Kitarat: kitarakamat ›

Åboensis: Juu, mulla on nimenomaan tuollainen ruusupuuotelaudalla ladattu punainen Tex Mex Strato itselläni. Oikein hyvä keppi jonka ostin aikanaan käytettynä torilta hyvinkin sopuisaan hintaan. Luulisin tuon suhteellisen edullisuuden johtuvan lähinnä siitä, että kyseessä ei ole vielä ns. "oikea" signature -malli, vaan Jimmie "ainoastaan" mainosti Tex Mex -kitaroita ja ne varsinaiset sigut tulivat sitten myöhemmin.
 
Muistelisin, että jossain lehdessä Jimmie kertoi olleensa hyvinkin innoissaan näistä omista signature kitaroistaan ja kehui kovin tuota Meksikon pajan toimintaa. Hän kuulemma halusi hyvän kitaran, johon olisi myös monilla muillakin varaa ja siksi hänen omasta mallistaan ei tehty jenkki signaturea.
Voi olla toki osaksi mainospuhettakin, mutta kyllähän jos oikeasti ajatellaan tätä asiaa blues-musiikin kannalta, niin monesti aikoinaan artistit ovat saattaneet aloittaa aika edullisillakin kitaroilla. Myös soittaneet sellaisilla, mitä ovat saaneet käsiin ja vasta kun on rahaa tullut enemmän keikkailuista on ostettu kalliimpi/parempi kitara. Toki ne soittimet ovat nykyään aivan toisissa hinnoissa, mutta ei ne silloin uutena ole näille artisteille ja muillekkaan olleet samaa hintaa kuin mitä nykyään maksaa esim.50-luvun Fenderit. Aikoinaanhan monet blues muusikot pukeutuivat pukuun ja ei sen kitaran tarvinnut olla monellekkaan aivan tajuttoman kallis tai erikseen hänelle tehty. Tässäkin on tosin poikkeuksia moneenkin suuntaan, mutta hyvin paljon on bluesia soitettu ihan silloisilla kaupasta löytyvillä ns. rivikitaroilla. Olipa kyse sitten Gibsonista, Fenderistä tai jostain muusta.
Sellainen vintage ja CS kitaroiden keräily tuli vasta paljon paljon myöhemmin koko roots osastoon. Näin ajateltuna, tuo saattaa olla ihan hyväkin ja tosi juttu mitä Jimmie kertoili.
 
Ainakin itsellä paras strato mitä olen ikinä kokeillut oli Meksikon tehtaalta lähtenyt Chris Rea malli. Enkä ole hänen mikään super faninsa, se vaan oli ihan tolkuttoman hyvä soitin. Harmittaa, ettei vaan silloin ollut rahoissaan. Nykyäänhän tuokin kitara on jo ihan keräilykeppi.
Kyllä tuolta Meksikon tehtaalta tosiaan tulee hyviä soittimia ja kyllähän näitä Jimmienkin siganatureja on monikin pitänyt varsin hyvänä.
 
Ja paras tele taitaa olla Japanilainen 400 sarjan ESP 80-luvulta, mitä itselle on käsiin sattunut. Hyviä kitaroita on kyllä ollut molempia malleja ihan Fendereissäkin ja jenkeissä tehdyissäkin malleissa, mitä olen itse omistanut.
Kuitenkin ei se kitaran hintalappu ole aina ihan kaikki kaikessa, vaan kokeilemalla voi löytää jopa itselle halvemmasta paremman. Se on ainakin minusta hyvä asia.