarasoundien mitäänsanomattomuus alkoi ottaa päähän. Hieman ylipäätään harmittaa että kaikki nämä veteraanibändit ovat hiljalleen siirtyneet tuohon tympeän kuuloiseen geneeriseen särövalliin. Kaikki vetää nykyään liian samanlaisilla soundeilla. Kyllähän tuo tovin kuulostaa hyvältä, mutta pitemmän päälle tympäisee. Esimerkkinä vaikkapa viimeisimmät levyt Acceptilta ja Saxonilta sekä tämä viimeisin Priest. Kaikilla on hyviä biisejä, sekä liian samankaltaiset soundit. Okei, onhan noissa eroja, mutta jotenkin tuohon soundimaailmaan kaipaisi hieman eloa ja särmää, kaikki on niin steriilin kuuloista.

The Jack: Bisnespuolen ihmiset eivät edes tienneet Bowien sairaudesta, ja ainoastaan lähimmät tiesi lähdön olevan lähellä. Ukolla oli jotain puolen miljardin paikkeilla omaisuutta, joten raha tuskin motivoi käyttämään viimeisiä elinkuukausia studiossa. Kyseessä oli Bowien halu tehdä musiikkia viimeiseen asti, ja Blackstar oli mahtavin kuviteltavissa oleva jäähyväinen faneille.
 
Aina nämä voidaan tietysti kääntää julkisuudessa parhain päin, uskoo sitten ken tahtoo. Kertoo kuitenkin jotakin musiikkiteollisuuden luonteesta, kun siinä kasvaneet artistit haluavat viettää viimeiset päivänsä tällaista tehdessä: https://www.youtube.com/watch?v=y-JqH1M4Ya8

Näkyy Dave Holland kuolleen tammikuussa.

Astral Dog: Riffit ovat tylsiä, soolot ovat tylsiä, rumpukompit ovat tylsiä, basso... mikä basso? Halfordin kiljuminen, mankuminen ja ärinä taas on aina ollut komiikan puolella, mutta lähemmäs seitsemänkymppisenä luulisi kaverin sentään tajuavan jättää nämä leikit taakse. Homma oli vielä hauskaa 90-luvun alussa, mutta nyt tällainen meno lähinnä puistattaa. Kaipa näillä vanhuksilla tehdään niin hyvin rahaa, että ei päästetä eläkkeelle koskaan. Mieluummin revitään muumioiden kääreetkin auki ja myydään ne. Alkaa tulla mieleen parin vuoden takaa syöpäsairas Bowie, jonka kuolemankalpealla naamalla rahastettiin kuolinvuoteelle asti.
 
Trollia, mutta kuitenkin.
 
Saa olla aika puurokorva, jos ei vaikka No Surrenderissa bassoa kuule. Muutenkin koko levyllä varsin jyrisevä basso. Mutta tosiaan nykyään on ylipäätään vähän vallalla sellainen geneerinen hevisoundi.
 
Alkaa olemaan kova lätty. Hyviä biisejä ja tosiaan Halford kovassa vedossa.
 
Olenko ainoa, joka tykkää Flamethrover-biisistä?

Tuomoo:
Okei, onhan noissa eroja, mutta jotenkin tuohon soundimaailmaan kaipaisi hieman eloa ja särmää, kaikki on niin steriilin kuuloista.
 
Tästä kyllä samaa mieltä. Tosi moni bändi on aivan liian kliinisen kuuloista nykyään. Vaivaa pikkuisen tätäkin levyä.

lapio: Tästä kyllä samaa mieltä. Tosi moni bändi on aivan liian kliinisen kuuloista nykyään. Vaivaa pikkuisen tätäkin levyä.
 
Sneappi tietenni ruuvaillut vaan Kemperin nuppeja eikä aitoja putkivahvistimia ole käytetty. Puoleen väliin ehdin aamulla työmatkalla kuunnella levyä ja pisteitä ropisee 4/5.

Tuosta nyky-hevilevyjen soundimaailmasta voisi kyllä tehdä ihan oman topikin (vai onko jo jossain täällä olemassa?). Geneerisyys on itse kunkin kuulijan korvien kautta kokema ja arvotettu juttu. Joko sitä on tai sitten ei. Itselleni tämä uusin JP-levy ei kuitenkaan ole ihan sieltä pahimmasta päästä... Ei juuri haittaa kun kerran biisimateriaali on näinkin vahvaa.

Regalis Apertura: Tuosta nyky-hevilevyjen soundimaailmasta voisi kyllä tehdä ihan oman topikin (vai onko jo jossain täällä olemassa?). Geneerisyys on itse kunkin kuulijan korvien koettu. Joko sitä on tai sitten ei. Itselleni tämä uusin JP-levy ei kuitenkaan ole ihan sieltä pahimmasta päästä...
 
Kaukana siitä, onhan tää perus Sneapin kuulonen levy ja samaa soundimaailmaa tarjoiltu jo Megadeth United Abominationsilta lähtien, jos jo aiemmin niin vinkatkaa?

Mun mielestä uusi levy on hiton hyvä! Tai ainakin nyt kolmen kokonaisen pyöräytyksen jälkeen. Ja nämä geneerisiksi mainitut soundit kuulostavat mun mielestä helkkarin hyviltä ja selkeiltä, varsinkin kahden edellisen julkaisunsa tumppuiseen tunkkaisuuteen verrattuna.
 
En ota kantaa siihen, onko tämä nykytrendi hyvä vai huono juttu, toteanpahan vain että tykkään kuunnella hyvillä soundeilla julkaistua musaa.
 
Ja sit, en halua trollata tai pahoittaa kenenkään mieltä tai aloittaa pa*kamyrskyä, mutta haluaisin kysyä asiaan vihkiytyneiltä seuraavaa:
 
soittaako Glenn Tipton yhtään sooloa levyllä itse? Kun mun harjaantumattomaan korvaan ei oikein hänen tyylistään soolokiekaisua montaa löydy :-(.

Michi:
 
soittaako Glenn Tipton yhtään sooloa levyllä itse? Kun mun harjaantumattomaan korvaan ei oikein hänen tyylistään soolokiekaisua montaa löydy :-(.
 
Taitaa olla Faulknerin käsialaa lähes kaikki. Flame throwerissa saattaisi olla hieman slide-tyylin soolo Tiptonia.

Aivan hyvä levy ja soundit. Parin biisin verran olis kyllä voinut tiivistää, mielestäni.

Kyllä siellä aika monessa kohtaa tuntui omaan kovaan sellainen Tiptonmainen fraseeraus olevan soitossa. Tiiä sit. Ei kai se niin huonossa kunnossa kuitenkaan ole, ihan näihin vuosiin asti kuitenkin soittanut keikat. Nyt vaan tullut kaapista ton homman kanssa?

Michi: Mun mielestä uusi levy on hiton hyvä! Tai ainakin nyt kolmen kokonaisen pyöräytyksen jälkeen. Ja nämä geneerisiksi mainitut soundit kuulostavat mun mielestä helkkarin hyviltä ja selkeiltä, varsinkin kahden edellisen julkaisunsa tumppuiseen tunkkaisuuteen verrattuna.
 
Geneeristä paskaa noi soundit. Onhan se ongelma kun Priestin kitarasoundeja ei erota jonkun Arch Enemyn tai Beast In Blackin vastaavista. Soolopuolella tämä tarkoittaa kaiken persoonallisuuden katoamista.