Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Yleistä keskustelua musiikista »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Tuottaako kaikki musiikki yhtä lailla hyvää fiilistä?
1
sub zero
03.04.2016 13:45:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mitäs luulette, onko musagenreissä eroa sen suhteen, miten ne tuottavat ystävilleen mielihyvää?
 
Kysymys on varmasti vaikea, mutta voisimmeko löytää jotain syitä ajatella, että musagenreissä joko on tai ei ole eroja tämän asian suhteen?
 
(Semmoinen fanitus-ilmiö ehkä pitäisi jättää tässä pois laskuista, muutenhan poikapop-genre olisi selvästi eniten mielihyvää tuottava)
 
Milkop
03.04.2016 16:32:55
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mikään ei ole parempaa kuin Melartin.
 
"Jos olet suuren hotellin aulassa ja kuulet 'Tonava Kaunoisen' soivan, häivy vähän helvetin äkkiä. Älä mieti. Juokse."
GiovanniDiRondo
03.04.2016 16:46:58 (muokattu 03.04.2016 16:48:27)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Se riippuu ihmisen elämäntavasta ja -asenteesta. Musiikki voi olla joko vastapainoa sille mitä ihminen muuten tekee ja minkälaisessa moodissa on arjessa tai sitten se voi ylläpitää sitä.
 
Tällaisesta vaihtelusta tai sen puutteesta syntyy ihmisen arjessa elämän kierron kokonaisuus. Siksi jos musiikki aiheuttaa puolestaan ihmisessä jonkun toisen tilan se voi aikaansaada tarpeen tehdä jotakin muuta.
 
Bändissä tärkein tehtäväni on tukea laulajan tulkintaa ja sitä tekstiä mitä hän tulkitsee.
StJerky
05.04.2016 09:01:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Milkop: Mikään ei ole parempaa kuin Melartin.
 
Kyllähän se on tehnyt hyvää työtä Kontrassa ja Popedassa
 
Spedemix
05.04.2016 13:16:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mä ite sanoisin että ei. Eri musagenret samassakin käyttäjässä tuottaa erilaisia filiksiä. Tai ainakin mä koen täysin eriilaisia tuntemuksia kun kuuntelen eri musaa: Bonobo vs Slipknot vs Ryuichi Sakamoto jne. Vähän niinku an***i-, tai or***is***i! :D Molemmat voi olla jollekulle kivoja mutta vaihtelu virkistää. Ja sit on joitain jotka ei vaan esim. saa juurikaan kiksejä ensimmäisestä.
 
Kaipa harvemmin musiikki tuottaa pahaa mieltä (eri asia kuin pahennus). Ennemminkin joko hyvää mieltä tai sitten ei reaktiota.
 
Spede blendaa: https://blend.io/spede
Kalmo
05.04.2016 14:48:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mieleinen musiikki tuottaa hyvää mieltä, ahdistavista asioista kertovat tekstit voivat ahdistaa, ja oikein vastenmielinen voi ärsyttää. mitäänsanomaton musiikki voi häiritä ja niin edelleen. Oikeasti, ei tästä aiheesta varmaan kummoista keskustelua saa aikaiseksi, ellei pureuduta musan laukaisemiin mielihyvähormoneihin tai jotain vastaavaa.
 
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5 Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän.
phiit
05.04.2016 21:52:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kalmo: Mieleinen musiikki tuottaa hyvää mieltä, ahdistavista asioista kertovat tekstit voivat ahdistaa, ja oikein vastenmielinen voi ärsyttää. mitäänsanomaton musiikki voi häiritä ja niin edelleen. Oikeasti, ei tästä aiheesta varmaan kummoista keskustelua saa aikaiseksi, ellei pureuduta musan laukaisemiin mielihyvähormoneihin tai jotain vastaavaa.
 
Oiskohan musiikille saatavilla kierukkaa sillee ennaltaehkäisynä jos ei jokin bändi miellytäkään? :P
 
~ Musiikin ei tarvitse olla kaunista ollakseen hyvää ~
Generalissimo
05.04.2016 21:57:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaikki musa tuottaa varmaan ainakin tekijälleen hyvää fiilistä. Jos ei muuten, niin tekijänoikeusrahoilla ostettu kalja ainakin tuottaa. Toisaalta tämmöinen musa voi vaatia, että kuuntelijakin joutuu ottamaan kaljaa että jaksaa kuunnella.
 
