| Aihe: Ajatuksia ja keskustelua Salvador Dalista | 1 |
|---|
|
Olen aloittanut muutama kuukausi sitten maalaamisen akryyliväreillä ja koska Salvador Dali on aina ollut minulle erikoisen tärkeä esikuva, niin ajattelin laittaa tällaisen topicin tänne. Toivottavasti se on okei. =)
Oikeastaan ensimmäinen ajatus Dalista ja hänen töistään on minulle se, että miten joku voi hallita öljyvärimaalauksen niin hyvin ja niin pienien yksityiskohtien kanssa kuin mitä hän maalaa. En ymmärrä ollenkaan hänen tekniikkaansa ja sitä miten hän saa toteutettua niin pineiä yksityiskohtia ja varsinkin niin pientä ja ohutta viivaa. Osaisiko joku valaista tätä tekniikkaa? Sen haluaisin todellakin oppia ja ymmärtää jos mahdollista.
Mitä Daliin muuten tulee ja mistä ainakaan minä en ole henkilökohtaisesti kovinkaan kiinnostunut, on se Dalin humoristinen ja ulospäin näkyvä tyyli ja olemus jonka mukaan hän oli aikamoinen show-mies ja outo julkinen esiintyjä. Jotkut ehkä tykkäävät tästä hänen suuresta ja räikeästä huumorista, mutta minusta se oli oikeastaan vaan aika lapsellista ja pinnallista. Siksi keskityn lähinnä tutkimaan vain hänen maalauksiaan, en hänen persoonaansa.
Keskustelua? =)
Aina voi yrittää. |  jra
18.11.2015 22:26:22 (muokattu 19.11.2015 00:32:53) | |
|
Taulut pitäisi varmaan nähdä livenä, jotta voisi sanoa jotain omaperäistä. Se noissa monissa Dalin töissä on yllättävää, että ne ovat melko pieniä, usein A4-kokoa pienempiä. Niistä tehdyt julisteet ovat yleensä huomattavasti originaalia suurempia.
Pohjana käytti kait yleensä puulevyä kankaan sijaan, ja pohjusti sitten sen. Olisiko tuolla mitään merkitystä siihen kuinka tarkkaa jälkeä saa tehtyä? Ainakin pinta on mahdollista saada täysin sileäksi. Sitten tietysti se, että hallitsi klassisen maalaustekniikan, jossa lisätään erittäin ohuita maalikerroksia, sen sijaan, että maalia käytetään Van Goghin ym. tyyliin voimakkaina, paksuina kerroksina. Yhden maalauksen tekoon saattoi käyttää kuukausia, ja kait osin teki sekatekniikalla, eli laajat pinnat ja taustat perinteisellä oljymaalaustekniikalla ja yksityiskohtia tussiterällä tai vastaavalla. Muistaakseni tv-dokkareiden perusteella käytti paljon sellaista keppiä johon sivellinkäsi tai sivellin tuetaan.
Olennaista on tietysti sitten hyvän klassisen tekniikan hallinnan lisäksi kunnolliset luonnonkarvasiveltimet ja taito sekoittaa ohenteesta ja maalista juuri sellaista kuin ko. tekniikka milloinkin vaatii.
Olen jopa kerran nähnyt Dalin töitä elävänä, mutta ne oli enimmäkseen grafiikkaa ja tussi/lyijykynätöitä. Ja, siitä on sen verran aikaa, että mitään muistikuvaa ei ole, miltä viiva ja tekniikka vaikutti läheltä katsottuna.
E: Tässä on jotain tarkempaa analyysia tekniikasta, mutta tuo taulu ei ole sellainen kaikista yksityiskohtaisin:
http://www.tate.org.uk/about/projects/salvador-dalis-forgotten-horizon
E2: Tuolla olikin näin:
Ultraviolet light analysis
The paint used by Dalí has a particularly fluid quality. The figures fluoresce bright green under ultraviolet light, in contrast to the blue background. Green fluorescence is typical of natural resin, such as dammar or mastic. Dalí either used natural resin on its own or mixed with linseed oil paint to create a more liquid media which could be laid down easily and fluidly with a very small brush.
Microscopic analysis
The central figure on the panel is reported to be Dalís cousin, Carolinetta. Looking at magnified details of the paint illustrate its fluid quality. Dalí had a sure hand as he laid the paint on the surface. There is not a single mislaid stroke or error in his application.
Eli muistuttiko Dalin öljymaalaaminen enemmänkin, kun teki yksityiskohtia, sitä kun maalataan/piirretään erittäin ohuella pensselillä ja akvarellimaalilla/tussilla paperille, kuin sitä miksi öljyvärimaalaaminen yleisimmin kuvitellaan?
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | |
MOMAssa on jotain Dalia, ainakin se The Perception Of Time. Sehän on tosiaan esimerkiksi yllättävän pieni.
Maalaustaiteen fiilistely on ylipäätään aika jees harrastus. Kannattaa kaupunkilomilla pistäytyä MOMAt, Louvret, Uffizit yms. ainakin kerran-pari elämässään...
Itse olen aina ollut äimänkäkenä italialaisten renesanssimestarien tuotoksista, ei niin toi surrealismi kiinnosta. Niissäkin on ihan käsittämätöntä se detaljien määrä, ja mm. eri valo- tai harsoefektien tekotavat. |  Krice
19.11.2015 11:44:01 (muokattu 19.11.2015 11:47:42) | |
|
jra: Eli muistuttiko Dalin öljymaalaaminen enemmänkin, kun teki yksityiskohtia, sitä kun maalataan/piirretään erittäin ohuella pensselillä ja akvarellimaalilla/tussilla paperille, kuin sitä miksi öljyvärimaalaaminen yleisimmin kuvitellaan?
