Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Hyvä musiikki ei ole kiinni siitä, kuinka paljon levyt myy...
 
Jazz(esim.) puolen muusikoista löytyy kautta historian todella taitavia ja hyvinkin monellalailla musiikin historiaan vaikuttavia soittajia. Siltikään heidän levynsä eivät ole välttämättä myyneet kauheasti, vaikka heidän musiikillinen vaikutus on ollut esim. toisiin soittajiin aivan kiistaton. Sellaisiinkin, jotka eivät soita kyseisen genren musaa.
 
Metallimusa on muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kuollut jonnekkin sinne 80-luvun loppuun. Vain muutamia _Todella_ hyviä levyä ja bändejä on, minusta, tullut kyseisen aikakauden jälkeen. Ne ovat kyllä valitettavasti enemmän poikkeuksia...Jopa aikaisemmin aloittaneet Judas Priest ja monet muut ei ole tehnyt kyseisen vuosikymmenien jälkeen enää samanlaisia levyjä kuin 70 ja 80-luvulla.
Celtic Frost teki hyvää musaa, kunnes julkaisivat 1988 Cold Lake albumin. Koko levy oli aivan surkea ja kaksi vuotta myöhemmin tehty Vanity/Nemesis oli jonkinlainen yritys "palastaa" bändiä. Ei ollut sekään hyvä, vaikka toki Cold Lakea parempi.
16 vuotta myöhemmin bändi kuitenkin julkaisi Monotheist levyn ja se toimii edelleen. 2008 bändi hajosi ja T. Warrior kasasi Triptykon nimesen bändin. Tämä bändi onkin sitten vienyt noita Celtic Frostin alkuaikojen musaa ja Monotheist levyn tunnelmia vieläkin enemmän eteenpäin.
Ei tule itselle mieleen näistä raskaamman metallin soittajista ja heidän bändeistä toista, joka olisi kehittynyt parempaan ja olisivat aloittaneet siellä 80-luvun alussa. Siis sellaisia bändejä, jotka ovat ihan oikeasti tehneet vielä nykyäänkin uusia ja hyviä levyjä ja sieltä kuulee myös kehitystäkin.
 
Sitten tähän Metallican uuteen...
 
Tätähän ei täällä näytä monenkaan mielestä saavan kritisoida ja tämäkin on vain oma mielipiteeni. Saa olla erimieltä, mutta ei se minun mielipidettä muuksi muuta...
Levy on kyllä parempi kuin edeltäjänsä, mutta siihen ei paljoa vaadita. Ja kuten tuossa jo todettiinkin, niin Jamesin laulu on hyvää. Se on jopa kehittynyt ja hyvä niin. Kappaleet eivät ole kylläkään ihan niin hyviä kuin täällä monet ovat uutuuden viehätyksessä hehkuttaneet...
Näillä kappaleilla ei tosiaan saisi joku random metallibändi ihan mistä tahansa kaupungista minkäänlaista levytyssopimusta. Artisti maksaa tyylillä kyllä, mutta ei muuten.
Vanhalla maineella mennään ja hyvähän se on ilmeisesti tehdä, kun ei ole oikeastaan mitään väliä mitä sinne levylle laittaa. Nimeä on jo niin paljon, että levyä myydään kuitenkin ja kiertueilta ne varsinaiset rahat sitten tulee. En kyllä usko, että tämän levyn kappaleista muodostuu samanlaisia "hittejä" kuin vaikka 4 ekalla levyllä on, mutta voihan sinne settiin jäädä joskus 10 vuoden päästä 1 biisi tai kaksikin tältä uudelta. Jos ei koko orkesteri ole jo laittanut pillejä pussiin...
Metallicalle pitäisi olla studiossa joku sellainen tuottaja, joka ei piittaa jätkien omista mielipiteistä yhtään mitään. Joku sellainen kaveri olisi saattanyt, ehkä, saada jotain rotia kavereihin.
 