Gritsen
06.04.2016 12:03:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Paskaa ja kyynistä musaa on aivan valtavasti. En ymmärrä, miksi kaiken pitäisi olla aina tasapäistä ja samanarvoista. Kuka vaan pystyisi päästelemään ääniä nauhalle, musiikissa on nimenomaan kyse äänien laadusta ja yhteensopivuudesta.
 
phiit
06.04.2016 14:31:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gritsen: musiikissa on nimenomaan kyse äänien laadusta ja yhteensopivuudesta.
 
Aika laaja käsite, sumutorvi ja pierukin sopivat yhteen.
 
~ Musiikin ei tarvitse olla kaunista ollakseen hyvää ~
Berzerkowitz
06.04.2016 21:11:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ei tuota kaikki musa yhtä lailla hyviä fiiliksiä.
Eesmes minua vituttaa kaikki nylon beatit ja mr. presidentit mutta sitä vastoin vaikkapa Usurper tahikka Jefferson Airplane jytisee.
 
ituvirtanen
06.04.2016 21:39:54 (muokattu 06.04.2016 21:40:53)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sub zero: Mitäs luulette, onko musagenreissä eroa sen suhteen, miten ne tuottavat ystävilleen mielihyvää?
 
Kysymys on varmasti vaikea, mutta voisimmeko löytää jotain syitä ajatella, että musagenreissä joko on tai ei ole eroja tämän asian suhteen?

 
Jos ajattelee asiaa ihan keston mukaan, pitkää sinfoniaa kuunnellessa voi mieli vajota johonkin (tässä määrittelemättömään) tilaan pitemmäksi aikaa kuin minuutin punkrallissa. Tai kahden poikapopissa. Siis kun kuunnellaan yhtä ainoaa rallatusta. (Huomioikaa: kyseessä oli kommentti ainoastaan ajallisesta kestosta.)
 
Toinen asia on kuuntelutapahtuma - ja tässä minusta tyylilajit lähestyvät toisiaan: livekeikka (miksei kokonainen levytyskin) edustaa toisenlaisia mahdollisuuksia upota musiikkiin pitemmäksi aikaa. Tällöin tapahtuma on minusta enemmän lajiriippumaton. Tunnin pituinen yksi kappale tai kaksitoista noin viisiminuuttista.
 
Kunkin kuuntelijan kokemus on sitten niin yksilöllinen, etten tohdi sitä ruotia. Kamala tarina ja hirveä melodia voi olla kuuntelijalle puhdistava tai ahdistava, samoin rannikkoruåtsalaisen tekopirteä fallerii-falleraa-farssi, anteeksi valssi.
 
Muistan jonkun hifvistin sanoneen, että toinen tarvitsee vuoden palkan hintaiset laitteet kuunnellakseen äänitteen kohinaa ja sinfispändin puikko voi kuunnella ällistyttäviä tunnelmia kelloradiosta. Kukin tulkoon onnelliseksi omalla tavallaan. Yhtä oikeaa tapaa ei ole, vaikka kokemus - lopputulos - olisikin identtinen.
 
Kefiiri
07.04.2016 10:22:29 (muokattu 07.04.2016 10:23:48)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Berzerkowitz: Ei tuota kaikki musa yhtä lailla hyviä fiiliksiä.
Eesmes minua vituttaa kaikki nylon beatit ja mr. presidentit mutta sitä vastoin vaikkapa Usurper tahikka Jefferson Airplane jytisee.

 
Kysymyshän oli muotoiltu niin, että "Mitäs luulette, onko musagenreissä eroa sen suhteen, miten ne tuottavat _ystävilleen_ mielihyvää?"
 
Ihan hyvä kysymys, mä esimerkiksi en tajua mitä mielihyvää Zappan musan kuuntelusta saa, pitääkö arvostaa sitä neropattimaisuutta ja taitavaa soittoa?
 
