Keskustelua raskaammasta musiikista ›

bedlam: Ei tästä tuu kyllä mitään, ymmärtääkö kukaan mitä ajan takaa vai pitääkö mun hyväksyä tappioni? :D
 
Kyllä mää luulisin ymmärtäväni tavallaan ainakin, ja ymmärrän mistä se töksähtelevyys usein johtuu, mutta en silti pitäisi sitä mahdollista töksähtelemätöntä versiota mitenkään väistämättä luonnollisempana. Ärsyttävää se töksähtely voi olla toki, ja onkin usein.

bedlam: Ei tästä tuu kyllä mitään, ymmärtääkö kukaan mitä ajan takaa vai pitääkö mun hyväksyä tappioni? :D
 
Siis kyllä mä ymmärrän ihan täysin, mitä ajat takaa, ja olen samaa mieltä. Olen itsekin miettinyt, miltä sellainen "nyky-DT" -versio, ilman joka toisen tahdin viimeistä kahdeksasosaa tms, joistakin vanhemmista biiseistä kuulostaisi.

Tahtilajien vaihtuminen tuntuu töksähtelevältä vain jos musiikkiin yrittää tanssia, fyysisesti tai alitajuisesti. Vasta kun tuollaisista alkukantaisista kehollisuuksista on päässyt eroon ja suhtautuu musiikkiin viileän älyllisesti, on kohonnut eläimestä ihmiseksi ja samalla sille tasolle, jota Dream Theater odottaa kuulijoiltaan. Tämä bändi ei nimittäin aliarvioi yleisöään.

Ja vähän vakavammin sanoen ymmärrän kyllä mitä Bedlam ajaa takaa, mutten itse oikein minkään rytmisten kikkailujen kohdalla koe asiaa sillä tavalla. Olen päinvastoin aika varma että matikkametallibändit eivät yleensä rakentele riffejä viivoitin kädessä, jättäen sen viimeisen kahdeksasosan välillä tietoisesti pois että tulee progea ja saadaan kosiskeltua haluttua kuluttajasegmenttiä, vaan kun noita touhuja aikansa tekee niin se alkaa tuntua luonnolliselta. Analogia ehkä ontuu, mutta ei kai kukaan jazzmuusikkokaan soita sen takia "ulos" että varmasti kuulostaisi jazzilta?
 
"Dream Theater ei saa pyllyä pyörimään" -Johanna Sumuvuori

Kärpäsruoska: Olen päinvastoin aika varma että matikkametallibändit eivät yleensä rakentele riffejä viivoitin kädessä, jättäen sen viimeisen kahdeksasosan välillä tietoisesti pois että tulee progea ja saadaan kosiskeltua haluttua kuluttajasegmenttiä, vaan kun noita touhuja aikansa tekee niin se alkaa tuntua luonnolliselta.
 
Helpoittaa kuin on syntynyt rytmitajuttomaksi; kaikki kuulostaa yhtä luonnollittomalta!

varpio: Helpoittaa kuin on syntynyt rytmitajuttomaksi; kaikki kuulostaa yhtä luonnollittomalta!
 
Luonnollittomalta?

bedlam: Luonnollittomalta?
 
Tervetuloa humalaan, otaksun ma

bedlam: Luonnollittomalta?
 
Luonnollinen, luonnolliton. Loogillista on se.

varpio: Luonnollinen, luonnolliton. Loogillista on se.
 
lollillinen
 
...otan takkini

Jaahas perinteinen m.netin dada-vaihe alkamassa (jälleen kerran)?

Regalis Apertura: Jaahas perinteinen m.netin dada-vaihe alkamassa?
 
Ei kai se koskaan ole loppunutkaan?

varpio: Luonnollinen, luonnolliton. Loogillista on se.
 
Kyllä tämä on täysin loogitonta.

Yleensä tykkään erillaisista rytmi ja tahtilaji kikkailuista mutta itseäkin rupesi häiritsemään toi riffi joka alkaa 0:51... Miks se ei voinu olla vaan 4/4 + 4/4 (kun tarpeeks on kikkailua muutenki) vaan se on 4/4 + 7/8. Semmonen yks ihan hemmetin turha koukku... ei nyt ole mikään world's first problems mutta silti.

Itsekin olen yrittänyt kuunnella Dream Theateria, lainannut kaverilta niiden levyjäkin. Mutta bändin musiikki, ei vain minua sytytä. Taitavia muusikoita, mutta musiikki on mielestäni hengetöntä ja tekotaiteellista kikkailua. Kaikenlainen munakkuus ja potku puuttuu. Nämä on tietysti makuasioita, en kuitenkaan bändiä väheksy. Dream Theater kai nyt on sellainen bändi muutenkin joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä

Semmoinen perinteinen rytmikäs musiikki on tyhmien ihmisten musiikkia. Semmoista vajakkimaista perseen hetkutusta, jota on helppo tanssia. Tanssiminenkin on tyhmien ihmisten puuhaa. Hytkytään kuin vähä-älyiset. Kunnon musiikkiesitystä kuunnellaan paikallaan ja tarkkaavaisesti, niin kuin esimerkiksi Dream Theateria.

Kampela77: Semmoinen perinteinen rytmikäs musiikki on tyhmien ihmisten musiikkia. Semmoista vajakkimaista perseen hetkutusta, jota on helppo tanssia. Tanssiminenkin on tyhmien ihmisten puuhaa. Hytkytään kuin vähä-älyiset. Kunnon musiikkiesitystä kuunnellaan paikallaan ja tarkkaavaisesti, niin kuin esimerkiksi Dream Theateria.
 
Ja jos uskaltaudutaan live-elämyksen pariin, niin kuuntelu tulee suorittaa kädet puuskassa miksauspöydän nurkilta, aina kun se vain on mahdollista. Jos miksauspöytää ei yleisön puolella ole, niin sitten tyydytään kuvitteelliseen optimiin kolmiomittauksella valittuun kuuntelupisteeseen. Ja oleellista on tehdä muistiinpanot kaikista kohdista, joissa joku DT:n soittajista soittaa jonkin kohdan eri tavalla kuin levyllä.

Uusin näyte kuulosti pirun hyvältä. Reilun viikon pitäisi vielä malttaa.

Pitäskö ostaa vinyylinä, ei maksa ku satasen.

sustain65: Ja jos uskaltaudutaan live-elämyksen pariin, niin kuuntelu tulee suorittaa kädet puuskassa miksauspöydän nurkilta, aina kun se vain on mahdollista. Jos miksauspöytää ei yleisön puolella ole, niin sitten tyydytään kuvitteelliseen optimiin kolmiomittauksella valittuun kuuntelupisteeseen. Ja oleellista on tehdä muistiinpanot kaikista kohdista, joissa joku DT:n soittajista soittaa jonkin kohdan eri tavalla kuin levyllä.
 
Kyllä saa soittaa eri tavalla kuin levyllä, mutta ei livekeikalla saa sitä oikeaa tulosta korviinsa. Kyllä se oikea tulos on se mikä pöydän kautta tulee ja käsitellään oikean kuuloiseksi.