![]() 28.10.2015 00:02:41 | |
---|---|
Ei ole Schumannin resonanssista viritysraudan korvikkeeksi. Kuuntelin kitaravahvistintani ja tulin tuskallisen tietoiseksi kämppäni ominaistaajuudesta: Fingrid ............... 50 Hz Vaan eipä sekään ole vakio. Taajuusohjattu käyttöreservi 49,9-50,1 Hz. Taajuusohjattu häiriöreservi 49,5-49,9 Hz. http://www.fingrid.fi/fi/verkkohank … BC/Sivut/ABCtaajuuden_yllapito.aspx | |
![]() 28.10.2015 01:21:17 | |
levesinet: Ei ole Schumannin resonanssista viritysraudan korvikkeeksi. Kuuntelin kitaravahvistintani ja tulin tuskallisen tietoiseksi kämppäni ominaistaajuudesta: Fingrid ............... 50 Hz Vaan eipä sekään ole vakio. Taajuusohjattu käyttöreservi 49,9-50,1 Hz. Taajuusohjattu häiriöreservi 49,5-49,9 Hz. http://www.fingrid.fi/fi/verkkohank … BC/Sivut/ABCtaajuuden_yllapito.aspx Laitappa kännykkään wifi analyzer, niin saat osviittaa minkälaisessa sähkömagneettisessa "saasteessa" me eletään. Sängynkin vieressä mittautuu helposti 7 wifiä. Lisäksi 3g, 4g, gsm, sähkölinjat kaikki ihan vieressä. En tiedä onko se yksi syy miksi maalla on rauhallisempaa. | |
![]() 28.10.2015 01:55:01 | |
jyrkiii: Laitappa kännykkään wifi analyzer, niin saat osviittaa minkälaisessa sähkömagneettisessa "saasteessa" me eletään. Sängynkin vieressä mittautuu helposti 7 wifiä. Lisäksi 3g, 4g, gsm, sähkölinjat kaikki ihan vieressä. En tiedä onko se yksi syy miksi maalla on rauhallisempaa. http://blogit.image.fi/vesanlinja/sahkoherkan-selviytymisopas/ | |
![]() 28.10.2015 04:49:46 | |
ituvirtanen: Näin myös absoluuttinen absoluuttinen (ääni voidaan liittää tiettyyn korkeuteen) ja absoluuttinen relatiivinen (ääni voidaan liittää tarkasti toisiin ääniin) sävelkorva ovat puhtaasti opittuja (siis edelleen: opittuja!) asioita. Esimerkiksi Kuusiston veljesten äiti (Marja-Liisa, musiikinopettaja) soitti raskausaikanaankin runsaasti pianoa. Luulisi moisesta ympäristöstä tarttuvan asioita pieneen lapseen. Voisikin sanoa, että lapset ovat aloittaneet (modernin länsimaisen) musiikin opiskelunsa jo ennen syntymäänsä. Olemme hieman sivuraiteilla itse aiheesta mutta halusin nostaa tämän sillä se on täyttä asiaa. Synnynnäistä absoluuttista sävelkorvaa ei ole olemassakaan. Sen oppii tarvittaessa jos sattuu olemaan kiinnostusta opettelemaan. Hyvä vertaus olisi värit. Kukaan ei kyseenalaista ajatusta että jokamies pystyisi erottamaan punaisen vihreästä (ellei satu olemaan puna-vihersokea, joka taasen on "vamma" (löytyiskö tolle jotain pehmeäpää ilmaisua?)). Kyseessä on kuitenkin hyvin samantyyppinen asia: eri aallonpittuksien tunnistaminen toisistaan ja tiettyjen aaltopituuksien olemuksen (=väri/sävel) opettelemista ulkoa. Ja samalla lailla kun graafisilla suunnittelijoilla on tod. näk. parempi kyk erottaa punaisen eri vävyjä ajatuksen tasolla myös muusikoilla vs. tavikset on eriäviä "tarkkuuksia" siinä kuinka hyvin sävelet pystyy muistamaan. Jotkut kuulee ne puolisäveaskeleen tarkkuudella ("Tää on niinku F# joka pikkuisen ylävireessä") ja jotkut jopa hertsilleen ("Tää on F#4 soittimesta joka viritetty 444:n"). Silti emme kokisi että graafien suunnittelija omaisi erityislahjakkuuksia jos hän erottaisi ruusunpunaisen verenpunaisesta (molemmat ovat siis punaisen eri sävyjä). Itsekkin kuulun tähän jengiin joka puolivahingossa muksuna hiffas että näitä pianon koskettimiahan on oikeasti vaan 12 ja sit ne vaan toistuu ja sen takia hänelle vuosia uskoteltiin että pojalla ois mukamas erityiskykyjä :D Spede blendaa: https://blend.io/spede | |
![]() 28.10.2015 06:50:29 | |
Spedemix: Synnynnäistä absoluuttista sävelkorvaa ei ole olemassakaan. No mutta mitä se maapallon värähtely? :( "olis niin kova bändi, että vetäis covereinakin vaan omia biisejä" | |