Öljyväreissä klassinen tekniikka on pikemminkin ollut värien ohentaminen ja kerroksittain maalaaminen kuin "modernimpi" puhtailla maaleilla sutiminen. Pienellä siveltimellä saa jo tarkkaa jälkeä öljyväreillä, vaikka ei ohentaisikaan väriä millään.
Aloitusviestiin vielä sellainen, että akryyli- ja öljyvärit on tuntumaltaan hyvinkin erilaiset, varsinkin kuivumisnopeuden osalta. Mutta akryylejä voi tietysti ohentaa myös, vedellä. Mutta akryylimaalin "ongelma" on siinä, että se kuivahtaa tosi nopeasti, joten homma pitää saada aika pitkälle kerralla valmiiksi. Öljyväreillä voi kikkailla vaikka kuinka kauan ja jopa pyyhkiä sitä pois tärpätillä. | jra
19.11.2015 16:48:26 (muokattu 19.11.2015 16:51:24) | |
|
Krice: Öljyväreissä klassinen tekniikka on pikemminkin ollut värien ohentaminen ja kerroksittain maalaaminen kuin "modernimpi" puhtailla maaleilla sutiminen. Pienellä siveltimellä saa jo tarkkaa jälkeä öljyväreillä, vaikka ei ohentaisikaan väriä millään.
Jep. Siinä edellä kirjoitin Sitten tietysti se, että hallitsi klassisen maalaustekniikan, jossa lisätään erittäin ohuita maalikerroksia, sen sijaan, että maalia käytetään Van Goghin ym. tyyliin voimakkaina, paksuina kerroksina. Tuolla lainaamallasi tarkoitin sitä, että usein öljyvärimaalaus käsitetään sellaiseksi ronskimmaksi työstämiseksi, vaikka tosiaan klassinen perustekniikka on jotain aivan muuta (kuten sanoit), ja sen Dali oli opetellut. Esim. Vermeer taisi olla yksi esikuva.
Siveltimien laatu on varmasti se välttämätön edellytys, sitten vakaa käsi ja sitten värien ja ohentimien kanssa kikkailu. Maalauspohjan materiaali ja pohjustus myös.
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | |
lukethesis: MOMAssa on jotain Dalia, ainakin se The Perception Of Time. Sehän on tosiaan esimerkiksi yllättävän pieni.
Tarkoitatko The Persistence of Memorya?
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Persistence_of_Memory | |
dipshit: Tarkoitatko The Persistence of Memorya?
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Persistence_of_Memory
Joo, totta kai, muistin nimen päin h--v-ttiä... | |
silhouette: Mitä Daliin muuten tulee ja mistä ainakaan minä en ole henkilökohtaisesti kovinkaan kiinnostunut, on se Dalin humoristinen ja ulospäin näkyvä tyyli ja olemus jonka mukaan hän oli aikamoinen show-mies ja outo julkinen esiintyjä. Jotkut ehkä tykkäävät tästä hänen suuresta ja räikeästä huumorista, mutta minusta se oli oikeastaan vaan aika lapsellista ja pinnallista. Siksi keskityn lähinnä tutkimaan vain hänen maalauksiaan, en hänen persoonaansa.
Et nyt ole tainnut ymmärtää Dalista juuri yhtään mitään. Esim. viikset olivat hänen persoonallisuudessaan vakavin asia. Ei ollut mitään huumoria se.
Palava kirahvi on kyllä aivan hieno maalaus. |  silhouette
21.11.2015 15:24:26 (muokattu 21.11.2015 15:26:51) | |
|
varpio: Et nyt ole tainnut ymmärtää Dalista juuri yhtään mitään. Esim. viikset olivat hänen persoonallisuudessaan vakavin asia. Ei ollut mitään huumoria se.
Palava kirahvi on kyllä aivan hieno maalaus.
Niin kuin kirjoitin aloitusviestissäni niin tutkin ensisijaisesti mieluiten Dalin maalauksia ja varsinkin hänen maalaustekniikkaansa ja en oie edellenkään mitenkään kiinnostunut hänen viiksistään/huumoristaan/persoonastaan. Lisäksi minulla ei ole minkäänlaista muutakaan tarvettaa "ymmärtää Dalista yhtään mitään."
Palavakirvahvi on kyllä hieno maalaus.
Aina voi yrittää. | |
silhouette: Lisäksi minulla ei ole minkäänlaista muutakaan tarvettaa "ymmärtää Dalista yhtään mitään."
Kuitenkin on tarve kutsua Dalia lapsellista ja pinnallista toimintaa harjoittaneeksi huumorihenkilöksi, vaikka ei ollut sellainen yhtään vaan nero oli hän, ja täysin vakavastiotettava. | silhouette
21.11.2015 15:34:11 (muokattu 21.11.2015 15:35:14) | |
|
varpio: Kuitenkin on tarve kutsua Dalia lapsellista ja pinnallista toimintaa harjoittaneeksi huumorihenkilöksi, vaikka ei ollut sellainen yhtään vaan nero oli hän, ja täysin vakavastiotettava.
No, jokainen näkee asiat miten näkee ja minä näen tosiaankin Dalin huumorin aika turhana hommana. Mutta, nero hän toki oli kokonaisuutenakin, sitä en ole kiistänyt missään vaiheessa, enkä kiistäkään.
Aina voi yrittää. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
