Kitarat: soittaminen ›

Zed: Tämä toimii kyllä myös täsmälleen toisknpäin, eli on järkyttävän näköistä kun ummikko sähkökitaristi yrittää soittaa klassisella näppäilytekniikalla. Käsivarsi ja ranne ovat kuin naulatut kiinni kitaran kanteen, ja kankesti koukistetut sormet harsivat kieliä tallan vierestä semmoisessa huvittavassa perseenraapimisasennossa.
Hehe...voin hyvin kuvitella tämän.
 
Mikäli soittaja on vanhaa rokkänroull-koulukuntaa, vasen käsi puristaa kaulaa kuin pesäpallomailaa niin, että kitaran kaula jää siihen peukalon ja etusormen haaraumaan, peukalo heiluu valtoimenaan otelaudan puolella, pikkurilli käpröttää kaulan syrjässä kuin kuivunut katkarapu, ja sitten yritetään hakea otteita sillä kolmen sormen nipulla, josta ei löydy asennon vuoksi nauhaväliulottuvuutta. Joten se siitä vastateoriasta.
Näin se taitaa mennä, kolmen soinnun ja sormen kellarirokkareilla ainakin, itelle on jäänyt klasaritaustasta tuo että otelautakäden peukalo ei käy otelaudan puolella on sitten sähkis tai akkari kyseessä, voi johtua myös suhteellisen lyhyistä nakeista.
 
Btw, todella hieno musanäyte sulla, antaa kummasti pontta ja uskottavuutta kirjoittamallesi tekstille.
Moista soittoa kunnellessa harmittaa kun on iteltä jäänyt jo vuosia sitten tuo osasto, jotenkin epäuskoisien kaihoisaa on kuulla myös omia soittelujaan jostain 70-luvun lopulta, vaikea uskoa että ne on ite soitettu.
Bassonsoitto tanssibandeissa lopetti mun klasarit, nyt vois yrittää palautella ja kaivella klasarinuotit vintiltä, keikkakuviot alkaa olla finaalissa.
 
Sori lievä off topic.

WanhaWetäjä: Btw, todella hieno musanäyte sulla, antaa kummasti pontta ja uskottavuutta kirjoittamallesi tekstille.
 
Kiitän näkemyksestäsi, vaikka itseäni riipii suunnattomasti mm. lopussa epäpuhtaasti soimaan jäävä avoin Em, josta a- ja d-kielet jäivät demppaamatta. Tuo on ainoa klassisella kitaralla tekemäni äänitys, mitä kovalevyrikosta jäi aikanaan jäljelle. Tutkintokunnossa ei kyllä enää oltu tuolloinkaan.
 
itelle on jäänyt klasaritaustasta tuo että otelautakäden peukalo ei käy otelaudan puolella on sitten sähkis tai akkari kyseessä
 
Sama juttu minulla, tosin esim. Hendrix-tyyppisissä komppijutuissa käytän peukaloa e-kielellä, kuten sellaisten sointuotteiden ergonomiaan sopiikin. Useampia nauhavälejä kattavissa kuvioissa ja juoksutuksissa peukalo on sen sijaan aina kaulan takana.

Gary Enfield: Jos vaikka sovitaan, että akustinen on miehille ja sähkökitarat neideille, niin ei tuu riitaa.
 
Eiku akoille akkarit ja äijät heittävät sitten sähkiksellä kovia sooloja. Ei vaan, anteeksi, en pystynyt pidättämään aivotuhnuani.
 
Aikanaan soittoharrastusta aloitellessani soittelin vuosikausia akustisella kitaralla, osaamatta kaivatakaan sähkökitaraa. En tiedä johtuuko siitä, että opin aiemmin soinnut ja vasta paljon myöhemmin kiinnostuin ylipääätänsä soolojen vonguttelusta.
 
Perussointuja näyttäen koetin aikanaan opettaa erästä duunikaveriani soittamaan kitaraa. "Jaa, että leirinuotio-kitaraa", oli kommentoinut kolmas duunikaverini. Itse olen ihan iloinen, että aloitin akustisesta.
 
Pentatoninen blues-asteikko ja sähkökitara sylissä olivat kohdallani se porttiteoria. Tarpeeksi kun vietti tunteja sen kitaran kanssa ja jätti menemättä kavereiden kanssa ulos, niin se kitara saattoi yrittää puhua sulle jotakin.

Zed: Joten se siitä vastateoriasta.
 
