| Aihe: Yhtäläisyyksiä Rachmaninoffissa ja Sibeliuksessa(?) | 1 |
|---|
|
Mitä enemmän opiskelen pianonsoittoa, sitä enemmän olen alkanut huomioimaan joitakin yhtäläisyyksiä näiden kahden säveltäjän välillä. Vaikka Sibeliuksen musiikki on paljon sisäänpäin kääntyneempää kuin Rachmaninoffin, kummankin musiikki puhuu meille muusikoille hyvin suoralla tavalla. Kaikesta heidän musiikistaan on aistittavissa hyvin selkeästi se viesti, minkä säveltäjät ovat halunneet välittää. Mitä mieltä olette tällaisesta tulkinnasta? Toki heidän musiikilliset tyylilajinsa ovat täysin toisistaan poikeavat, mutta musiikillinen viestivyys on mielestäni kovin samankaltaista. |  PVC
11.04.2017 16:49:38 | |
|
Tulee mieleen pianisti Maria Yudinan myrkyllinen mielipide kollegastaan Richteristä: "Hmm As a pianist, he's good for Rachmaninoff". Elikkä ei ole kunniaksi jos soittaa hyvin Rachia.
Tylsää on Rachmaninoffin musiikki. Sibelius ei myöskään oikein hallinnut ammattiaan. 4. sinfonia lienee ainoa missä on jotain tasoa. Sitä kyllä kuuntelee. | megatherium
11.04.2017 16:52:04 (muokattu 11.04.2017 17:58:16) | |
|
sibben konservatiivisuus säveltäjänä ja varsinkin persoonaton ja anakronistinen pianotuotantonsa huomioon ottaen jonka kunnianhimo rajoittuu paitsi usein olohuoneen piiriin puu ja kukkasarjoissa maistuu toisinaan schumann, tsaikovski tai chopin plagioinnilta jonka sijasta suosittelisin paljon mieluummin tutustumista melartinin ekspressionistisvaikutteiseen ja impressionismista vaikutteita saaneeseen pianotuotantoon kuten sonata apocalyptica tai ihanat preludit joissa eksoottissävyistä viritystä edustaa kirsikkapuunkukka japanilaisissa tunnelmissaan jotkin karakteristiset pianosarjat surullinen puutarha, taikametsä jne. mukaan lukien.
Se että sibben pianotyyli välttää oktaavikaksinnuksia tai edustaa sonatiineissa haydnilaisessa niukassa kontrapunktissaan klassisia idiomeja ei tee siitä esmes pohjolan chopiniksi tituleerattua palmgrenia merkittävämpää pianotaidetta, jonka ihanat ilmeeltään persoonalliset impressionistiset tunnelmakuvat pianolle katakteristisine lisänimineen edustavat hienostuneinta pianistista miniatyyritaidetta musiikinhistoriassamme johon voisi lisätä toivo saarenpää hienouksien taiteellaan.
Ernst lingon wieniläisklassiset pianokonsertot edustavat pianokonserttokirjalllisuutemme parhaimmistoa. Hienoja ovat myös scarlattisarja ja valssi. Mainittava on myös rannan tuntematon maa pianolle ja orkesterille sekä mm. Leiviskän massiivinen pianokonsertto jota aikansa suomalainen pianovirtuoosi ernst linko pelkäsi enemmän kuin mitään muuta ohjelmistoa opeteltuaan yölukemisina lisztinkin pianokonsertot ulkoa. Ilmari hannikaisen suurimpiin pianoteoksiin kuuluu b mollikonsertto ja fantastiset variaatiot. Suihkulähteellä on hieno impressionistinen tunnelmakuva.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | PVC
11.04.2017 19:52:06 | |
|
Ernst lingon wieniläisklassiset pianokonsertot edustavat pianokonserttokirjalllisuutemme parhaimmistoa. Hienoja ovat myös scarlattisarja ja valssi.
Puhutko tuosta wanhasta sarjasta minkä Jouni Somero on levyttänyt? | megatherium
12.04.2017 03:05:54 (muokattu 12.04.2017 04:07:11) | |
|
PVC: Puhutko tuosta wanhasta sarjasta minkä Jouni Somero on levyttänyt?
Tarkoittanet sarjaa vanhaan tyyliin? En puhu vaikka hyvinhän tuo niitä sinun barokkihyveitäsikin toteuttanee. Scarlattisarja on aivan eri teos ja siitä viimeistä edellisessä kappaleessa enemmän.
.Linko sävelsi kaikkiaan neljä pianokonserttoa joista eniten esitettäneen numero kakkosta joka on myös kuultavissa tuubissa vänskän johtamana tulkintana solistina kerppo, viehättävä romanttistyylinen lyhyehkö ja muodoltaan tiivis konsertto.
Lingon kolmatta ja neljättä pianokonserttoa salmenhaara luonnehtii tyyliltään wieniläisklassisiksi maskuliinisine pää-ja sivuteeemoineen. D duuri konsertossa on myös uusklassisia piirteitä.
Linko sävelsi myös sinfonian, ns kavaljeerisinfonian vaskien nopeine marssirytmeineen ja puhaltimien burleskissa polyfoniassa hyvin klassisessa hengessä. Niinikään pianotrio f molli ja jousikvartetto es duuri kuuluvat lingon merkittävimpiin teoksiin.
Minulla on vr:n toimistosta peräisin olevassa kaapissa lingon itsensä soittamana hänen scarlatti sarjansa jonka aaria osa on todella tyylitajuisesti ja taitavasti jäljiteltyä ja vaikuttavaa bachia oikein bassoin, menuetti on chopintyylinen, avausosa luultavasti scarlattihenkinen ja päätösosa vauhdikas hieman mozartmainen kirpeä "rondo" mutta voi imitoida myös scarlattin tyyliä. Gothonikin on taltioinut sen kantanauhatalleenteelle jota radiossa joskus esitetään. Cyril salkiewitz puolestaan soittaa lingon neljännen kantanauhatallenteella.
Sitten löytyy sonatiini ja jokunen vaikuttava valssi sävellys, sekä liedejä levyllinen joista leijona lippu on hehkuvan patrioottinen isänmaan ylistyksessään koskenniemen runoon.. Lingollakin oli valtavan laaja ilmaisuasteikko säveltäjänä. Kahtaa pianosonaattiaan en ole kuullut missään.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
