Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Guitar_Miller: Mutta tosiaan viä. LaBrie... Monotonisempaa laulajaa saa ettiä...
 
LaBrietä arvostellaan aika paljon ja osa jopa haukkuu ihan maan rakoon. Minä esimerkiksi en voi sietää King Diamondin laulutyyliä yli päätään ja siksi on ihan sama, minkä ikäistä Mercyful Fatea laitetaan soimaan niin ei pysty kuuntelemaan. Sen sijaan mietin, että onko James ollut joskus DT:ssä ollessaan, kuten monien ns. kulta-aikana pitämänä Awake - Metropolis 2 -akselilla jollain tapaa parempi tyylillisesti vai aina yhtä vastenmielinen? Jos jälkimmäinen, eli sama kuin minun mielipiteeni Diamondista niin mitä tekee DT:n parissa edes yrittääkseen kuunnella jotain tuotantoa?

Joo munkin mielestä LaBrie on saanut/saa edelleenkin vähän turhankin paljon paskaa niskaansa täällä... On kai maailmassa huonompiakin laulajia rock/proge/progemetalli-piireissä (vai onko ollenkaan;)? Ehkäpä mulla on vaan liian isot fanilasit päässä mutta on todella vaikea kuvitella parempaa LaBrien tilalle. Jossain toisella laudalla joku heitti että LaBrien voisi hyvin korvata Nils K. Ruella;)... Jospa ei nyt sentään kuitenkaan. Rue on ihan paikallaan Pagan's Mindissa mutta ei sen tyyli oikein toimisi DT-musiikissa noin loppupelissä.

Chimera: LaBrietä arvostellaan aika paljon ja osa jopa haukkuu ihan maan rakoon. Minä esimerkiksi en voi sietää King Diamondin laulutyyliä yli päätään ja siksi on ihan sama, minkä ikäistä Mercyful Fatea laitetaan soimaan niin ei pysty kuuntelemaan. Sen sijaan mietin, että onko James ollut joskus DT:ssä ollessaan, kuten monien ns. kulta-aikana pitämänä Awake - Metropolis 2 -akselilla jollain tapaa parempi tyylillisesti vai aina yhtä vastenmielinen? Jos jälkimmäinen, eli sama kuin minun mielipiteeni Diamondista niin mitä tekee DT:n parissa edes yrittääkseen kuunnella jotain tuotantoa?
 
Mun mielestä LaBrie on ollu yks kovimmista laulajista ja varsinkin ysärin ihan parhaimpia Hardrock/Metal laulaja ja eikä mua saundillisesti oo LaBrie koskaan varsinaisesti häirinny. Kattoo jotain Live in Tokyo 93. Jumankeuta kun se on tykki siinä. On munaa ja meisseliä. Rintakehä resonoi.
 
Mutta se miten se laulaa/keksii laulumelodiota nykyään tylsää parin sävelen hidasälysille suunniteltuja melodioita jotka kaikki unohtuu ajanmyötä ihan unholaan. Miettii nyt jotain Moment Of Betrayalin chorusta verrattuna Strange Déjà vun bridge-chorus melodiaan. Se on jotekin todella kaunista yhdistettynä niihin sointuihin siinä. Nää uudet melodiat eivät ole uniikkeja millään tapaa. Ja sen LaBrien skaala pystyä laulamaan jotain on todella rajottunutta (varmaan myöskin yksi syy miksi Pete soittaa aina vaan enemmän 7-kielisellä). Ja vuosi vuodelta se laulaa aina vaan enemmän epävireisesti livenä. Että onko hänestä sit kuurokin tulossa pikkuhiljaa? Okei rupeehan hänkin olemaan vanha, mut sit pitäs tajuta mennä eläkkeelle jos ei pysty enään laulamaan tai sit rupee laulamaan jotain ihan muuta... ja sitähän se yrittää DT:ssä nyt sit tehdä ja DT kärsii...

Regalis Apertura: Joo munkin mielestä LaBrie on saanut/saa edelleenkin vähän turhankin paljon paskaa niskaansa täällä... On kai maailmassa huonompiakin laulajia rock/proge/progemetalli-piireissä (vai onko ollenkaan;)? Ehkäpä mulla on vaan liian isot fanilasit päässä mutta on todella vaikea kuvitella parempaa LaBrien tilalle. Jossain toisella laudalla joku heitti että LaBrien voisi hyvin korvata Nils K. Ruella;)... Jospa ei nyt sentään kuitenkaan. Rue on ihan paikallaan Pagan's Mindissa mutta ei sen tyyli oikein toimisi DT-musiikissa noin loppupelissä.
 
Tarttisko korvaajan olla jo joku tunnettu laulaja? DT vois hyvin ottaa jonkun uuden nuoren jantterin. Tuolla on youtube pullollaan hyviä laulajia. Pete vois mennä kattoo Berkleystä uusia laulajia yms... Ei tartte olla joku jo progemetallista tuttu Russell Allen tyyliin...

Kyllähän maailma on täynnä LaBrietä parempia, nuorempia ja innokkaampia laulajia. LaBrien tasoinen tyyppi varmaan menisi monessa muussa yhtä väsähtäneessä rockin dinosaurusbändissä, mutta tässä nyt ainakin nimellisesti soittaa viisi maailman taitavinta muusikkoa ja siihen kontekstiin LaBrie nykyisellään on kyllä surkuhupaisaa, jopa säälittävän paskaa kuunneltavaa.
 
E. Niin, ja olihan LaBrie joskus aikanaan hiton kova.

Aatelkaas mikä tilanne LaBriellä on kun pääsee johonkin esim. Gillanin ikävuosille;)... Vähän väkisinkin alkaa äänestä häviämään oktaavi kerrallaan.

Sergei Fallinen: Kyllähän maailma on täynnä LaBrietä parempia, nuorempia ja innokkaampia laulajia. LaBrien tasoinen tyyppi varmaan menisi monessa muussa yhtä väsähtäneessä rockin dinosaurusbändissä, mutta tässä nyt ainakin nimellisesti soittaa viisi maailman taitavinta muusikkoa ja siihen kontekstiin LaBrie nykyisellään on kyllä surkuhupaisaa, jopa säälittävän paskaa kuunneltavaa.
 
E. Niin, ja olihan LaBrie joskus aikanaan hiton kova.
 
Kerrohan sinäkin näkemyksesi siitä, miksi LaBrie oli joskus kova, mutta ei enää nykyään. Haluan ihan vilpittömästi kuulla mielipiteitä tätä koskien. Minä poloinen kun en ole laulaja, joten en ehkä kykene löytämään niitä juttuja mitä jotkut toiset, enkä näin ollen näe yleisessä saundissa kovin suurta eroa siihen, mitä se joskus 90-luvulla oli. Jonkun tyypin mainitsema siirappinen kuiskauslaulanta (josta tulee mieleen melkein Jenni Vartiainen) on tuolla tuoreimmalla levyllä niitä ehdottomimpia downpointeja (kun satun noin yleisesti pitämään drankemmasta menosta), mutta silti tyylillinen ratkaisu, joka on valittu ehkä kappaleen yleistä tematiikkaa ajatellen. Esim. Silent Man voisi olla monelle ristiriitainen kokemus, jos sen vetäisi Mikael Åkerfeldt samalla saundilla kuin vaikka Bleakin. Tuota epävireisyyttä kyllä taas huomaa varsinkin korkealta vedetyissä lauluosuuksissa. Välillä tuntuu siltä, että jotain vanhempaa matskua livenä soitettaessa mennään Jamesin nykyisen ääniskaalan äärirajoilla ja jälki ei välttämättä ole niin mainiota. Sen kummempaa moitittavaa en kuitenkaan hänestä keksi, vaikka oikein yritinkin olla pahantahtoinen. >:)

Luulen että laulumelodiat on paskempia nykyään kun ennen Pornolelu tais olla niissä aika paljon puuhamiehenä?

pehko: Luulen että laulumelodiat on paskempia nykyään kun ennen Pornolelu tais olla niissä aika paljon puuhamiehenä?
 
En itse taas usko, että Portnoy oli millään tavalla vastuussa yhdestäkään hyvästä laulumelodiasta. Jo se, että miehen mielestä Desmond Child ei tehnyt mitään ratkaisevaa muutosta You Not Me -biisiin kertoo minusta aika paljon miehen melodiantajusta. Sitäpaitti Dramatic Turn -levyllä oli minusta pitkästä aikaa tarttuvia laulumelodioita.

bedlam: Sitäpaitti Dramatic Turn -levyllä oli minusta pitkästä aikaa tarttuvia laulumelodioita.
 
Mää kun en muista Dramaticilta juuri mitään. Parhaiten ehkä On the Backs of Angels ja Breaking All Illusions mut joku Outcry ei sano mitää. Ottaen huomioon, että sitäkin lättyä kyllä tuli luukuteltua aikoinaan paljonki, mutta se oli sillon kun oli vielä ne pahimmat fanilasit päässä.

Joku saattaa pitää tätä ihan tyhmänä vertauksena, mut ite tajusin just et Dream Theater on vähän sama kun Star Wars saga. Että vanha trilogia (vanhempi DT) ihan täyttää kultaa josta on vaikee ettii mitään häiritseviä tekijöitä (paitsi niistä uudemmissata BluRay julkasuissa joihin on lisätty jotain ihan turhaa paskaa keskelle kuvaruutua). Mut uudemmat 2000 luvun prologit I,II,III on ihan järkyttävä shittiä (nyky DT). Joissa on kiinnitetty ihan vääriin asioihin huomiota (CGI). Ihan sellasta mautonta dialogia ja huonoja hahmoja (kuuluisa JarJar) ja huonoja näyttelijöitä (Hayden Christensen)...
 
