 jyrkiii24.10.2015 18:17:31 | |
|---|---|
nirzin: Minä ainakin tähän asiaan sekaannuin, koska laitoit linkin sivulle, jossa on aivan käsittämättömällä tuuballa perusteltu tätä 432 Hz:iä. Minulle on ihan sama, millä taajuudella soittimia viritellään. Mutta se ei ole ihan sama, jos ihan puhtaalla paskapuheella perustellaan jotain 8 Hz:n muutosta jossain taajuudessa. Sattui olemaan luppoaikaa, siksi rupesin tuota tuubaa kritisoimaan. Eikö sinua yhtään arveluta se, että laitoit oman mieltymyksesi tueksi jutun, jonka kirjoittaja väittää että hänen äänigeneraattorinsa (tai mikä lie) parantaa syövän? Empiirinen lähestymistapa. Lukasin jostain sivusilmällä että 432Hz A olisi parempi. Testasin ja tykkäsin monella tavalla. (Teen itse meditaatiota ja äänisarjoja korjatakseni lukkoutumia kehossa joka aamu) Tunsin siinä sitten että 432Hz kitara vaikutti positiivisesti omaan mieleen, joten päätin alkaa tutkia enemmänkin. Ja tässä sitä ollaan. Ehkä jotain voi todistaa, osa jää todistamatta. Mutta haluan selvittää. Internet on tietoa täynnä. Oma lähdekritiikki on tarpeen siinä. Mutta haluan sanoa että lähdekritiikki on tarpeen myös niissä medioissa joille meille tarjotaan. Terv. Jyrki :-) | |
 Klezberg24.10.2015 19:17:17 | |
Arkka: Ihan noin jyrkästi en sanoisi, kylhän tuota taajuusmieltymystä esim. olisi mielenkiintoista tutkia. Ei A440/A432 vaan tyyliin portaaton valinta. Siis tuskin tulis mitään hertsilleen tulosta, mutta jonkinlaisia preferenssejä siellä vois näkyä isolla otannalla esim. A440-vireen taajuuksissa ja sit tsekkais onko esim. merkittävästi enempi "alavireisiä" kuin "ylävireisiä" vastauksia. Sointi eri vireissä riippunee aika paljon soittimista. Muistan kuulleeni että se että klasariorkesterit ovat ajan myötä nostaneet virettä, johtuisi siitä että jousisoittimet soivat paremmin kun ne virittää korkeammalle. Tuskin on kyse siitä, että muutaman hertsin nosto sinänsä kuulostaisi paremmalta, vaan että tietyt soittimet soivat eri lailla kun ne virittää vähän eri vireeseen. Tältä pohjalta mä näen että eri vireiden kokeminen eri lailla ei johdu puhtaasti tiettyjen hertsien hyvyydestä tai huonoudesta, vaan siitä miten soittimet käyttäytyvät. Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella. | |
 Arkka24.10.2015 22:15:23 (muokattu 24.10.2015 22:15:46) | |
Klezberg: Sointi eri vireissä riippunee aika paljon soittimista. Muistan kuulleeni että se että klasariorkesterit ovat ajan myötä nostaneet virettä, johtuisi siitä että jousisoittimet soivat paremmin kun ne virittää korkeammalle. Tuskin on kyse siitä, että muutaman hertsin nosto sinänsä kuulostaisi paremmalta, vaan että tietyt soittimet soivat eri lailla kun ne virittää vähän eri vireeseen. Tältä pohjalta mä näen että eri vireiden kokeminen eri lailla ei johdu puhtaasti tiettyjen hertsien hyvyydestä tai huonoudesta, vaan siitä miten soittimet käyttäytyvät. Sen takia testissä tarviskin generoida jotain siniaaltoa eikä viritellä viulua. Itekkin virittelen yhtä kitaraa välillä huvikseen vähän ylävireeseen (olisko joku +13 senttiä ollut sweet spot) koska se soi paremmin. Mut siis en näe syytä miksi esim. tuo 8 Hz ero ei voisi olla merkittävä fiilikseen soittimista riippumatta. Tuo on melkein 1/3 puolisävelaskelta ja esim. 1/4 sävelaskeleen muutos tuottaa jo mullekkin vähän eri tunnelman. | |
 Spedemix24.10.2015 23:25:49 | |