Lars hakkaa virveliä lähes joka biisissä kahdella kädellä kuin ei muita rumpuja setissä olisikaan.
Kirkin soolot ovat vain häivähdys siitä mitä hän on joskus soittanut. Onkohan hän ihan oikeasti jotenkin sairastunut vai mikä siinä soitossa oikein tökkii? Ei taida tosin sairaudenkaan piikkiin oikein mennä, kun hän ilmeisesti kuitenkin kuulee, mitä soittaa...Aika surullista kun itse pidin kuitenkin Kill' Em All levyn ilmestymisen aikoihin ja myöhemminkin tulleiden RTL ja MOP levyjenkin sooloja Kirkin soittamina todella hyvinä. Nykyään tämän uuden levyn kappaleiden soolojen kohdalla tulee fiilis, että olisi parempi kun ei olisi tuotakaan soittanut.
Basisti kyllä varmaan osaisi soittaa ihan hyvin, mutta tässä bändissä voisi nuo osuudet hoitaa ihan kuka tahansa.
Jamesin laulu ja komppikitara kyllä toimivat, mutta kappaleet ovat aivan liian pitkiä. Siis tästä olisi saanut korkeintaan yhden hyvän levyn tai sitten oikeasti hyvän EP:n, ehkä?
 
Jamesin kannattaisi tehdä sitä country musaa ja myöskin Jasonin samanlaiset levytykset toimivat todella hyvin. Vaikka Jason ei enää kyseisessä bändissä soitakkaan.
 
Tuo Enter Sandman noilla "lelusoittimillakin" oli oikeasti paljon parempi kuin yksikään tämän uuden levyn kappaleista. Vaikka oli siis huumorilla tehty.
Näin se aika menee eteenpäin ja ainakin itse olen antanut Metallicalle kyllä paljonkin anteeksi. Enää en laita turhaan aikaani tähän bändiin, kuin kuuntelemalla niitä vanhempia kappaleita. Minusta Metallica on saanut ihan liikaa anteeksi kaikenlaisia asioita vain siksi, että on Metallica. Levyjä ilmestyy todella harvakseltaa, ne eivät ole hyviä, soitto ei kulje livenäkään...
 
Metallica asteikolla uusi on varmasti kaikkiin 2000-luvulla tehtyihin verrattuna 10+/5, mutta oikeasti muihin levyihinsä ja kaikkeen muuhunkin vain parhaimmillaankin 2/5. Sekin oli siis arvio vain niistä parhaimmista hetkistä tällä levyllä ja itse en tule tätä levyä ostamaan. Edellisen ostin ja jo sen kuunteleminen oli yhtä tuskaa kokonaan yhdellä istumalla.

Fukker: -liian pitkiä piisejä
-soittavat liian pitkään samaa osaa kappaleessa(?)
-turhan samanlaisia kappaleita
 
No mutta täähän onkin ollut Metallican ongelma aina. Eroa on siinä miten hyvää se materiaali keskimäärin on, ja kuinka paljon noita häiritseviä elementtejä sieltä löytyy tai onko ne peräti toteutettu niin hyvin ettei haittaa.

mustis83: Olen kuullut kaikki biisit erikseen ja nyt aloin kuuntelemaan kokonaisuutena. Periaatteella levy1 ja levy2 omina kokonaisuuksinaan.
 
Ja kyllä muuten toimii. Tykkään soundimaailmasta ja biisien tunnelmien vaihteluista. Halo on fire on loistava "mid season finale" ja ensimmäisen levyn paras biisi. Muita kohokohtia: Atlas, Rise, Moth into Flame sekä Now That We're Dead
 
Minun osalta lopullinen arvio musasta muotoutuu yleensä vasta pitemmän aikavälin jälkeen, mutta ensimmäiset hetket Hardwiredin parissa ovat olleet erittäin lupauksia herättäviä. Uskon että tämä kokonaisuus kestää kuuntelua paremmin, kuin Death magnetic (josta löytyy minun makuuni muutamia hyviä biisejä, mutta kokonaisuus ontuu)
 
ja nyt levyn2 pariin...
 
