Musiikin teoria ja säveltäminen ›

jogo3000: Itseasiassa nuotinnan omia bassolinjoja opiskelumielessä ja tietenkin myös muistiinpanoiksi. Ei näitä tule juuri koskaan laskettua että miten menee kun sen "vaan tietää" mitä pitää soittaa ja missä kohtaa.
 
Laitanpa siis tuolla orkkis merkintätavalla jos se on kerran yleinen tapa hanskata asia.
 
Mitenkähän mulla tulikin mieleen, että on juuri bassostemmasta kyse? :)
 
Kyllä se eka kirjoitustapa on selkein, treeniä vaan!
 
E: Mietin tota, jos tollanen tulis nyt yhtäkkiä eteen niin saattasin vähän helpottaa
(kenenkään huomaamatta?) pitäisin ton toka tahdin kahdeksasosan taukona!
Mulle jotenkin helpompi ajatella noin.
Nuotinlukuakin pitäisi kyllä harrastaa säännöllisesti niin pysyisi hanskassa.. :/

Rantsu: Kyllä.
 
tapauksessa voisin sitä korostaakseni kirjoittaa vaikka 4 tahtia 3/8 -tahtilajia tuohon, ja perään 2/4 -tahti.
 
1 tahti 12/8?

baron: 1 tahti 12/8?
 
Miksipä ei, jos sen niin haluaa olevan!

Nyt minä keksin vaihtoehtoisen tavan jossa ei tarvi vaihtaa sävellajia ja nuottimerkit on saman näköisiä. Alkuperäinen oli siis:
kaksi pisteellistä neljäsosaa, 1 neljäsosa | 1 kahdeksasosa, 1 pisteellinen neljäsosa ja puolinuotti
 
Noista tuo neljäsosa ja kahdeksasosa on yhdistetty kaarella. Uudessa versiossa en käytäkkään tällä kertaa pisteellisiä nuotteja vaan merkkaan ne kaikki samalla tavalla kuin tuo tahdin yli menevä nuotti. Nyt kaikki neljä nuottia näyttävät ja kuulostavat samalta.

Miten tämä kannattaa nuotintaa?
 
Biisin A-osassa vuorottelee soinnut A-molli ja pientä sekuntia alemmalle rakennettu duurisointu, eli G# tai Ab. B-osassa vuorottelevat C-duuri ja tuo sama G# tai Ab-duurisointu. Kysymys kuuluukin, kannattaako tuo nuotintaa G# vai Ab-duuriksi? Ab tuntuisi luontevammalta, mutta sitten kaikuu päässä vanha virsi ettei toonikaa saisi alentaa (mikäli tässä sävellaji olisi a-molli.)

ThrashGuitarist: Miten tämä kannattaa nuotintaa?
 
Biisin A-osassa vuorottelee soinnut A-molli ja pientä sekuntia alemmalle rakennettu duurisointu, eli G# tai Ab. B-osassa vuorottelevat C-duuri ja tuo sama G# tai Ab-duurisointu. Kysymys kuuluukin, kannattaako tuo nuotintaa G# vai Ab-duuriksi? Ab tuntuisi luontevammalta, mutta sitten kaikuu päässä vanha virsi ettei toonikaa saisi alentaa (mikäli tässä sävellaji olisi a-molli.)
 
Ab olisi kieltämättä tuossa tilanteessa helppolukuisempi ja etenkin C-duurin kanssa myös loogisempi, joten melkeinpä sinuna unohtaisin tuon toonikasäännön.

Mä soitan kirkkomusiikkia kirkko-orkesterissa ja olen viulisti. Kysyisin, että millaisia ratkaisuja saa ja voi tehdä harmoniaopin puitteissa, kun soitan improvisoidusti bändin kanssa viulun ollessa siinä hyvin merkittävässä osassa? Nyt please auttakaa saa tulla myös hyvin pikkutarkkaa tekstiä. Olen avustanne kiitollinen jo etukäteen !!!

annananna: Mä soitan kirkkomusiikkia kirkko-orkesterissa ja olen viulisti. Kysyisin, että millaisia ratkaisuja saa ja voi tehdä harmoniaopin puitteissa, kun soitan improvisoidusti bändin kanssa viulun ollessa siinä hyvin merkittävässä osassa? Nyt please auttakaa saa tulla myös hyvin pikkutarkkaa tekstiä. Olen avustanne kiitollinen jo etukäteen !!!
 
Kysymys on hirmuisen laaja. Soittamanne musiikin genre vaikuttaa paljon siihen miten sopii improvisoida. Kirjastosta voisi löytää vastauksia tätä palstaa tehokkaammin.

Nelisormimangusti: Kirjastosta voisi löytää vastauksia tätä palstaa tehokkaammin.
 
Jep. Pahamaineinen Practical Manual of Harmony lienee tossakin kova sana.

ThrashGuitarist: Miten tämä kannattaa nuotintaa?
 
Biisin A-osassa vuorottelee soinnut A-molli ja pientä sekuntia alemmalle rakennettu duurisointu, eli G# tai Ab. B-osassa vuorottelevat C-duuri ja tuo sama G# tai Ab-duurisointu. Kysymys kuuluukin, kannattaako tuo nuotintaa G# vai Ab-duuriksi? Ab tuntuisi luontevammalta, mutta sitten kaikuu päässä vanha virsi ettei toonikaa saisi alentaa (mikäli tässä sävellaji olisi a-molli.)
 
Mä sanoisin että se riippuu... monesta asiasta.
 
Jos kyseessä ois selkeästi duuri-molli -tonaalinen kappale, ja tuo "As-duuri"-sointu ois ikäänkuin kaksoisjohtosävelinen, selkeästi dominanttitehoinen a-mollisointuun purkautuva sointu, niin silloin kirjoittaisin sen g#-c-d#. Eli siis jos vertaa seuraavia purkauksia:
 
g#-h-e > a-c-e
 
g#-c-e > a-c-e
 
g#-c-d# > a-c-e
 
Jos taas on kyseessä kahden eri sävel- ja sointutason vuorottelu (a-mollin päällä tapahtuu a-molli -asioita ja As-duurisoinnun päällä As-duuri -asioita), niin sitten noin; mun mielestä nuo duuri-molli -tonaaliset "common practise"-nuotinkaunokirjoitusohjeet ei enää silloin päde. Josta tullaankin siihen, että eri sävellajeissa voi olla järkevää kirjoittaa enharmonisesti eri tavoin: Bb-molli/A-duuri mieluummin kuin A#-molli/A-duuri tai Bb-molli/Bbb-duuri...
 
Jehan Alainin kuuluisassa urkusävellyksessä "Litanies" on loppupuolella muuten juurikin kohta, jossa a-mollisointu vaihtuu pitkäksi As-duurisoinnuksi, c-sävel jää sidottuna paikalleen. Tonaliteetti on siinä paikassa lähinna a-doorinen. Tuli vain mieleen.

Eikös Xsus4add9 ole ihan järkevä tapa ilmoittaa sointu jossa soi perussävel, puhdas kvartti, puhdas kvintti, ja nooni? Eikai se Xadd9sus4 voi olla, kuullostaisi tyhmältä.

heviäijä: Eikös Xsus4add9 ole ihan järkevä tapa ilmoittaa sointu jossa soi perussävel, puhdas kvartti, puhdas kvintti, ja nooni? Eikai se Xadd9sus4 voi olla, kuullostaisi tyhmältä.
 
Mielenkiintonen sointu. En ole koulutettu joten multa ei saa apua mutta tuli mieleen että eikö maj9 :ksi kutsuta sellaista sointua, jossa on maj7 -soinnun päälle isketty vielä 9-sävel? Sen logiikan mukaanhan sus4add9 voiskin olla sus9? Kuten sanottu, en ole koulutettu, kyselen vaan tyhmiä

H/E: Mielenkiintonen sointu. En ole koulutettu joten multa ei saa apua mutta tuli mieleen että eikö maj9 :ksi kutsuta sellaista sointua, jossa on maj7 -soinnun päälle isketty vielä 9-sävel? Sen logiikan mukaanhan sus4add9 voiskin olla sus9? Kuten sanottu, en ole koulutettu, kyselen vaan tyhmiä
 
No siis ajattelin tätä vähän add9 soinnun kautta, jossa kolmisointuun lisätään ysi. En tarkoittanut noonisointua, joka ilmeisesti on se 7-soinnun päälle lisätty 9 jota meinasit.

heviäijä: No siis ajattelin tätä vähän add9 soinnun kautta, jossa kolmisointuun lisätään ysi. En tarkoittanut noonisointua, joka ilmeisesti on se 7-soinnun päälle lisätty 9 jota meinasit.
 
Sen verran että jos sus jatkona ei ole numeroa niin tarkoittaa aina sus4 eli jos haluaa lyhentää niin xadd9sus.

heviäijä: Eikös Xsus4add9 ole ihan järkevä tapa ilmoittaa sointu jossa soi perussävel, puhdas kvartti, puhdas kvintti, ja nooni? Eikai se Xadd9sus4 voi olla, kuullostaisi tyhmältä.
 
Jep mä merkkaisin Xsus4 add9.

H/E: ..mutta tuli mieleen että eikö maj9 :ksi kutsuta sellaista sointua, jossa on maj7 -soinnun päälle isketty vielä 9-sävel? ..
 
Juu, esim. C maj9 = C/E/G/H/D.

Jos hajotus olisi ahtaassa asettelussa, ts. ylhäältä alaspäin C-D-F-G eli terssittömässä soinnussa olisi terssin sijaan molemmat (ylä- ja alapuoliset) pidätykset, myös Csus4/2 -tyyppinen sointumerkki voisi tulla kyseeseen. Tai typografiasta riippuen niin että C-kirjain isolla, ja sen perässä päällekkäin ylä- ja alaindekseissä "sus4" ja "sus2".

heviäijä: No siis ajattelin tätä vähän add9 soinnun kautta, jossa kolmisointuun lisätään ysi. En tarkoittanut noonisointua, joka ilmeisesti on se 7-soinnun päälle lisätty 9 jota meinasit.
 
Niinjuu tosiaan, se ''add'' tarvitaan ilmoittaan ettei oo seiskaa mukana

Taisin sen ilmoittaakkin kysymyksessä :)