Niin kuin tässä threadissa jo puhuttu, jokaiselle soittimelle (ja lauluäänelle) varmasti löytyisi vireet jossa ne soi paremmin kuin tämä A=440. Sehän olis tosi jees - niin kauan kuin emme edes yrittäisi harrastaa yhteissoittoa. Todennäköisin syy sille nykystandardille on tosiaan se että se on helppo pyöreä luku ja tätä kautta soittaminen monilla eri soittimilla muuttui kertaheitolla simppelimmäksi säädöksi (yhteisestä viritysstandardista huolimatta se on silti säätöä saada soittimet soimaan yhteen hyvin). Samalla lailla tasavireisyys helpottaa; ei tartte jatkuvasti viritellä soitinta eri vireisiin, ja suurimalle osalle jengistä vire on tarpeeksi tarkka. Molemmat asiat ovat hyvä lisä ihmisille jotka haluavat vain pitää hauskaa. --------------- Ja näyttää siltä että jaan postaukseni kahteen osaan, Imperiumini Vastaisku tulee nimittäin olemaan kovaa matematiikkaa! :D Spede blendaa: https://blend.io/spede | |
 Janus24.10.2015 23:34:39 (muokattu 24.10.2015 23:35:20) | |
Spedemix: Samalla lailla tasavireisyys helpottaa; ei tartte jatkuvasti viritellä soitinta eri vireisiin, ja suurimalle osalle jengistä vire on tarpeeksi tarkka. Ja ylipäätään pystyy tekemään tonaalista musiikkia joka moduloi kaukaisiin sävellajeihin. Esim. aivan standardi "puolikas ylöspäin" modulaatio kuulostaisi keskisävel- tai puhdasviritetyllä kosketinsoittimella aivan kauhealta. Monimutkaisemmista modulaatiosuhteista puhumattakaan. Tasavireisyyden mukanaan tuoma sävelavaruuden laajeneminen + soitinten kehitys ylipäätään (helpompi kromatiikka, lähinnä puhallinsoittimille koneistojen kehityksen kautta) vaikutti aivan selkeästi siihen, miksi 1800-luvun loppupuolen musiikki kuulostaa kovin erilaiselta kuin esim. 1700-luvun. 1500-luvusta puhumattakaan. 1900-luvun alussa sävellajitkin oli jo kulutettu loppuun => Schönberg ja kumppanit. Webernin ja Boulezin pianosarjojen kanssa on aivan samantekevää, onko vire 440, 435 tai joku muu... EDIT: typo korjattu | |
 Megadethh224.10.2015 23:52:55 | |
Kappas, tännekkin tuli kirjoitettua joku aika sitten ja nyt aiheesta ollaan saatu jo aika kovaa vääntöä aikaiseksi... :D. Natsikorttikin on keretty vetämään mukaan peliin, itse Der kleine Doktor käy aina tasaisin väliajoin säätämässä kielisoittimieni intonaatiot kohdalleen ja vireet tietysti nimikkovireeseensä eli A = 440 Hz. Mutta ilman sen kummempia rölötyksiä en kyllä ymmärrä sitä miksi tästä pitää tehdä isokin juttu, jos se 432 Hz-viritys kuulostaa paremmalta jonkun korvaan niin kannattaa harkita sillä soittamista, tai ainakin jos ei satu soittamaan akustista pianoa ;). Ei sillä etteikö tämä(kin) sinänsä olisi mielenkiintoinen keskustelunaihe, harmi vaan että suurin osa näistä puoltoargumenteista on tasoa illuminati/reptiliaanit/natsit/maapallon luonnollinen värähtelytaajuus... Ei se A = 440 Hz ole sen enempää oikea tai väärä referenssitaajuus kuin 432 Hz tai vaikkapa 442 Hz, sillä miksi se on yleistynyt standardiksi on kyllä omat syynsä varmasti, toki odotan innolla kunnollista todistusaineistoa 432 Hz:n ylivertaisuudesta jos joskus sellaista täällä pystyy esittämään. Vihaleipä There is no dark side in the moon, really. Matter of fact, it's all dark. | |
| Spedemix 25.10.2015 01:19:46 | |