Levy2 ei kokonaisuutena yllä ensimmäisen tasolle, mutta kyllä tuo viimeinen biisi Spit Out the Bone on todella kova lopetus levylle. Jos nyt ensihurmiossa arvioisin, niin nostan sen ihan noiden Metallican nopeatempoisten klassikkobiisien rinnalle. Murder One, ManUNkind sekä Am i Savage ei oikein iske ja ne tulee kyllä todennäköisesti kuunnellessa skipattua. Kyseisistä veisuista ei löydy mitään tarttumapintaa meikäläisen musakorvaan.
 
Mutta tässä tuleekin mielenkiintoinen kysymys, että mikä on hyvä levy. Ensimmäisten kuuntelukertojen perusteella tältä lätyltä löytyy 5kipaletta, jota toimii meikäläisen makuun todella hyvin, tämän lisäksi on 3biisiä, jotka ovat tasoa hyvä. Kyllä minä näillä spekseillä uskalla rankata tämän erinomaiseksi levyksi.
 
Olen aika kranttu musakuluttaja, sillä henkilökohtaisesti minun all time favorit levyiltäkin( johon kuuluu mm. Ride the lightning sekä master of puppets useampien muiden bändien levyjen kanssa) löytyy useampiakin biisejä, jotka eivät oikein iske. Esim. MOP:llä on The thing that Should Not Be sekä Leper Messiah sellaisia veisuja. Tähän peilaten pidän tätä levyä melkoisen kovana suorituksena Metallicalta. Nicely done.

mpekkanen: Kirkin soolot ovat vain häivähdys siitä mitä hän on joskus soittanut. Onkohan hän ihan oikeasti jotenkin sairastunut vai mikä siinä soitossa oikein tökkii? Ei taida tosin sairaudenkaan piikkiin oikein mennä, kun hän ilmeisesti kuitenkin kuulee, mitä soittaa...Aika surullista kun itse pidin kuitenkin Kill' Em All levyn ilmestymisen aikoihin ja myöhemminkin tulleiden RTL ja MTP levyjenkin sooloja Kirkin soittamina todella hyvinä. Nykyään tämän uuden levyn kappaleiden soolojen kohdalla tulee fiilis, että olisi parempi kun ei olisi tuotakaan soittanut.
 
En ymmärrä mikä Kirkillä on. Miten saa sävellettyä lähes jokaisen soolon sellaiseksi, että olisi parempi vain jättää se pois. Siltä puuttuu mun mielestä sooloista se "juoni". Tulee mielikuva siitä, että on lainattu kirjastosta kirja " Top 50 Rock and Metal Guitar Licks" ja soitettu sen pohjalta sitten soolot.
 
Kokonaisuudessaan levyllä on paljon hyviä biisejä ja ideoita. Jos biisejä olisi venytetty vähemmän niin olisi oikeesti aika kova lätty kyseessä.

audioAXS: En ymmärrä mikä Kirkillä on. Miten saa sävellettyä lähes jokaisen soolon sellaiseksi, että olisi parempi vain jättää se pois. Siltä puuttuu mun mielestä sooloista se "juoni". Tulee mielikuva siitä, että on lainattu kirjastosta kirja " Top 50 Rock and Metal Guitar Licks" ja soitettu sen pohjalta sitten soolot.
 
Kokonaisuudessaan levyllä on paljon hyviä biisejä ja ideoita. Jos biisejä olisi venytetty vähemmän niin olisi oikeesti aika kova lätty kyseessä.
 
No eikös tuo johdu Larsista kun sovittaa Kirkin soolot sen puolesta? D:

phiit: No eikös tuo johdu Larsista kun sovittaa Kirkin soolot sen puolesta? D:
 
Ai joo totta! Samahan selittää sen innokkaan wahin käytön. Larssi on aatellu, että wahpedaali on vähän ku basaripedaali ja sitten sen mukaan laittanu kirkin polkemaan wahia. :D

Pitää sanoa vielä tuosta Dream No Moresta että on muuten aivan järjettömän raskas biisi. Siis hyvällä tavalla. Tulee joku The Thing That Should Not Be mieleen.

mpekkanen: Tuo Enter Sandman noilla "lelusoittimillakin" oli oikeasti paljon parempi kuin yksikään tämän uuden levyn kappaleista.
 