Köh, tuota, tuo sinun viestisi vahvisti teoriaani jos et huomannut sitä. Eli toisinsanoen erilaisten instrumenttien soittaminen ei tee soittajasta toisenlaisen instrumentin tai soittotavan osaajaa automaattisesti. Eli päätelmä on se, että akustisen soittaminen (erityisesti sormityyli) ei tee kenestäkään hyvää sähkökitaran soittajaa. Ja näin voimme sulkea tämän ketjun.

Krice: toisinsanoen erilaisten instrumenttien soittaminen ei tee soittajasta toisenlaisen instrumentin tai soittotavan osaajaa automaattisesti.
 
Toki ymmärrän että provosoit taas piruuttasi, mutta automaattisuudesta puhuminen vaikuttaa huonolta luetun ymmärtämiseltä.

Krice: Köh, tuota, tuo sinun viestisi vahvisti teoriaani jos et huomannut sitä.
 
Resilar auttaa. Eihän alkuperäinen kirjoitus väittänytkään, että kun klassinen kitaristi ottaa "sähkökitaran käteen ensimmäistä kertaa", kuten sinä asian ilmaisit, hänellä on automaattisesti homma hanskassa. Eikö hän puhunut sähkökitarajuttujen ajoittaisesta soittamisesta teräskielisellä akustisella kitaralla? Vaikka aloitusviestissä asia ilmaistiinkin hieman yksioikoistettuna, ymmärrän tavallaan mihin siinä pyrittiin. Itselläni soittokunnon rapistuminen tuntuu raskaimmin kärsineen tarkkuuden ohella sormien kestävyysvoiman vähenemisenä (tietysti voidaan inttää ettei teknisesti oikeaan soittamiseen oikein säädetyllä soittimella tarvita voimaa, mutta se on jo aihe erikseen), ja sormenpäiden pehmenemisenä. Jos veivaa teräskielisellä akustisella kera punotun g:n venytyksiin perustuvia linjoja siinä määrin että ne alkavat sujua, tuntuu samanlaisten juttujen soittaminen sähkökitaralla kohtuullisen kevyeltä.
 
Korostan vielä että asiaan vaikuttaa tietysti leegio muuttujia, mutta perusajatus lienee ollut suunnilleen tämä.

Kefiiri: Toki ymmärrän että provosoit taas piruuttasi, mutta automaattisuudesta puhuminen vaikuttaa huonolta luetun ymmärtämiseltä.
 
Toisaalta kyllä nuo joidenkin klasarinpimputtelut ja lapsuuden klarinettitunnit ovat aivan yhtä mihinkään liittymätöntä mölinää ja väkisin väärinymmärtämistä. Tuskin kukaan kiistää, etteikö vaikka sinfoniaorkesterin kapellimestarilla olisi parempi pohja lähteä nollista soittamaan sähkökitaraa kuin jollain kädettömällä, sävelkuurolla ummikolla. Mutta kyse oli alunperin siitä, että annetaan ymmärtää sähkökitaran olevan jotenkin poikkeuksellinen soitin siinä mielessä, että jonkin aivan toisen soittimen opettelu olisi erityisen välttämätöntä sen oppimiseksi.

Sergei Fallinen: Mutta kyse oli alunperin siitä, että annetaan ymmärtää sähkökitaran olevan jotenkin poikkeuksellinen soitin siinä mielessä, että jonkin aivan toisen soittimen opettelu olisi erityisen välttämätöntä sen oppimiseksi.
 
Tässä on varmaan eroja, että missä määrin sähkis mielletään eri soittimeksi kuin akustinen. Joku ajattelee, että sähkiksen soinnin muokattavuus ja soittotekniikan tietyt erot tekevät siitä täysin eri soittimen. Minusta sähkis on vaan akustinen, jonka ääntä pystyy tarvittaessa muokkaamaan toisenlaiseksi (ja äänekkäämmäksi!). Perusasiat ovat kummassakin soittimessa samanlaisia, kuten vibraton käyttö ja venytystekniikat. Mutta olenkin diu diu -osaston edustaja.

tomaattiorava: Onhan se nyt lähtökohtaisesti ihan lauseenakin absurdi, "sähkökitaraa oppii soittamaan soittamalla akustista." Tai soittamalla sähkökitaraa ilman sähköjä. Oppiiko sitten soittamaan akustista soittamalla pianoa? Ihme legendoja.
Tuskin sitä kukaan yrittää kiistää, että on hyväksi musiikilliselle kehitykselle jos harjoittelee ja puuhastelee useammalla kuin yhdellä ainoalla soittimella. Toisaalta voihan niinkin kehittyä lajinsa mestariksi. Niin kovin henkilökohtaisia asioita nämä ja niiiiin paljon muuttujia sekä puhtaasti makuasioita.
Tulee vähän mieleen miten jotkut vanhat nistit jossain paskalehdessä selittää miten vaarallista se kannabis on, siitä aloitettiin ja sitten nistielämä vei mennessään. Ylimielistä ja retardista väittää että koska sulle kävi nyt noin, niin sama tulee käymään väistämättä kaikille muillekkin.
 