Näin muutenkin tossa vireasiasiassa on paljon muuttujia jos lähdemme tarkastelemaan asioita tieteelliseltä näkökannalta (tässä tapauksessa fysiikka ja matematiikka). Mm. äänennopeus vaihtelee lämpötilan mukaan (ääni kulkee hitaammin kylmässä). Johtuen siitä että ääni etenee hitaammin, kuulemasi ääni on matalempi. Kyseessä on samantyyppinen asia kuin se kun piipaa-auto ajaa poispäin luotasi, piipaan vire on matalempi auton ajaessa poispäin koska äänilähde liikkuu luotasi poispäin; piipaan signaalin kestää kauemmin saapua korviisi koska se näennäisesti "hidastuu" (lliikkuu kovaa vauhtia luoksesi mutta kuitenkin hitaammin kuin jos auto ja sinä olisitte molemmat paikallaan). Ääni liikkuu faktisesti hitaammin kun lämpötila laskeutuu ja kymmenien lämpöasteiden eroilla vire-ero on isompi kuin tuo 8Hz siellä 440:n Hz:n paikkeilla (niin kuin tulemme aivan kohta huomaamaan kun alan näitä oikeasti laskemaan). https://www.nde-ed.org/EducationRes … s/HighSchool/Sound/tempandspeed.htm Ylläolevasta näkyy että äänennopeus 21 celsiusasteessa on 343,6m/s ja 1 pakkasasteessa 330,4m/s. Vireen muutos tulee olemaan suoraan verrannollinen äänennopeuden muutokseen, joten näiden lämpöasteiden vire-ero löytyy suhdeluvusta. Jos jaamme jälkimmäisen ensimmäisellä (eli 330,4 / 343,6) saamme tämän suhdeluvun. 0,9616 (pyöristettynä 4. desimaaliin). Tästäpä laskemme helposti missä vireessä musiikki joka on äänitetty huonelämpötilassa A=440Hz virestandardilla soisi suojasään pimeällä puolella. 440Hz x 0,9616 = 423,097Hz (3 desimaalin pyöristys). Tuo on jo lähempänä G# (joka olisi 415,3Hz normivireessä). Biisien tempo ei tietenkään muutu, äänet vaan soivat matalempaa (oikeasti lämpötilaerossa on kysymys kaasun paineen muutoksesta, siksi helium saa ihmisäänet kuulostamaan korkeilta, kaasun paine-ero; emme silti puhu heliumhöyryissä tavallista nopeammin). No millä saisimme Jyrille musaa A=432Hz -vireessä? Lasketaas taas suhdeluku ja käytetään sitä toisinpäin: 432Hz / 440Hz = 0,9818 (taas pyöristetty, tsori). Oikeastihan noi lämpötilaerot lasketaan Kelvineissä joten ei me voida noita celsiuksia käyttää joten käytetään tota äänennopeutta: 343,6m/s x 0,9818 = 337,353 m/s (pyör.). Sit mä käytin tämmöstä konversiota http://www.sengpielaudio.com/calculator-speedsound.htm ; laitoin ylläolevan äänennopeuden ja se antoi mulle lämpötilan = 10,07 celsiusta! Tästä voimme päätellä että A=440 -musan kuunteleminen 432-vireessä säästää myös luontoa pienempien lämmityskustannusten muodossa. :) Jos tarkistan hatusta heittämäni laskutoimitukseni tällä: http://www.sengpielaudio.com/calculator-pitchchange.htm lämpöasteet 21 ja 10,07 ja orkkistaajuus 440), saan lopputulokseksi 431,75Hz. Jos lasken "huonelämpötilan" 20 asteeseen lopputulos on 432,48Hz. Close enough IMO. ----------- Mutta jos siis ihan vakavissaan puhutaan asiasta niin jo maapallolla eri lämpötiloissa (skaala on mieletön; about 150 astetta) ääni värähtelee hyvin eri lailla. Niin kuin sanoin ja aikasemmin, lämpötila ja sen muutos perustuu ilmakehän (eli kaasun) tihentymiseen ja harventumiseen (U know matala-, ja korkeapaine). Muilla universumin planeetoilla kaasukoostumus on tyystin eri, joten ääni käyttäytyisi näillä palloilla vielä erilaisemmin kuin Maan eri lämpötiloissa. Sit kun aika iso osa universumista on kuitenkin tyhjiötä (jossa ääni ei liiku laisinkaan, ääni tarvitsee välittäjäaineen jotta voisi edetä yhtään mihinkään), ylläoleva havainto on helposti ympättävissä siihen näkemykseen että universumi ei ehkä kuitenkaan resonoi jonkun tietyn taajuuden mukaan. Spede blendaa: https://blend.io/spede | |
| phiit 25.10.2015 02:16:30 | |