Mulle useampikin uuden levyn biiseistä on parempia kuin mitä Sandman oli alunperinkään.

Death Magneticilla muutamat Kirk-soolot olivat mielestäni melkosen hyviä. Esim. All Nightmare Longissa on menoa ja dynamisuutta. Ehkä tällä levyllä kun kadotti kännykän äänimuistioineen, niin piti repiä perseestä studiossa. "Joo on mulla ne muistissa, on on!" Suorittaminen ei millään mittareilla vain ole tippaakaan maailman isoimman metallibändin soolokitaristin tasolla nyt. Ja kun riffi/biisinkirjoituspanoskin on minimaalinen taas kerran itsestä johtumattomista syistä...

reaper666: Eka kokonaan kuuntelu takana Spit out the Bonehan on oikeesti ihan ok-biisi. Muuten ei jäänyt, ainakaan vielä, mitään käteen.
 
Jos Testamentin uusin olis tätä tasoa niin sitä ei kuuntelis nekään vähät.
 
Edit. Jos jollain on Lulusta ja death Magneticistä ne erikoisversiot ylimääräisenä ni ostan poies.
 
Mulla olis Death Magneticin Coffin boxi. Laita pikaviestiä :)

Angra Mainyu: Metallican kundit on soittanu yli 40vuotta, niin veikkaan että ne ymmärtää musiikista jotain ja osaa soittaa paremmin kun 4B luokka.
 
Sulla on varmaan parempi CV kun Metallicalla vai sanoitko vaan mutulla jotain?
 
Yleisesti ottaen on aika mielenkiintoista että mielestään paremmat muusikot aina haukkuu Metallicaa, miten voit olla parempi muusikko jos et tee yhtä myyviä lauluja/levyjä??? Tietysti tarvii sponsoria ja tukea, mut kyllä hyvä musiikki kuulijansa löytää. Tätäkin ketjua lukee tällä hetkellä varmaan 500-1500 ihmistä, jos laitat tähän oman hyvän biisisi niin varmasti tämän ketjun lukijat suosittelee sitä eteenpäin jne. ja huomenna sun biisillä on puoli miljoonaa kuuntelijaa, jos se on hyvä.
 
Haiskahtaa niin vahvasti trollilta, että parempi olisi olla sorkkimatta. Minkäs teet.
 
Ensinnäkin: Tässä ketjussa puhutaan Metallicasta, eikä tämä ole tietääkseni mikään huutokilpailu siitä, kuka tekee parempaa musaa omassa perunakellarissaan. Metallica on varmasti ansainnut paikkansa helvetinmoisilla lahjoilla, työmoraalilla ja aimo annoksella onneakin. On kuitenkin silkkaa älyllistä epärehellisyyttä tivata myyntistatseja Metallicaa kritisoivilta oli pyyhkeitä antanut sitten musiikkia ammatikseen, harrastepohjalta vääntävä tai pelkästään kuunteluun orientoitunut kaveri. Metallica ansaitsee tuhdin leipänsä musiikillaan, ja maksavia asiakkaita ovat musiikkia kuuntelevat ihmiset ihan taustasta riippumatta. Jos putkimies tekee paskasti hommansa, kritisoin maksavana asiakkaana häntä varmasti, vaikkei ammattikoulun putkilinjaa olekaan tullut käytyä. "Tee itte parempaa" -argumentti ei kestä väittelyissä noin pääsääntöisesti lähempää syyniä, joten suosittelen jättämään jatkossa käyttämättä.
 