![]() 28.10.2015 08:52:22 | |
Spedemix: Olemme hieman sivuraiteilla itse aiheesta mutta halusin nostaa tämän sillä se on täyttä asiaa. Synnynnäistä absoluuttista sävelkorvaa ei ole olemassakaan. Itse asiassa on, puhut paskaa. | |
![]() 28.10.2015 09:13:48 | |
antnis: Itse asiassa on, puhut paskaa. Tosta olen lukenut tutkimuksen, ainakin yhden, että toisaalta absoluuttinen sävelkorva on synnynnäinen, toisaalta kehittyy oppimalla. Ettikää se tutkimus ja laittakaa tähän ennen kun väittelette enempää | |
![]() 28.10.2015 09:30:13 | |
jyrkiii: Tosta olen lukenut tutkimuksen, ainakin yhden, että toisaalta absoluuttinen sävelkorva on synnynnäinen, toisaalta kehittyy oppimalla. Ettikää se tutkimus ja laittakaa tähän ennen kun väittelette enempää Absoluuttinen sävelkorva jos sillä tarkoitetaan kykyä nimetä sävel tai taajuus ilman referenssiä on aina opittu. Ei ihminen tiedä mikä on A tai 440 Hz ennen kuin oppii ne. Kyky oppia sen sijaan on synnynnäinen. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
![]() 28.10.2015 09:43:08 (muokattu 28.10.2015 11:26:52) | |
Tässä on viimeisimpiä tutkimuksia aiheesta "Absoluuttinen sävelkorva". Erittäin mielenkiintoinen ja uusi näkökanta. Paljonko muuten on ihmisiä joilla on täydellinen sävelkorva edes sitä tietämättään. Jos itsellä olisi sellainen, tekisin elämäntyöni musiikin parissa:-) - - "This is the first significant demonstration that the ability to identify notes by hearing them may well be something that individuals can be trained to do," said study lead Howard Nusbaum. "Its an ability that is teachable, and it appears to depend on a general cognitive ability of holding sounds in ones mind." - - www.gizmag.com/adults-perfect-pitch-training/37786/ Alkup.tutkimus www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0010027715000621 Auditory working memory predicts individual differences in absolute pitch learning Stephen C. Van HedgerShannon L.M. HealdHoward C. Nusbaum Edit. Aihehan sivuaa tätä 432Hz keskustelua paljonkin Edit. Sävelkorva on siis kyky havaita ja muistaa erot kuulemissaan äänenkorkeuksissa. Missä menee ns. absoluuttisen sävelkorvan raja? Sen voi kuitenkin saada jossain itselleen merkityksi esim. lapsena ? Luulisi että se on jokin erityinen kyky, jokin absoluuttinen taito tähän liittyen Edit. Linkki keskusteluun aiheesta, missä sivuttiin ajatusta, jonka tässä myöhemmässä tutkimuksessa tiedemiehet ovat todistaneet http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=39&t=196119&o=140 | |
![]() 28.10.2015 10:32:43 | |
Aiheesta on väitelty täällä jo useasti, ei tarvitse mutuilla enää uudestaan. | |
![]() 28.10.2015 19:22:53 | |
antnis: Itse asiassa on, puhut paskaa. Lol! :D Menee trollauksen puolelle mutta skenaario olisi sama kuin Jeesus tulisi luoksesi ja kyseenalaistaisi Jumalan olemassaolon ja sinä sanoisit hänelle "Puhut paskaa." Mitäpä siinä sitten. :) Ja joo, vertasin itteäni just Jeesukseen! :D -------- Mutta otetaan silti uudestaan: Sekä näkö-, että kuuloaisti ovat molemmat tiedonkerääjiä, jotka välittävät tämän infon aivoihin jotka sitten puolestaan tulkisevat tämän datan. Molemmat ovat hyvin samankaltaisia: reagoidaan aaltopituuksiin. Molemmissa on samankaltaisia fyysisiä rajoitteita; emme näe ultraviolettia emmekä kuule lepakkotaajuuksia. Ja molemmat aistit menee rikki samalla lailla: änge liikaa tavaraa sisään kerralla. Ihan vain tämän perusteella, jos me kykenemme tunnistamaan värejä ilman vertailua, kykenemme myös tunnistamaan säveliä ilman vertailua. Länsimaisessa musiikissa homma on vieläpä aika helppoa: oktaavi on jaettu vain kahteentoista osaan. Intiassa missä mikrointervallit ovat käytössä, absoluuttinen sävelkorvailu on paljon