Spedemix: Näin muutenkin tossa vireasiasiassa on paljon muuttujia jos lähdemme tarkastelemaan asioita tieteelliseltä näkökannalta (tässä tapauksessa fysiikka ja matematiikka). Mm. äänennopeus vaihtelee lämpötilan mukaan (ääni kulkee hitaammin kylmässä). Johtuen siitä että ääni etenee hitaammin, kuulemasi ääni on matalempi. Kyseessä on samantyyppinen asia kuin se kun piipaa-auto ajaa poispäin luotasi, piipaan vire on matalempi auton ajaessa poispäin koska äänilähde liikkuu luotasi poispäin; piipaan signaalin kestää kauemmin saapua korviisi koska se näennäisesti "hidastuu" (lliikkuu kovaa vauhtia luoksesi mutta kuitenkin hitaammin kuin jos auto ja sinä olisitte molemmat paikallaan). Ääni liikkuu faktisesti hitaammin kun lämpötila laskeutuu ja kymmenien lämpöasteiden eroilla vire-ero on isompi kuin tuo 8Hz siellä 440:n Hz:n paikkeilla (niin kuin tulemme aivan kohta huomaamaan kun alan näitä oikeasti laskemaan). https://www.nde-ed.org/EducationRes … s/HighSchool/Sound/tempandspeed.htm Ylläolevasta näkyy että äänennopeus 21 celsiusasteessa on 343,6m/s ja 1 pakkasasteessa 330,4m/s. Vireen muutos tulee olemaan suoraan verrannollinen äänennopeuden muutokseen, joten näiden lämpöasteiden vire-ero löytyy suhdeluvusta. Jos jaamme jälkimmäisen ensimmäisellä (eli ) saamme tämän suhdeluvun. (pyöristettynä 4. desimaaliin). Tästäpä laskemme helposti missä vireessä musiikki joka on äänitetty huonelämpötilassa A=440Hz virestandardilla soisi suojasään pimeällä puolella. (3 desimaalin pyöristys). Tuo on jo lähempänä G# (joka olisi 415,3Hz normivireessä). Biisien tempo ei tietenkään muutu, äänet vaan soivat matalempaa (oikeasti lämpötilaerossa on kysymys kaasun paineen muutoksesta, siksi helium saa ihmisäänet kuulostamaan korkeilta, kaasun paine-ero; emme silti puhu heliumhöyryissä tavallista nopeammin). No millä saisimme Jyrille musaa A=432Hz -vireessä? Lasketaas taas suhdeluku ja käytetään sitä toisinpäin: (taas pyöristetty, tsori). Oikeastihan noi lämpötilaerot lasketaan Kelvineissä joten ei me voida noita celsiuksia käyttää joten käytetään tota äänennopeutta: (pyör.). Sit mä käytin tämmöstä konversiota http://www.sengpielaudio.com/calculator-speedsound.htm ; laitoin ylläolevan äänennopeuden ja se antoi mulle lämpötilan = Tästä voimme päätellä että A=440 -musan kuunteleminen 432-vireessä säästää myös luontoa pienempien lämmityskustannusten muodossa. :) Jos tarkistan hatusta heittämäni laskutoimitukseni tällä: http://www.sengpielaudio.com/calculator-pitchchange.htm lämpöasteet 21 ja 10,07 ja orkkistaajuus 440), saan lopputulokseksi 431,75Hz. Jos lasken "huonelämpötilan" 20 asteeseen lopputulos on 432,48Hz. Close enough IMO. ----------- Mutta jos siis ihan vakavissaan puhutaan asiasta niin jo maapallolla eri lämpötiloissa (skaala on mieletön; about 150 astetta) ääni värähtelee hyvin eri lailla. Niin kuin sanoin ja aikasemmin, lämpötila ja sen muutos perustuu ilmakehän (eli kaasun) tihentymiseen ja harventumiseen (U know matala-, ja korkeapaine). Muilla universumin planeetoilla kaasukoostumus on tyystin eri, joten ääni käyttäytyisi näillä palloilla vielä erilaisemmin kuin Maan eri lämpötiloissa. Sit kun aika iso osa universumista on kuitenkin tyhjiötä (jossa ääni ei liiku laisinkaan, ääni tarvitsee välittäjäaineen jotta voisi edetä yhtään mihinkään), ylläoleva havainto on helposti ympättävissä siihen näkemykseen että universumi ei ehkä kuitenkaan resonoi jonkun tietyn taajuuden mukaan. Plussaa, erinomainen kirjoitus! ~ Musiikin ei tarvitse olla kaunista ollakseen hyvää ~ | |
| Arkka 25.10.2015 03:14:01 (muokattu 25.10.2015 10:27:06) | |