Ei edelleenkään kiinosta miten jollekkin Gabrielille käy jossain The Ashtonishing levyllä. Voisivat tappaa sen jo heti siinä ekassa biisissä.

Guitar_Miller: Joku saattaa pitää tätä ihan tyhmänä vertauksena, mut ite tajusin just et Dream Theater on vähän sama kun Star Wars saga.
 
No sitä se onkin. Star Warsit ovat perseestä, Dream Theater ei.

Guitar_Miller: Mää kun en muista Dramaticilta juuri mitään. Parhaiten ehkä On the Backs of Angels ja Breaking All Illusions mut joku Outcry ei sano mitää. Ottaen huomioon, että sitäkin lättyä kyllä tuli luukuteltua aikoinaan paljonki, mutta se oli sillon kun oli vielä ne pahimmat fanilasit päässä.
 
Outcry olikin se Metropolis-"versiointi", joka oli melko päätöntä poukkoilua. Mulle taas Bridges in the Sky oli ehkä paras biisi bändiltä sitten 6 Degrees -levyn. Ois vielä parempi jos sen alun tylsän hevijyystön poistaisi kokonaan tai korvaisi jollain hyvällä riffillä. Menis mulle siinä tapauksessa bändin kaikkien aikojen parhaiden biisien joukkoon.

Vessajono: No sitä se onkin. Star Warsit ovat perseestä, Dream Theater ei.
 
Molemmat ovat aina olleet perseestä ilman fanilaseja, mutta tuoreempaan tuotantoon eivät mitkään fanilasit edes auta.

Sergei Fallinen: Molemmat ovat aina olleet perseestä ilman fanilaseja, mutta tuoreempaan tuotantoon eivät mitkään fanilasit edes auta.
 
Veikkaan että Sergei on vaan niin vitun katkera siitä että DT ei oo tehny mitään hyvää sitten ysärin puolenvälin. Se varmaan runkkailee näiden levyjen ka silehtisille ennen kun itkee itsensä uneen hyräilemällä nyyhkytysten välissä Under The Glass Moonin kitarasooloa. Voi meidän pikku Sergeitä. Hän on niin surullinen ja sällittävä hahmo.

Sergei Fallinen: Molemmat ovat aina olleet perseestä ilman fanilaseja, mutta tuoreempaan tuotantoon eivät mitkään fanilasit edes auta.
 
http://treasure.diylol.com/uploads/ … erator-hehhe-heh-heh-heh-637354.jpg

Sergei Fallinen: Niin olenkin, enkä ole sitä yrittänyt ikinä salata. Kuuntelen silti aina avoimella mielellä jokaisen uuden levyn, jonka tekevät. Jos vaikka, mutta kun ei.
 
Kuulematta paskaa "avoin mieli"? :)

LaBrie on tietty keikoilla aika ailahteleva, mutta levyillä ja parhaimmillaan livenä ihan naurettavan hyvä. Vaikka sillä onkin se oma soundinsa, joka tuntuu saavan tietyn porukan raivoihinsa, niin se onnistuu liikkumaan sen sisällä niin hyvin että 6.00 ja The Spirit Carries On lähtevät täysin uskottavasti, samoin kuin Pink Floyd -coveroinnit sun muut. Ihan helvetin kova laulaja ja hieno ja muuntautumiskykyinen tulkitsija. Ja pahasti aliarvostettu.

Kärpäsruoska: LaBrie on tietty keikoilla aika ailahteleva, mutta levyillä ja parhaimmillaan livenä ihan naurettavan hyvä. Vaikka sillä onkin se oma soundinsa, joka tuntuu saavan tietyn porukan raivoihinsa, niin se onnistuu liikkumaan sen sisällä niin hyvin että 6.00 ja The Spirit Carries On lähtevät täysin uskottavasti, samoin kuin Pink Floyd -coveroinnit sun muut. Ihan helvetin kova laulaja ja hieno ja muuntautumiskykyinen tulkitsija. Ja pahasti aliarvostettu.
 
LaBrie on vähän niinku sen bändin Lars Ulrich. Puutteita ja kritiikin aiheita on, mutta se mies nyt vain kuuluu siihen bändiin. Joku muu saattaa vetäistä illasta toiseen Learning to Liven F#:n ja kaiken muunkin LaBrieta paremmin, mutta mitä sitten. Ei se vain olisi mitenkään sama asia.