Emminä nyt mieltäni tästä ole pahoittanut enkä yritä kenenkään muroihin kusta, ei ole niin vakavaa. Hyvä vaan jos joku on löytänyt itselleen sopivan tavan edistyä työssään, eikai millään muulla mitään väliä? Mutta loppupeleissä jos ite menisin sähkökitaratunneille missä opettaja lyö akkarain käteen, niin kääntyisin samantien takaisin ja suosittelisin samaa muillekkin. Toisaalta sama homma jos haluisin klasaritunneille ja siellä lyödään sähkis käteen. Molemmat kielivät opettajan osaamattomuudesta.
Mulle sähkis on ygönen mutta koen silti tärkeäksi että mulla on kahen sähkiksen lisäksi naikkari ja teräskielinen. En koe että akustisilla olisin tullut paremmaksi sähkiksen käsittelyssä, mahdollisesti jopa päinvastoin. Mutta kehitystä ne akkarit ovat selkeästi avittaneet ihan yleisesti ottaen kitaroiden kanssa säheltämisessä.
 
Eikö sama peruste käy myös toisin päin. Pidät järjen vastaisena, että teräskilisellä akkarilla sähkisjuttujen soittamisesta on hyötyä vain siksi, että minä olen omalla kohdallani niin kokenut. Eikö siis ole aivan yhtä järjenvastaista väittää ettei niin olisi pelkästään siksi, että et itse ole kokenut siitä hyötyä?
 
Mutta tämä aihe selvästi ärsyttää muutamia ihan liikaa... tai sitten minä kirjoitin aloitusviestissä liian ylimieleisesti ja aiheutin siksi tämmöisen vastareaktion. Ehkä minä jätän tämän aiheen ja talletan tämän ketjun itselleni muistoksi varoittamaan kun tekee seuraavan kerran tulla "totuuksia" tänne laukomaan.

Akustisen kitaran soittaminen on ihan erilaista kuin sähkökitaran. Mulla on ainakin ihan erilainen tekniikka erilaisilla soittimilla.
 
Ainakin jos soittaa 12-setillä akustista ja 10-setillä sähkistä.
 
Mutta siltikin.
 
edit. korjasin yhden väärän sanan

hallu: Pidät järjen vastaisena, että teräskilisellä akkarilla sähkisjuttujen soittamisesta on hyötyä vain siksi, että minä olen omalla kohdallani niin kokenut.
 
Sellainen ilmiö on mahdollinen, että kun kokeilee mitä tahansa toista soitinta ja palaa sähkökitaraan niin se voi antaa tietynlaisen lisänäkemyksen soittamiseen. Yksi selitys voi olla siinä, että samalla soittimella samojen juttujen soittaminen voi aiheuttaa sen, että soittaminen jää junnaamaan tietylle tasolle, mutta erilaisen soittimen kokeileminen auttaa pääsemään eroon rutiinista.

Krice: Sellainen ilmiö on mahdollinen, että kun kokeilee mitä tahansa toista soitinta ja palaa sähkökitaraan niin se voi antaa tietynlaisen lisänäkemyksen soittamiseen. Yksi selitys voi olla siinä, että samalla soittimella samojen juttujen soittaminen voi aiheuttaa sen, että soittaminen jää junnaamaan tietylle tasolle, mutta erilaisen soittimen kokeileminen auttaa pääsemään eroon rutiinista.
 
Juu täysin mahdollista.

Täytyy ottaa huomioon, että sähkökitara on instrumenttinä kehkeytynyt todella pitkälle akustisesta kitarasta; sähkikselle on kehittynyt monia omia soittotekniikoitaan, joita voi periaatteessa soittaa akkarillakin, mutta kuitenkin kyseessä on tällöin hyvin erilainen kokemus soittajana. Tällaisia tekniikoita ovat muun muassa bendaus, tapping, pitkät legatot ja ehkä jossain määrin sweeppaus. Sähkökitaran soittoon liittyy myös paljon erilaiset soundilliset asiat liittyen vahvistimen asetuksiin sekä erilaisiin efekteihin...
 