haastavampaa. Edelleen: kukaan ei pidä sitä erityisenä että joku erottaa suorilta vihreän punaisesta. Jos ei tunnistaisi, silloin passitettaisi lääkäriin. Tarkoitus ei ole siis syyllistää ihmisiä joilla "ei ole absoluuttista sävelkorvaa" (joku saattaisi tulkita tuon lääkäriasian näin) vaan muuttaa asenteita; alunperin itseoppineena (sain muodollista koulutusta vasta vuosia myöhemmin aloitettua soittoharrastukset; opettelin nuotit vasta 18v.) kukaan ei opettanut minulle että lähtökohtaisesti näitä kahtatoista säveltä ei opita ulkoa. Yksi mahdollisuus siihen miksi noita säveliä ei opita suorilta ulkoa on mahdollisesti tämän nk. "Movable-Do"; DoReMi:a liikutetaan aina sävellajin mukaan. Tämän avulla sävellajin eri tehojen opetteleminen on toki tosi tehokasta, kun Re:llä an on aina se tietty funktio musiikissa. Valtioissa joissa on käytössä "Fixed-Do" (niin kuin esim Japanissa), ilmiö nimeltä absoluuttinen sävelkorva on yllättäen tavanomaisempi. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23145628 Approximately one-third of the Japanese musically trained students had attended the Yamaha Music School, where lessons on piano or electric organ were given to preschool children in parallel with fixed-do solfège singing training. Yllättäen absoluuttisen sävelkorvan omaavia Japanissa on 30% muodollista koulutusta saaneista soittajista. Spede blendaa: https://blend.io/spede | |
![]() 28.10.2015 19:24:37 | |
jyrkiii: Laitappa kännykkään wifi analyzer, niin saat osviittaa minkälaisessa sähkömagneettisessa "saasteessa" me eletään. Sängynkin vieressä mittautuu helposti 7 wifiä. Lisäksi 3g, 4g, gsm, sähkölinjat kaikki ihan vieressä. En tiedä onko se yksi syy miksi maalla on rauhallisempaa. Itse olen näistä erittäin huolissani, mutta aina joku alkaa sormella osoittelemaan kun näistä hermostun. "Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1 | |
![]() 29.10.2015 00:01:17 | |
Spedemix: Ihan vain tämän perusteella, jos me kykenemme tunnistamaan värejä ilman vertailua, kykenemme myös tunnistamaan säveliä ilman vertailua. Hei nyt oikeesti :D | |
![]() 29.10.2015 00:31:20 | |
antnis: Hei nyt oikeesti :D Allrighty then. Auta minua sitten. Millä perusteella väittämäni ei voi olla tosi? Tee vaikutus minuun selittämällä miten ihmiskorva ja sen kyvyt eroavat ratkaisevasti näköaistista. Mitä sinulla sanottavaa vaikkapa japanilaisten yleisyyteen absoluuttiseen sävelkorvaan suhteessa siellä tarjottuun musiikkikasvatukseen? Spede blendaa: https://blend.io/spede | |
![]() 29.10.2015 01:38:41 | |
Sehän on sinänsä mielenkiintoista että käsittääkseni monien aasialaisten kielien puhujien keskuudessa "sävelkorva" on paljon yleisempi, koska sanojen ja virkkeiden merkitys riippuu lausumisen sävelkorkeudesta ja sen muutoksista. Koska muutosten tunnistamiselle altistuu ihan pikkuskidistä asti kaikessa kanssakäymisessä, niin onko se ihme että oppii bongaamaan ne? "Every time you eat an egg, you are denying somebody somewhere a roast chicken." - James May | |
![]() 29.10.2015 10:29:09 | |
Spedemix: Allrighty then. Auta minua sitten. Millä perusteella väittämäni ei voi olla tosi? Tee vaikutus minuun selittämällä miten ihmiskorva ja sen kyvyt eroavat ratkaisevasti näköaistista. Mitä sinulla sanottavaa vaikkapa japanilaisten yleisyyteen absoluuttiseen sävelkorvaan suhteessa siellä tarjottuun musiikkikasvatukseen? No mitenkään tuntematta nitä mekanismeja joilla värit ja äänenkorkeudet erotetaan toisistaan, on aika hassua lähteä rinnastamaan niitä ainoastaan siitä lähtökohdasta, että molemmat ovat aisteja. | |
![]() 29.10.2015 10:35:04 | |
Funkånaut: Sehän on sinänsä mielenkiintoista että käsittääkseni monien aasialaisten kielien puhujien keskuudessa "sävelkorva" on paljon yleisempi, koska sanojen ja virkkeiden merkitys riippuu lausumisen sävelkorkeudesta ja sen muutoksista. Koska muutosten tunnistamiselle altistuu ihan pikkuskidistä asti kaikessa kanssakäymisessä, niin onko se ihme että oppii bongaamaan ne? Juu ja voihan olla, että aasialaiset ovat tämän takia geneettisesti alttiimpia asialle. Vähän kuin se, että huono näkö usein esiintyy suvuittain. Sitä en tiedä, että onko aasialaisilla vain tarkempi relatiivinen korva puhuttuun kieleen liittyvien seikkojen takia, vai onko kyse täsmälleen samasta jutusta kuin länsimaissa kun täällä puhutaan absoluuttisesta sävelkorvasta. Joka siis on täällä erittäin harvinainen geneettinen mutaatio. | |
![]() 29.10.2015 11:21:50 | |
antnis: Juu ja voihan olla, että aasialaiset ovat tämän takia geneettisesti alttiimpia asialle. Vähän kuin se, että huono näkö usein esiintyy suvuittain. Sitä en tiedä, että onko aasialaisilla vain tarkempi relatiivinen korva puhuttuun kieleen liittyvien seikkojen takia, vai onko kyse täsmälleen samasta jutusta kuin länsimaissa kun täällä puhutaan absoluuttisesta sävelkorvasta. Joka siis on täällä erittäin harvinainen geneettinen mutaatio. Ei liity aiheeseen, mutta just tuli telkassa juttua et aasiassa on ihmisillä huonompi näkö. Lapsista isolla prosentilla on silmälasit. Genetiikkaa? Jos intternetissä ei olisi pornoa, siinä olisi vain yksi sivu.
-joku laini telkkusarjassa- | |
![]() 29.10.2015 11:47:14 (muokattu 29.10.2015 21:59:46) | |
M-Juhana: Ei liity aiheeseen, mutta just tuli telkassa juttua et aasiassa on ihmisillä huonompi näkö. Lapsista isolla prosentilla on silmälasit. Genetiikkaa? Tuo huononäköisyys ei välttämättä liity genetiikkaan. Esim. '- - But she added: Further studies are needed before coming to any conclusion on whether everyday exposure to LED light, through using computers and phones, can lead to retinal damage in the long term. - - ' Apple and Samsung declined to comment on the study. (Read more: http://metro.co.uk/2013/09/10/mobil … et-screens-damage-eyesight-3956463/) Vanhempia tutkimuksia on, että kuvaputket vahingoittavat silmää. Lapsella silmä mukautunee tilanteeseen. Kuvaputken elektroni, jotka ampuvat kuvan näytölle eivät pysähdy näyttöön vaan jatkavat matkaa lähellä istuvan katsojan silmiin. Laitan lähteen myöhemmin. Viime tutkimus, joka sivusi aihetta, jonka muista lukeneeni esitti ongelman, että kun keskitytään katsomaan lähelle, silmä ei lepää. Silmä lepää kun se katsoo kauas. Ja tästä aiheutuu ehkä näön heikkenemistä. Laitan lähteen myöhemmin. Mitenköhän sähkö-/elektromagneettinen säteily? Voiko se vahingoittaa kuuloa? We put this question to Andy Karam, adjunct professor at the Rochester Institute of Technology... "Andy - Televisions really do give off radiation. But having said that, it's only a little bit of radiation and it's not that dangerous. What happens is that anything with a cathode ray tube, a tube where you shoot high-energy electrons at some sort of screen, when those electrons hit the screen, they give off very low energy x-ray radiation. This is the same way that x-rays are produced in regular x-ray tubes. So, if you're sitting close to a cathode ray tube, whether a computer monitor, a television screen, a radar set or anything else with that type of technology, you're going to be getting low doses of x-ray radiation." (http://www.thenakedscientists.com/HTML/questions/question/2417/), nb. kaikki on aina pientä ja vaaratonta, jos kyynisiä ollaan " For years, doctors have wondered if monitors might cause permanent vision damage. It's a tempting charge. Consider that the prevalence of myopia has risen by two-thirds in the United States since the 1970s and that the