Mitä tulee biisien pituuteen, niin kolmen minuutin aineksista on aivan turha lähteä loihtimaan seitsemän minuutin spektaakkelia. ...And Justice For All on ehkä eniten musiikin harrastamiseen vaikuttanut kiekko meikäläisen kohdalla. Tuolla teoksella biisien pituudet ovat täysin perusteltavissa biisiaineksen nojalla. Hardwiredilla taas pääosin biisien pituudet eivät palvele millään tavalla biisejä, ja rohkenen edelleen väittää, että biisit toimisivat paljon paremmin kolmen-neljän minuutin tekeleinä. Tämän totean siitä huolimatta, ettei ainutkaan tekemäni biisi ole radiosoitossa.

https://www.youtube.com/watch?v=H4ZGXySaI0A
 
sieltä keikkaa livenä kohta!

mpekkanen: En kyllä usko, että tämän levyn kappaleista muodostuu samanlaisia "hittejä" kuin vaikka 4 ekalla levyllä on, mutta voihan sinne settiin jäädä joskus 10 vuoden päästä 1 biisi tai kaksikin tältä uudelta. Jos ei koko orkesteri ole jo laittanut pillejä pussiin...
 
On tuolla yks biisi joka voi jollain tapaa kestää vähän aikaakin, ja se on Confusion. Samoja ongelmia on kuin levyllä ylipäätäänkin, mutta vastapainoksi fiilis ei juuri rakoile. Pääriffi on rautaa, laulumelodiat kaikkinensa hyviä ja liidikitara tuo äänenvärin vaihtelua säkeistöihin, mikä on täysin poikkeuksellista muihin kappaleisiin nähden.
 
Biisi ei ole ainakaan näin alkuun fanien suosikki ja tämän pystyn kyllä ymmärtämään. Palataan asiaan parin vuoden päästä :)

En oo lukenu tätä ketjua vähään aikaan, mutta rustaan tässä nyt kun kuuntelen ekaa kertaa lättyä ja lonkuran avustuksella. Herranjumala, Dream No Moressa mennään nyt ja olen todella yllättynyt ja mielissäni! Tämä biisihän on kuin Reloadilta, mutta keskiverto Reload-biisiä parempi! En olis uskonut kun nuo kolme biisiä ennakkoon kyllä kuulin, että Jamesikin vielä laulaa tämmöstä mielenkiintosempaa kuviota eikä sitä perus-blackened-rässi-johdannaista. Siis tykkäsin kyllä Mothista ja Wirestä ja vähän Iron Maidenistäkin, mutta tämmönen tyyli tuli puun takaa anukseen. Kuulin kyllä monesta suusta, että on Load- meininkiä, mutta en olis uskonut, että tämän tasoisesti.

Blizk: On tuolla yks biisi joka voi jollain tapaa kestää vähän aikaakin, ja se on Confusion. Samoja ongelmia on kuin levyllä ylipäätäänkin, mutta vastapainoksi fiilis ei juuri rakoile. Pääriffi on rautaa, laulumelodiat kaikkinensa hyviä ja liidikitara tuo äänenvärin vaihtelua säkeistöihin, mikä on täysin poikkeuksellista muihin kappaleisiin nähden.
 
Biisi ei ole ainakaan näin alkuun fanien suosikki ja tämän pystyn kyllä ymmärtämään. Palataan asiaan parin vuoden päästä :)
 
En heittäis ihan noin varmaa arviota, mutta hauska sikäli, että Confusion on the biisi, joka on soinut mulla pari päivää täällä, silmien takana päässä repeatilla vain muutaman kuuntelukerran jälkeen. Mulle selkeesti tarttuvin biisi näistä alustavasti, muita biisejä väheksymättä. Ei välttämättä edes suosikki, mutta tosiaan sellanen biisi, joka seisoo omilla jaloillaan.
 
e: tai no korjataan nyt heti, että onhan se suosikki äkkiseltään, lähinnä ehkä koska muissa hyvissä heräilee sisäinen tuottaja, joka sotkee kuuntelukokemusta.

Annetaan nyt sitten oma arvio levystä parin kuuntelukerran perusteella. Erittäin hyvä levy mielestäni, ei kuitenkaan ihan Metallican klassikkolevyjen veroinen, joista AJFA on itselleni mieluisin ja sävellysten puolesta ehyin. Se mikä tässä uudessa levyssä miellyttää on, että tästä levystä jää hyvä fiilis, tätä levyä ei ole tehty liian ryppyotsaisesti vaan rentous on säilytetty. Mieluummin tätä levyä kuuntelee kuin MTOP:tä, joka on toki hyvä levy, mutta liian tutuksi tullut.
 