En ole musiikin asiantuntija.
sub zero
07.04.2016 10:58:37 (muokattu 07.04.2016 10:59:19)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kefiiri: Kysymyshän oli muotoiltu niin, että "Mitäs luulette, onko musagenreissä eroa sen suhteen, miten ne tuottavat _ystävilleen_ mielihyvää?"
 
Ihan hyvä kysymys, mä esimerkiksi en tajua mitä mielihyvää Zappan musan kuuntelusta saa, pitääkö arvostaa sitä neropattimaisuutta ja taitavaa soittoa?

 
Kuten sanoit, kyse on genreistä eikä yksittäisistä artisteista.
 
Zappasta saisi tietysti aasinsiltaa pitkin semmoisen kysymyksen, että tuottaako humoristinen musiikki ystävilleen enemmän mielihyvää, kun siinä on sen itse musiikin lisäksi se huumori.
 
Toinen Zappasta juontuva kysymys voisi olla kokeellisuuden ja tavanomaisuuden suhde mielihyvä-kokemuksiin.
 
Kefiiri
07.04.2016 11:14:46 (muokattu 07.04.2016 11:15:33)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sub zero: Kuten sanoit, kyse on genreistä eikä yksittäisistä artisteista.
 
Zappasta saisi tietysti aasinsiltaa pitkin semmoisen kysymyksen, että tuottaako humoristinen musiikki ystävilleen enemmän mielihyvää, kun siinä on sen itse musiikin lisäksi se huumori.
 
Toinen Zappasta juontuva kysymys voisi olla kokeellisuuden ja tavanomaisuuden suhde mielihyvä-kokemuksiin.

 
Niin, Zappa tuli otettua erikseen kun sitä on vaikea yhdistää mihinkään valmiiseen genreen. Ja Zappan musan ystävienhän tähän pitäisi vastata. Mä en tajua sen "huumoria", en vaikka luin elämäkerrankin ja ajattelin että se meininki siitä aukeaisi.
 
Kyllä esim. jatsissa naurattaa, jos mukana on huumoria kuten Monkilla, mutta se huumori on erilaista.
 
Kokeellisuuden tuottama mielihyvä on varmaan joillekin relevantti juttu, mutta kuten huumorissakin, kokeellisuus sinänsä ei liene mielihyvän tae.
 
En ole musiikin asiantuntija.
Kalmo
07.04.2016 12:27:42 (muokattu 07.04.2016 12:32:24)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Viitaten edelliseen postiini:
Kyse ei ole genreistä eikä artisteista, vaan siitä, pitääkö ko. musiikista.
Ei kai kenellekään tuota mielihyvää kuunnella musaa, jota ei voi sietää, ja lienee itsestään selvää, että mielimusiikkinsa soimaan laittanut saa siitä mielihyvää.
Onko tässä ihan oikeasti eväitä eläväiseen keskusteluun :o)
Yhtä hyvin voisi kysyä, että käykö tuuli ihmisiin edestä vai takaa. No varmaan johtuu siitä, miten päin ihminen seisoo tuulen suuntaan nähden.
 
Tosin ja tietysti, jos vaikka kuuntelee kauniina pitämäänsä musiikkia, jota on soitettu rakkaan hautajaisissa, niin varsinaisesta mielihyvästä ei ehkä voi puhua.
 
EDIT: Jos kuitenkin haluaa leikkiä merkityksellä "...MITEN musiikki tuottaa mielihyvää", kuten OP:ssa lukee, niin varmaankaan klassisen musiikin tai Paula Koivuniemen kuuntelija ei niinkään hae lempimusiikistaan adrenaliinipiikkiä tai säväreitä samalla lailla, kuin vaikkapa speedmetallin ystävä.
 
Asus P5B, E6600 Core 2, E-MU 1820, 2 G RAM, GF 7300, XP, SONAR 8.5 Keski-ikäisellä amatöörillä on se etu, että edessä olevia turhautumisen vuosia on vähemmän.
Berzerkowitz
07.04.2016 21:26:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nii joo onhn siin se et Black Wutcheryt ja Beherit ja Blapshemyt luo pään sisälle saatanallisen tunnelman kun taas 60-luvun rokit sitten jonkin muunlaisen fiiliksen.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «