Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Metallican keikka Oulunkylässä 93 oli sellainen, että eka biisi Creeping Death tuli kuunneltua kokonaan ja seuravaa Harvester Of Sorrow biisiä puoleen väliin. Sitten päätin lähteä pois. Myöskään tämän keikan jälkeen ei ole ollut tarvetta lähteä uudestaan Metallican keikalle.
Miksikö?
 
Kun asustelin silloin Keski-Suomessa ja asun kyllä edelleenkin, mutta eripaikassa. Aivan toisessa kaupungissa ja tämä oli sellainen järjestetty kyyti Metallican keikalle. Lämppärinä oli Suicidal Tendencies ja Cult.
ST:n eka levy oli ja on edelleenkin minusta hyvä, mutta sitten koko bändi alkoi muuttamaan linjaansa ja varsinkin heidän kolmas levynsä How i will laught tomorrow... levy oli jo minulle aivan täysi pettymys. Myöskin kaikki sen jälkeiset levyt eivät ole minua kiinnostaneet.
Cult soi kyllä silloin jossain radioissa, mutta en kuunnellut sellaista eikä se merkinnyt minulle mitään. En tiedä edelleenkään yhtään heidän biisiä tai onko kasassa muutenkaan. No, eipä sen niin väliä. Aika moni tuntui kyllä ihmettelevän muutenkin miksi Cult oli edes mukana(siis muutkin kuin minä...)?
 
Kun lähdimme bussilla, oli se linkki varustettu oikein viihdelaitteistoilla ja mukana oli telkkari ruudut ja videot, stereoiden lisäksi. Kun itselle Metallican 3 ensimmäistä levyä olivat aikoinaan todella kovia ja ne tuli kuunneltua lähes puhki. Niin AJFA ja sen jälkeinen musta levy varsinkin olivat täysin pettymyksiä.
Valitettavasti mustan levyn ilmestymisen aikoihin asuin eräässä opiskelija tyylisessä kimppa-asunnossa ja MTV alkoi siihen aikaan soittamaan myös Metallicaa.
Lähinnä ne video kappaleet olivat Enter Sandman, One, Nothing else Matters ja muutamat muut. Joo, tiedän kyllä mitä kappalaita on mustalla levyllä ja mitä AJFA:lla.
Näitä kun muutamia vuosia kuuli joka paikassa ja telkkarista lähes tunnin välein, niin se vain lisäsi tuota pettymystä "uutta" Metallicaa kohtaa ja siihen mitä se vielä oli Burtonin aikoina. Toki tykkään kyllä MOP levyn jälkeen tehdystä Garage Days EP.stä, mutta siihen se Metallican kulta-aika minulla sitten jääkin.
 
Tuolloin 90-luvun alussa ei tosiaan päässyt oikein mihinkään, etteikö Metallica olisi soinnut ja ainakin minun kavereista tosi moni kuunteli sitä. Monella oli myös telkkari jatkuvasti auki, vaikka saattoi stten kuunnella jotain muuta ja TV oli vain ilman ääniä päällä. Näitä samoja videoita kyllä näki ihan kyllästymiseen asti ja vasta nyt on muutamista kappaleista pystynyt jotenkin nauttimaan yli 20 tai yli 25 vuoden jalkeen. One ja muutamat muut kappaleet kun soitettiin niin puhki, vaikka hyviä biisejä toki ovatkin.
 
Kun reissua oli tehty muutama kilometri, niin joku kaivoi AJFA tai mustan levyn ja se laitettiin soimaan. Sitten löytyi myös video joissa oli nuo hittivideokappaleet ja jotain muutakin juttua niiden teosta. En muista mikä sen videon nimi oli, mutta se taidettiin katsoa 3 kertaa ennen kuin oltiin Helsingissä tai siellä Oulunkylässä.
Minä kyllä tyhmänä yritin ehdottaa, että voitaisiinko olla kuuntelematta ja katsomatta mitään tai sitten kuunneltaisiin jotain muuta bändiä. Ei käynyt ja mitään muuta ei ollut radion lisäksi tarjolla.
 
Kun pääsimme Oulunkylään haimme parin kaverin kanssa jostain lähikaupasta pussikaljaa ja jäimme viereiseen metsään/puistikkoon niitä hiljakseen juomaan ja kuuntelemaan näitä kahta lämppäriä, jotka ei siis kiinnostaneet ketään meistä. Jos en muista aivan väärin, niin Suicidal ei tainut soittaa yhtään kappaletta ekalta levyltään... Voin kyllä muistaa väärinkin.
Sitten kun alkoi kuulostamaan siltä, että oli Metallican vuoro, niin lähdimme porttien sisälle.
Porukkaa oli aivan älyttömästi ja varmaan 50 metriä lähemmäksi lavaa ei päässyt mitenkään.
Sielläkin oli sellainen tuuppiminen ja tungos, että jos siitä jotenkin nautti-->Täytyi olla jotenkin todella erikoinen ja sen lisäksi aivan räkäpäissään. Moni tuntui olevankin aivan sekaisin ja sellaisessa kunnossa, ettei siinä ihan vieressä kiinnostanut olla. Toki oli aivan sama vaikka yritti vaihtaa paikkaa, samanlaisia sekopäitä oli paikka täynnä...
 
Kun bändi aloitti soiton ja Metallican tyypit tuli nähtyä(paitsi Lars jäi ehkä näkemättä kun rumpujensa takana kuitenkin oli), niin tuo massan "heiluminen" vain paheni. Koko ajan oli sellainen tunne, että milloin joku mukiloi tai liiskaa jalkoihin, vaikka en ollut edes kauhea lähellä lavaa.
Silloin ei ollut myöskään mitään isompia ruutuja, joista olisi bändiä voinut katsella. Jos muistan väärin, niin saa toki korjata.
Sellaisessa paikassa, missä sai rauhassa katsoa, ilman älytöntä tungosta, bändin jätkät näytti ehkä korkeintaan millin tai kahden pituisilta ja jos ei olisi tiennut ketä siellä lavalla on-->Ei sieltä olisi ketään tunnistanut.
Kun paikassa ei ollut myöskään mitään sellaista paikkaa jossa olisi voinut rauhassa istua. Ei edes kauempana ja minkäänlaista baaritelttaakaan ei ollut. Vessapaikkoihin oli aivan tajuttomat jonot, niin en kyllä kokenut mitenkään nautinnoksi jäädä katsomaan keikkaa loppuun. Bändin jätkät oli jo nähty, Larssia lukuunottamatta...
 
Lähdettiin kavereiden kanssa samaiseen paikkaan, jossa oltiin kun lämppärit soitti ja haettiin hieman lisää juomista. Sinne kuului muuten paljon paremmin tuo soitto kuin porttien sisäpuolella, vaikka itse keikkaa ei tietenkään nähnyt.
Tunnelma oli kylla ainakin minusta 6-0 parempi kuin porttien sisäpuolella ja ilmeisesti myös kavereidenkin mielestä. En muista enää kaikkia kappaleita, mutta kyllä se keikka meni soitannollisesti ihan hyvin.
Tämä ei ollut toki ensimmäinen keikka minulla, hieman isommille "festareille". Kuitenkin muissa oli aikaisemmin päässyt lähemmäksi lavaa ja jonnekkin istumaankin jos halusi. Myöskin tuo baarin puuttuminen ja tajuton tuuppiminen ei oikein "lähtenyt".
 
Nykyään kun ei tule enää juotua ollenkaan, niin ei oikein kiinnosta sitäkään vähää tämän tyyliset esiintymiset. Olipa ne bändit sitten mitä tahansa.
Tämä Metallican Oulunkylän keikka olisi saattanut olla ihan hyvä muutoin, mutta nyt siinä meni muutamakin homma mielestäni pieleen. Eivätkä ne syyt olleet itse bändissä.
Keikkapaikka oli huono ja tästä reissusta opin myös sen, että ikinä en lähde enää millekään järjestetylle keikkamatkalle. Minulle on ihan sama, mikä esiintyja tai bändi on. En lähde.
On nimittäin aika raskasta kuunnella yli 300 kilometrin matkalla samaa kasettia molempiin suuntiin tai katsoa samaa musavideota useita kertoja. Varsinkin kun videon on jo muutenkin nähnyt ja ne kappaleetkin olivat jo muutenkin tuttuja. Monet ihan liikaakin ja ainakin olisi minusta voitu kuunnella edes niitä heman vanhempia levyjä, mutta niitä ei ollut mukana ja en usko että sekään olisi käynyt.
Eihän tuollaisella retkellä toki yksi päätä tätä asiaa ja suurin osa halusi kuunnella ja katsoa, näitä samoja juttuja kokoajan uudestaan ja uudestaan.
 
Liikaa ei ollut silloinkaan rahaa, eikä nytkään. Voi olla, että idiootti olin kun lähdin koko reissuun. Sitä virhettä en ole tosin enää uusinut, mutta tuskin se on minua viisammaksi tehnyt. Jos siis tätä päivää ajatellaan.
 
Metallica soitti kuitenkin hyvin ja jos bändin soittoa vertaa nykyiseen menoon, niin silloin soitettiin ihan kunnolla. En tarkoita nyt jotain pieniä virheitä, vaan sellaista yleisön huudatusta"kaikki mukaan jne..." . Sitä ei ollut silloin niin paljon kuin mitä nykyään on ollut jo vuosikymmeniä.
Aika moni Metallica live, joita on Youtubesta tullut katsottua...ovat juurikin sellaisia, että niitä biisejä venytetään aivan liikaa ja sitä yleisön turhaa huudatusta ja mukaan ottoa on myöskin tarpeettoman paljon.
Siinä mielessä ei Oulunkylän keikka ollut kuuntelukokemuksena ollenkaan huono, ainakaan Metallican kohdalla. Muutoin reissu oli kyllä täysin per..stä.