Itselläni näin pelkkänä musiikin aktiivikuuntelijana on tärkeintä, se mikä fiilis ja meininki musiikista välittyy. Tärkeintä ei ole tekninen suorittaminen eikä kaiken tarvitse olla niin kliinistä ja sujuvaa. Tietty rosoisuus ja elävyys pienine virheineenkin viehättää enemmän. On tämä mielestäni selkeästi Metallican paras levy 2000 luvulla tähän mennessä. Halo on Fire, Now That We're Dead,
Atlas Rise, Am I Savage ja Spit Out The Bone ovat mieluisimmat biisit levyllä.
 
Kokonaisuutena ykköslevy on vahvempi, mutta ei tuo kakkoslevykään niin paljon vertailussa kalpene. Tämä nyt on tämmöisen vanhan pierun mielipide, olen samaa ikäluokkaa kuin Metallican veteraanit. Pitkään aikaan ei jaksanut tämän bändin tekemiset kiinnostaa. Mutta nyt olen taas innostunut tämän uuden levyn myötä.

Confusionin pääriffi taitaa olla soitettu alternatella? Ja siksi kuulostaa niin "oudolta"...

Kertaalleen on uusi levy tullut kuunneltua nyt läpi, toinen kierros on menossa.
 
Ensimmäinen sinkkulohkaisu kuulosti ihan Metallicamaiselta, mutta siitä puuttui se jokin. Seuraavat kaksi sinkkulohkaisua toimivat paremmin, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä että aluksi julkaistiin levyn kolme heikointa, tai ainakin heikoimmasta päästä olevaa biisiä. Tosin nyt levyllä tuo Hardwired vaikuttaa ihan sellaiselta ilahduttavalta "tehdään mahdollisimman yliampuva mukarankka biisi coveroidaksemme itseämme".
 
Halo on Firen hehkutusta en ihan ymmärrä, kertakuuntelulla tuosta ei mulle ainakana mitään maata järisyttävää auennut. Tuosta näppäilyosuudesta tuli ikävästi mieleen Death Magneticin jotkut biisit, mutta onneksi tuo kertosäkeistön osuus toimii paljon paremmin. Hetfieldin laulut toimivat tässä sen sijaan aivan täysiä.
 
Dream No Moren alku on sen sijaan todella hieno, en nyt ihan nopeaan keksi että mitä tämä matkii, mutta hienon kuuloinen tämä on. Biisi itsessään muutenkin on ihan kelvollinen. Oikeastaan mun mielestä tuossa kakkoslevyllä on, ainakin kertakuuntelun jälkeen, paljon paremmat biisit kuin ykköslevyllä. Spit Out The Bone on kyllä hatunnoston arvoinen suoritus. Jumalauta, en olisi koskaan enää uskonut että takavuosieni suosikkibändi saisi tällaisen kultakimpaleen rykäistyä ulos. Tämän voisi ihan kuvitella olevan Puppetsin ylijäämätavaraa, mutta aivan jumalattoman kova biisi on kyllä.
 
Munattoman kitarasoundit vähän latistavat tunnelmaa, samoin nuo Larsin paljon parjatut virveliläpsytykset. Hammettin huono nykykunto on kyllä vähän surullista, ihan toivoisi että mies löytäisi jostakin taas sen tatsin tuohon soittamiseen ja soolojen tekemiseen. Larsin rumpuja on varmasti korjailtu ihan vitusti, mutta en anna sen haitata. Basso voisi olla ehkä vähän enemmän esillä. Ja ehkä tuottaja olisi jossakin kohdin saanut sanoa että ei näin, herrat, ja joitakin biisejä olisi voinut saksia ja paljonkin.
 
Kokonaisuudessaan olen erittäin hämmentynyt tästä. On vaikeaa uskoa sanovansa tätä, mutta pitkän uransa jatkoksi, ja parin vuosikymmenen heikomman suossa tarpomisen jälkeen Metallica sai vihdoinkin julkaistua levyn, josta mä oikeasti taidan jopa tykätä.

Komeat on puitteet keikalla. Robertin bassottelua on ilo kuunnella.