Spedemix: Mm. äänennopeus vaihtelee lämpötilan mukaan (ääni kulkee hitaammin kylmässä). Johtuen siitä että ääni etenee hitaammin, kuulemasi ääni on matalempi. Ei. Jos lähetän 5 sekunnin välein kommandoja vajaan, ne myös saapuu sinne 5 sekunnin välein etenivät ne sit juosten tai ryömien (olettaen, että ne kulkee keskenään samalla nopeudella). Biisien tempo ei tietenkään muutu, äänet vaan soivat matalempaa (oikeasti lämpötilaerossa on kysymys kaasun paineen muutoksesta, siksi helium saa ihmisäänet kuulostamaan korkeilta, kaasun paine-ero; emme silti puhu heliumhöyryissä tavallista nopeammin). Nyt en tiedä enää oliko tää sittenkin läppä, jos oli niin pahoittelen ;) e: jätin toimimattoman luotipähkinäanalogian veke, kommandot saa riittää ;) | |
 baron25.10.2015 03:23:25 (muokattu 25.10.2015 09:08:08) | |
Aikoinaan mun bändin treenit alkoi tappelulla mikä on tämän päivän vire. Mutta ei sitä perusteltu maailmankaikkeudella eikä syövän hoidolla vaan henkilökohtaisella mieltymyksellä ja se on sinänsä OK. Ainoa fysiikkaan perustuva taajuusasia on se että oktaavi-intervallin taajuudet on yhden suhde kahteen, kaikki muu on "keinotekoista" sopimista, kuinka moneen osaan oktaavi jaetaan, onko osat yhtä suuria vai eri kokoisia ja jos erikokoisia niin kuinka paljon. Niinpä jonkun A:n taajuus on täysin soipimusjuttu. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| nirzin 25.10.2015 09:12:12 | |
Siltä varalta, että joku ottaa nuo Spedemixin viimeöiset laskelmat tosissaan: Kun lämpötila muuttuu, niin äänen nopeus muuttuu. Taajuus tietenkään ei muutu, joten aallonpituuden on oltava se toinen muuttuva asia. Ihan hupaisaa fysiikkahuumoriahan tuo oli. Siis olihan se huumoria, olihan? | |
 lurkki25.10.2015 09:15:03 | |
Vedessä ja metallissa ääni etenee hurjasti nopeammin kuin ilmassa. Doppler-siirtymä johtuu eri syystä. Kulkuaikaerohan ei vaikuta taajuuteen vrt. nopeuskerroin eri väliaineissa. Äänen aallonpituus ilmassa on lyhempi kuin esim metallissa. Ymmärrän, että haluat osallistua keskusteluun, mutta täällä tuo keskustelu on viety paljon pidemmälle ja ymmärrys on paljon korkeammalla tasolla kuin sinulla. Joten - älä tule puhumaan asioista joista et tiedä mitään, vaan ota selvää. | |
| jyrkiii 25.10.2015 10:17:17 (muokattu 25.10.2015 10:57:29) | |
Kiitos rakentavista kommenteistä. Laittakaa faktoja tai laskelmia omista mieltymyksistä, löytyneistä mittauksista tai psykologisista mittauksista. Selvittelen lähteitä. Ääniterapia ei ole huuhaata ja siitä on omiakin kokemuksia. Kuten aiemmin sanoin, saattaa olla että nykytiede ei vielä välttämättä ymmärrä äänen luontoa kokonaisuudessaan ja sen vaikutusta. Ainakin sitä on käytetty kidutuksessa Guantanamossa, ei sen fyysisten ominaisuuksien vuoksi. Lääkärit jotka suunnittelivat keinot ovat saamassa syytteen - syyttömät vangit ovat nostamassa sen. Aiheesta on linkit tuolla ensimmäisessä postissa Edit: Tuossa on kirja, jossa esitetään muutosta A=440Hz standardiin (ISO 16:1975). Siellä on lähdeviitteet, joita käyn läpi mm. https://books.google.fi/books?id=Z6 … HYgdAz0#v=onepage&q&f=false A Horological and Mathematical Defense of Philosophical Pitch Tekijät Brendan Bombac 2013 Edit, vireen aiheuttamisesta laulamiseen. Wikipedian lähdeviite oli tässä huono - selvitän sen tarkemmin. https://en.wikipedia.org/wiki/Concert_pitch " - - The strongest opponents of the upward tendency in pitch were singers, who complained that it was putting a strain on their voices. Largely due to