Aihe: ingelius, fabritius, wegelius. Miksi?
1
megatherium
14.01.2016 21:30:28
miksi yle klassinen kanavalla jokseenkin puolet soitettavista säveltäjistä kuuluu museaalisten ja fossiloituneiden museosäveltäjien kategoriaan jotka eivät edusta elävää konsertti-ja taidemusiikin perinnettä millään mittapuilla ja kriteereillä vaan esim. Musiikkiopiston 1. Rehtorin Martin Wegeliuksen puhdetöinään virkatyönsä ohessa säveltämät keskinkertaiset uvertyyrit, orkesterialkusoitot, kummittelevat ylen ohjelmistossa, joista maamme rajojen ulkopuolella ei ole kuullut kukaan tai mitä on sanottava amatöörisäveltäjä ernst fabritiuksen hieman onnettomalla vasemman käden rutiinilla kieli poskessa kyhätystä kepeästä konserttialkusoitosta taikka lithanderin kuluneelta vitsiltä vaikuttavasta grand duosta jota suuret ajatukset itsepintaisesyi kaihtavat ellei ole suorastaan osoitus tökeröstä säveltämisestä. Ingeliuksen huvinäytelmällinen karakteeriltaan koominen piispa henrik ja lalli ei myöskään kuulu sinfoniaorkestereiden konserttiohjelmistoon siinä missä esim. Erkki aaltosen maineikkaasta sinfoniasta on tullut suomen musiikin merkittävä ja edustuskelpoinen vientituote japaniin vaikka sitä ei täällä ole esitetty sitten vuoden 1998. Lähinnä vain pienimuotoisten perifeeristen ja sekundaaristen teostensa kautta tutuksi tulleen lauri saikkolan myöhäisromanttista tyyliä edistava traaginen sinfonia joka sai kantaesityksensä 1946 kytkeytyy aiheensa puolesta maamme kohtalonhetkiin ja on sikälikin ajankohtainen ja syvältä riipaiseva sinfoninen monumentti pateettisine molliteemoineen menetetylle viipurille ja karjalalle jota ei kuitenkaan kuule esitettävän kuten ei fougstedtin sinfonioitakaan.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
14.02.2016 17:42:35
tuntuu vaivaannuttavalta seurata jonkun toisen luokan provinssiaalisen säveltäjän musiikkia, kuten crusellin sinfonia concertantea jossa miltei joka toinen musiikillinen idea, melodinen kuvio tai rytmikuvio on joltakin tunnetulta mestarilta joko alitajuisesti tai paremminkin tietoisesti plagioitu siten että syntyy vaikutelma kuin kuunneltava teos olisi kahden eri säveltäjän yhteistyönä syntynyt luomus, mozartin ja crusellin kuulijan muistaessa vain kaikki mozartin joissakin crusellin lainaamissa teoksissaan säveltämät tarttuvat melodiset aiheet ja motiivit jotka putkahtelevat ilmoille tuon tuosta vähemmän kiinnostavan materiaalin keskeltä ja joista crusell on sitten anakronistisesti hämmentänyt oman epigonialta maistuvan polystilistisen keitoksensa hlmusiikillisesti heikomman lisänsä soppaan tuoden.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
21.02.2016 20:41:59
turmeltumatonta klassista henkeä edustaa pasunisti kapellimestari säveltäjän ahti karjalaisen luonnonläheinen, keksinnältään tuore ja joskus humoristinenkin säveltaide, joka on valitettavasti jäänyt nykyään populaarimpien säveltäjänimien varjoon vaikkei nerokkuudessaan ja originaalisuudessaan ansaitsisi sitä unohdusta joka niin monen etevän varsinkin sodanaikaisen sukupolven suomalaisen säveltäjän kohdalle on tullut mikä ilmenee paitsi postuumeilla tekijänoikeustuloilla postuumisti tehtyjen levytysten vähäisyytenä myös ja ennen kaikkea modernismin intohimoisimpien vuosien aikana syntyneenä konserttirepertoaarin aiemmin kansoittaneiden romantikkosäveltäjien vajeena ennen nykypäivän taaksepäin katsovien uusromantikkojen tulvaa joiden teoksille on tiettynä modernismin laantumisesta johtuvana historiallisena musiikillisena aikakautena löytynyt uutta tilausta josta sävellystyyliltään muodista menneet sodanaikaisen sukupolven katkeroituneet ja erakoituneet säveltäjät eivät saaneet nauttia vaikka heidän seuraajansa ovat yhtä lailla postromanttiseen ja uusklassiseen traditioon integroituneita mutta paremmalla onnella varustettuja.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
11.03.2016 21:00:31
olavi pesosen fuuga tekniikkaan perustuva 1. sinfonia saavutti erinomaisen menestyksen pohjoismaisilla musiikkipäivillä 1952 jossa se edusti suomea. Teoksesta on olemassa kaksikin eri kantanauhatallennetta tempoltaan hitaampi ja nopeampi nils erik fougstedtin johtamana.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)