Tämän todettuani sanon kuitenkin sen, että olen kyllä itsekin huomannut samanlaisen ilmiön kuin ketjun aloittaja totesi. Itse siirryin sähkökitarasta yli 10 vuotta sitten akustisiin soittimiin, mutta aina silloin tällöin kun on syystä tai toisesta päätynyt soittelemaan sähkistä, niin on se tuntunut kyllä tietyissä suhteissa helpommalta kuin akustisen soittaminen. Lähinnä sähkökitaran keveydessä, sillä erilaiset sointuotteet vaativat vähemmän voimaa ja äänet syttyvät ja soivat puhtaammin. Tämän olen huomannut erityisesti kun olen kokeillut soittaa joitain Ted Greenen soolokitarasovituksia. Muistan myös Tom Morellon sanoneen eräässä Total Guitar-lehden haastettulassa, että hän säveltää kaikki riffinsä nylonkielisellä akustisella.
 
Uskon itse siis, että akustisen kitaran soittaminen kehittää sähkökitaran soittoa - mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Erityisesti jos soittaa samoja juttuja akustisella, mitä aikoo soittaa sitten sähkiksellä - ei siten, että soittaa esim klassista kitaraa ja siirtyy hevikepittämiseen.

Wild String Of Voodoo Strat:
Uskon itse siis, että akustisen kitaran soittaminen kehittää sähkökitaran soittoa - mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Erityisesti jos soittaa samoja juttuja akustisella, mitä aikoo soittaa sitten sähkiksellä - ei siten, että soittaa esim klassista kitaraa ja siirtyy hevikepittämiseen.
 
Näin saattaa olla...
https://www.youtube.com/watch?v=ST9--HWOTA8
 
Lienee aika poikkeustapaus, en muista ihan vastaavaan törmänneeni. Onko kaveri kenties basisti/kitaristi vai klasaritaustainen....
 
https://www.youtube.com/watch?v=U4GP9yXearA ...oli miten oli, lahjakas kaveri.
https://www.youtube.com/watch?v=xj0BKBWl-W4 ...lähtee tyyli kuin tyyli, huh.
https://www.youtube.com/watch?v=3dzA9rcYJAM
 
Mutta hehe he...soundi lähtee sormista, kirjaimellisesti, ainakin tässä tapauksessa.

Mä luulen, että tämä miten hyödyllistä akustisen soittelu on, riippuu aika paljon siitä mitä ja miten sitä sähkistä soittaa. Melko puhtaana vaiko täysillä säröillä. Jotenkin tuntuu että kommenteista tässä ketjussa voi jo lukea missä kukin on tuolla akselilla?

Klezberg: Jotenkin tuntuu että kommenteista tässä ketjussa voi jo lukea missä kukin on tuolla akselilla?
 
Niin tuntuu :D

Klezberg: Mä luulen, että tämä miten hyödyllistä akustisen soittelu on, riippuu aika paljon siitä mitä ja miten sitä sähkistä soittaa. Melko puhtaana vaiko täysillä säröillä. Jotenkin tuntuu että kommenteista tässä ketjussa voi jo lukea missä kukin on tuolla akselilla?
 
Se on varmasti juurikin näin kuten sanot ja mä aloitin vähän typerästi tämän ketjun kun en huomannut ääneen todeta, että äärimetallia soittaville tämä ei välttämättä pidä täysin kutinsa. Tosin kun en itse sitä soita, niin en ole varma vaikka hekin siitä hyötyisivät, mutta en kuitenkaan voi sitä tietää. Ainakin muutaman ihmisen reaktion voimakkuus paljasti, että jonkun varmaille tuli astuttua, mutta en tehnyt sitä tahallani.

Hiukkasen kallistelen sille puolelle, että sähkis opitaan sähkistä soittamalla.
Eli ei viulu ku viulu.
 
https://www.rumba.fi/uutiset/tassa- … erista-mita-nyt-instrumentti-vaara/

Musta tuntuu että tässä ketjussa kaikki pitää itsestäänselvyytenä että akustinen tässä kontekstissa tarkoittaa automaattisesti teräskielistä ja että sillä soitetaan suurinpiirtein samoja juttuja kuin e-lankulla.
Itse ainakin soittelen aika eri juttuja riippuen onko kourassa akustisista nailonkielinen/teräskielinen vai sähkölankku.