Kitarat: kitarakamat ›

hallu: Sinä taidat nämä jutut tietää paljon paremmin kuin minä, mutta olisikohan myös niin, että kitaran ominaisuudet säädetään vähän sen musan ja käyttötavankin mukaan. Meinaan, että ei se laminaatti varmasti ole pelkästään kustannuskysymys vaan kokopuukansi, sarjat ja pohja eivät sopisi rock kitaraan liiallisen herkkyyden vuoksi. En tokikaan ole L-5 soittanut, mutta jotenkin aavistelen, että siihen on jokin muukin syy kuin hinta, miksi se ei ole rock kitaristien suosiossa. Sitä paitsi mitä järkeä olisi tehdä huippuherkästi soiva kokopuinen kansi ja sitten tumpata se sillä keskiplokilla ettei se kiertäisi särösoundeilla kovaa soitettaessa.
 
Mä jotenkin kuitenkin uskon, että ES335 (johdannaisineen) on paras ja kompromissittömin laite tarkoitukseensa. Toki tuotantotekniikka on tärkeää ja funtsittu juttu, mutta ihan varmasti myös se soitin on funtsittu tarkoitukseensa. Puoliakustinenhan on suunniteltu villi ja kesytön ja atakiltaan pyöreämpi kuten akustinen, mutta toisaalta hallittava eikä niin herkästi kiertävä kuten lankku. Siitä on tullut eräs sähkökitaramaailman kestosuosikeista, vaikka rakenteensa vuoksi tuppaakin olemaan vähän kallis.
 
Huudan tähän väliin mitään mistään tietämättä.
 
Soitinrakentaja Lottonen kertoi joskus, muistaakseni Riffi lehden jutussa, että hän käyttää soittimissa hyvinkin paljon laminoituja ratkaisuja. Hän kuitenkin kertoi, että nykyään saatavilla oleva edullinen laminaatti on vain muutamia kerroksia sisältävä ja kuitenkin paksu. Se ei ole kuulemma kunnollista ja hyvää soitinrakennuksen kannalta.
Aikoinaan ne ovat olleet ohuempia ja kuitenkin kerrosten määrä on ollut useampi. Tällaisia ohuita ja usemmista kerroksista tehtyjä laminaatteja käyttää Lottonen ja voisi kuvitella, että myös edullisemmissa ES-335 tyylissä kitaroissa on tuo laminaattikannen materiaali sitä huonompaa.
 
En ota kantaa soundiin, enkä halua tästä mitään puukeskustelua. Kerron vain, mitä Lottonen itse oli mieltä soittimien rakentelusta ja puista. Häntä itseään ilmeisesti nuo erilaiset laminaattikannelliset kitarat kiinnostavat enemmänkin. Hänen mukaansa kuitenkin tuollainen ohut ja useista kerroksista tehty laminaatti on soundillisesti paras ja kestäväkin ratkaisu, mutta sellaisen saatavuus ei ole ihan niin helppoa(ainakin häneen mukaansa on siis enemmän tuollaista paksua ja vain muutamista kerroksista tehtyä saatavilla paremmin & helpommin).
Se ei ole edullisin ratkaisu ehkä tehdä sitä soitinta(siis kunnollisesta laminoidusta materiaalista), mutta todennäköisesti kokopuukantta kuitenkin halvempi. Veikaisin myös, että laminoitu kansi tuo jonkinlaista vakautta, kestävyyttäkin ja tosiaan tekee ES-335 tyylisestä kitarasta huomattavasti edullisemman kitaran soittajalle. On varmasti myös itse rakentajallekin vähemmän aikaa vievää tehdä...
 
Itsellä on ES-335 paksuinen Höfner, joka on vanhoista tehtaan puista kasattu mutta kuitenkin 2000-luvun puolella. Jyväskyläinen Varve OY kun osti koko Höfner tehtaan vanhan puuvaraston joskus 80-luvulla. Itsellä oleva soitin on tehty jostain 50 tai 60-luvun puista.
Se on muuten kokopuinen(takakansi on kokopuuta ja sivut myös), mutta itse kansi on laminoitu. Kokopuinen olisi ollut kalliimpi ja en osaa sanoa minkälainen ero siinä olisi sitten ollut soundillisesti tähän verrattuna. Koskapa tämä soi todella hyvin, niin sähköjen kanssa kuin ilmankin.
Kyllä noita puita ostaessa Varve OY:n kavereilta, myyjä kyllä kertoi että kokopuinen soundaa aina paremmalta. Se olisi kuitenkin maksanut myös enemmän(ei kuitenkaan kuin 100 tai 150 euroa enemmän lisää tähän koko kitaraan) ja itse halusin mahdollisimman budjettiluokan soittimen. Soitin tuli maksamaan alle 1000 euroa kotimaisena käsityönä(sisältäen kaikki osat ja rakentamisen) ja tosiaan vanhoista puista.
En ole katunut hankintaa, koska tämä on tosiaan soundillisesti hyvä ja soitin on ollut ainakin tähän asti myös kestävä. Tässä on käsittääkseni tuo laminoitu kansi sitä vanhempaa ja ohkaisempaa, mutta useammalla kerroksella olevaa mallia.
En osaa kyllä sanoa sen vaikutusta itse soundiin.
 
Noita puita ja osia on Varve Oy:llä ilmeisesti edelleen ja niitä voi sieltä kysellä jos kiinnostusta on. Jos vain halua löytyy, niin parhaimmillaan saa edullisemman ja taatusti paremman kuin samalla rahalla kaupasta olevan uuden Korea/kiina-osaston kitaran. Tietysti se hinta riippuu myös niistä valituista osista ja kuka sen rakentaa...Varve OY:n kaveri on niitä tehnyt itse aika paljonkin, mutta nykyään on ilmeisesti sairauksien takia hieman vähentänyt tätä rakennuspuolta. Ne osat voi kyllä ostaa ihan erikseenkin ja rakennuttaa jollain muulla osaavalla kaverilla...
Siellä oli ainakin kun viimeksi kävin myös todella hienoja kokopuukannellisia ja noihin löytyy se kaula myös. On ES-335 ja sitten paksumpaa jazzlootaa ja molempia on soololovella sekä ilman. Soololovi, paksumpi malli sekä kokopuukansi tuovat lisää hintaa. Joku kokopuukannellinen voi olla jopa hyvinkin edullinen jos on joku pieni värivirhe tms. Eli se kannattaa miettiä, minkälaisen pintakäsittelyn haluaa, niin valitsee puut sen mukaan.
Niitä löytyy sieltä todella paljon ja itse voi tosiaan valita mieleisensä osat taikka sitten kysyä mitkä ovat hyviä :)
 
E: Oma Höfner ei ole siis aivan ES-335 mallinen. Siinä on kyllä soololovi, mutta LP tyylinen se bodyn "yläosa", tosin ES-335 kitaran kokoa aika lähellä oleva soitin muuten. Kitarassa on punainen väri ja se on läpikuultava(toimii myös tuon laminoidun kannen kanssa). Bindaukset on bodyssä molemmin puolin ja myös otelaudassa. Ruusupuuotelauta ja dot otelautamerkit. Gotoh virityskoneistot ja rullatalla sekä joku Bigsby kopio(toimii kuitenkin hyvin). Vain yksi mikki ja se on kaula-asemassa oleva Kent Armstrong P90. Volume ja tone, kaikki metalliosat ovat kromatut. Kitara on tehty lap steel soittoa varten ja se on G6 hawajivireessä.