their protests, the French government passed a law on February 16, 1859 which set the A above middle C at 435 Hz.2 This was the first attempt to standardize pitch on such a scale, and was known as the diapason normal. It became quite a popular pitch standard outside France as well, and has also been known at various times as French pitch, continental pitch or international pitch (the last of these not to be confused with the 1939 "international standard pitch" described below). - - " Diapason normal -pitch (A=435Hz) aiheesta. Historiaa, runsaasti lähteitä. Selvitettävää onko ajatuksia taajuuden vaikutuksista musiikkiin tutkittu tuolloin ja mitä havaintoja. https://en.m.wikisource.org/wiki/Page:EB1911_-_Volume_21.djvu/691 "-Stein tuned Mozart's piano to a fork al 421-6, and the Broadwood pianos used at the London Philharmonic Society in its first concerts (1813) were tuned to a fork 02 506-8, which gives a mean tone al 423'7.-" | |
| lurkki 25.10.2015 10:24:12 | |
Mites toi 7hz:n theta? Eiks tosta oo kukaan häröillyt mitään audiotaajuista fundamenttia? Ymmärrän, että haluat osallistua keskusteluun, mutta täällä tuo keskustelu on viety paljon pidemmälle ja ymmärrys on paljon korkeammalla tasolla kuin sinulla. Joten - älä tule puhumaan asioista joista et tiedä mitään, vaan ota selvää. | |
| Klezberg 25.10.2015 10:37:04 (muokattu 25.10.2015 10:39:57) | |
Arkka: Sen takia testissä tarviskin generoida jotain siniaaltoa eikä viritellä viulua. Itekkin virittelen yhtä kitaraa välillä huvikseen vähän ylävireeseen (olisko joku +13 senttiä ollut sweet spot) koska se soi paremmin. Mut siis en näe syytä miksi esim. tuo 8 Hz ero ei voisi olla merkittävä fiilikseen soittimista riippumatta. Tuo on melkein 1/3 puolisävelaskelta ja esim. 1/4 sävelaskeleen muutos tuottaa jo mullekkin vähän eri tunnelman. Joo... mä tarkoitinkin vain huomauttaa että tässä on nuo kaksi aspektia, jos käytetään fyysisiä soittimia. Mua kiinnostaa tuo soitinten toiminta ja käyttäytyminen enemmän. Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella. | |
 Oan25.10.2015 10:39:02 | |
jyrkiii: Yli 20000 Ranskan musiikin päättäjää tms puolsivat A:n vireen standardin määrittämistä 432Hz:iin 1955. Niin eivät he kaikki voineet olla hörhojä jotka saivat päähänsä asian-?. Entä sitar? Entä Verdi? Entä muinaiset egyptiläiset ja kreikkalaiset soittimet, joiden vireeksi suunniteltiin tuo pohja tai 256Hz:n C. Entä Tesla, joka luotti siihen että maailmankaikkeus on värähtelyä. Ilman Teslaa kädessäsi ei olisi puhelinta. Entä Pythagoras. Kultainen leikkaus. Onko sekin hörhöyttä? Jos katsot sormeesi, näet että sen nivelet jakautuvat kultaisen leikkauksen suhteessa; eivät ne jakaudu suhteessa 1:1. Mitä sanot näihin historian aiheisiin sekä näiden henkilöiden elämäntyöhön liittyen? Eikö nämä kaikki ole nyt niitä auktoriteetteja joita ei pitänyt sokeasti uskoa? (Muuten, iso osa tuosta ylläolevasta ei kestä mitään lähempää tarkastelua.) Tämä sun asenteesi aiheeseen on vähän rasittava. Tutkimusta pitäisi tehdä mutta kritisoida ja kysyä ei saa. Ihmiselle kaikkein tärkein maailmassa on DÄGÄ. | |
| Arkka 25.10.2015 10:54:56 | |
Klezberg: Joo... mä tarkoitinkin vain huomauttaa että tässä on nuo kaksi aspektia, jos käytetään fyysisiä soittimia. Mua kiinnostaa tuo soitinten toiminta ja käyttäytyminen enemmän. Siis oon samaa mieltä kyllä. Jos testailee virettä virittämällä soitinta eri vireeseen niin toi on ehdottomasti merkittävä tekijä, joka helposti jäänee huomiotta kun tuijottelee viritysmittaria. | |