shocking spread of nearsightedness coincides almost exactly with the perfusion of computers in our workplaces and homes. Several studies from the 1980s and early '90s found specific correlations between myopia and computer use or sitting close to the television. There's also evidence from extremely late adopters: Myopia among Alaskan Inuits, for instance, reportedly skyrocketed after they were introduced to television." (http://www.slate.com/articles/healt … nce/2010/03/apple_on_your_eyes.html) nb. artikkelissa lähdeviitteet "Women are more likely than men to suffer with eye problems, with a quarter reporting that their eyes feel dry and gritty on a daily basis, and one in 10 waking up with sore eyes. The survey also highlighted the nations top 10 lifestyle habits that can negatively affect eye health: 1. Not resting eyes regularly when using screens (43 per cent) 2. Using a computer for more than six hours per day (40 per cent) 3. Watching television in the dark (39 per cent) 4. Not wearing sunglasses with high UV protection (38 per cent) 5. Drinking alcohol (28.3 per cent) 6. Spending a lot of time in air conditioned / heated environments (19 per cent) 7. Leaving make-up on overnight (10 per cent) 8. Using a smartphone or tablet in bed (12 per cent) 9. Sleeping in contact lenses (12 per cent) 10. Applying eye liner to the inner eye (seven per cent) " (http://www.pharmacymagazine.co.uk/dry-eye-could-affect-one-in-three) "Computer Vision Syndrome May Be Affecting Your Child Q: What are some easy ways to help protect their eyes? A: Here are three easy tips to help protect your childs eyes happy when they use tablets and other digital devices: - Follow the 20/20/20 rule. Set a timer if you need to, but its really important for them to take a break about every 20 minutes and stare at something 20 feet away for about 20 seconds. This only a guideline, but doing so refreshes the eyes and may help avoid CVS. - Keep an arms distance. The closer your child holds their tablet to their face, the harder their eyes will have to work. The proper distance is about an arms length away. If you notice them holding things a lot closer, it could be due to a vision problem. - Have a workstation that is kid friendly. Kids are smaller and often need a smaller place to do their work. When kids are slouched on the couch or craning their necks forward at a computer station that is too large for them, it contributes to stain." (http://www.parenthood.com/article/c … me_may_be_affecting_your_child.html) | |
![]() 29.10.2015 12:16:12 (muokattu 29.10.2015 12:22:37) | |
antnis: No mitenkään tuntematta nitä mekanismeja joilla värit ja äänenkorkeudet erotetaan toisistaan, on aika hassua lähteä rinnastamaan niitä ainoastaan siitä lähtökohdasta, että molemmat ovat aisteja. Korvassa on eri taajuuksiin reagoivia karvasoluja ja silmässä eri taajuuksiin reagoivia tappisoluja. Data taidetaan kuitenkin tulkita eri osissa aivoja ja ihmisaivot on kehittyneet pitkälti tulkitseen just näköaistia, eli korvasta tulevaa dataa ei osaa niin hienostuneesti käsitellä (eikä sieltä käsittääkseni tule läheskään samoja määriä dataa), mutta vois mutuilla, että datan tulkinnassa värien ja äänenkorkeuksien kohdalla on yhteneväisyyksiä ja tossa vaiheessa voinee laskea varmaan jo muitakin aisteja mukaan. Nyt kun tätä kirjoitan, niin huomaan, että aika ympäripyöreetähän tuo on, eikä varmaan absoluuttiseen sävelkorvaan liity, mutta kai noita jollain tapaa voi rinnastella. e: niin ja sit tietenkin tietoinen tulkinta on taas eri juttu ja sen tarkkuus voi hyvinkin liittyä vaikka kaikkiin aisteihin. Hienot on aivot, ei mitään järkee. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)