| jyrkiii 25.10.2015 11:04:43 (muokattu 25.10.2015 12:02:44) | |
Copiato pari pari da "The Piano-Forte" Rosamund E. M. Harding Pitches to which Pianofortes were probability tuned Date England Pitch a' 1800 Broadwood's c" (507.7) fork from which the following was calculated 422.7 1813 Pianoforte at the Philharmonic Society 423.3 1820 Broadwood's lowest pitch 433 1828 Philharmonic Society 435.4 1846-1854 Philharmonic Society 452.5 1849-1854 Broadwood's original medium pitch 445.9 France 1811 Paris, Grand Opera (Pich of the Opera Pianoforte) 427.1 1824 Paris, Grand Opera (Pich of the Opera Pianoforte) 425.8 1826 Paris, Grand Opera (Pich of the Opera Pianoforte) 431.7 1829 Paris, Grand Opera (Pich of the Opera Pianoforte) 434 1836 Paris, Grand Opera (Pich of the Opera Pianoforte) 441 1823 Paris, Italian Opera 424.2 1829 Paris, Italian Opera 425 1836 Paris, Italian Opera 441 1820 Paris, Théatre Feydeau 423 1823 Paris, Théatre Feydeau 427.6 1829 Paris, Théatre Feydeau 438 1836 Paris, Théatre Feydeau 441 1836 Wolfel's pianofortes 443.3 Germany 1834 Berlin, Opera 441.8 1815-1821 Dresden, Band of the Opera under Weber 423.2 1826 Dresden, Band of the Opera under Reissinger (This is considered to have been the pitch used at Dresden from 1825 to 1830) 435 Austria 1780 Stein for Mozart 421,6 1834 Vienna, Opera, Scheibler fork 1 433.9 1834 Vienna, Opera, Scheibler fork 2 436.5 1834 Vienna, Opera, Scheibler fork 3 439.4 1834 Vienna, Opera, Scheibler fork 4 440.3 1834 Vienna, Opera, Scheibler fork 5 441.1 1834 Vienna, Opera, Scheibler fork 6 445.1 1834 Vienna, old sharp pitch 456.1 (The table are compiled from Helmoltz and Montal) EDIT: www.amazon.com/The-Piano-Forte-History-Traced-Exhibition/dp/1107418275 "Description Book Description Originally published in 1933, this book provides a detailed history of the piano-forte from its invention in Italy in the eighteenth century until the presentation of the first European cast-iron frame for a piano at the 1851 Great Exhibition. Harding also analyses the role of the piano as a replacement for a chamber orchestra and its history as a domestic instrument." edit: Fortepiano tai vasaraklaveeri (saks. Hammerklavier) 1 on klassismin ajan alussa kehitetty kosketinsoitin, joka on pianon varhaismuoto. Se syrjäytti klassisen kauden pianokonsertoissa cembalon muun muassa monipuolisemman kosketusvivahteensa ansiosta. 2 Soittimen ääni eroaa modernista pianosta selvästi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Fortepiano) | |
| jyrkiii 25.10.2015 11:09:50 | |
Oan: Eikö nämä kaikki ole nyt niitä auktoriteetteja joita ei pitänyt sokeasti uskoa? (Muuten, iso osa tuosta ylläolevasta ei kestä mitään lähempää tarkastelua.) Tämä sun asenteesi aiheeseen on vähän rasittava. Tutkimusta pitäisi tehdä mutta kritisoida ja kysyä ei saa. On muuten rasittavia asenteitä tässä keskusteluissa muillakin. Yritä kestää | |
| jyrkiii 25.10.2015 12:44:32 (muokattu 25.10.2015 12:46:46) | |
Väite: Malampi vire (A 432 Hz tai 435 Hz) on helpompi laulaa Todisteet: The Harvard Dictionary of Music _Tekijät Don Michael Randel https://books.google.fi/books?id=02 … tch%20used%20by%20padua&f=false "The first proposal of a specific frequency as a standard pitch (equivalent to a' = 427 Hz) was made by Joseph Sauveur in the early 1700s. In 1711, the tuning fork was invented in England. No concerted effort was made to promulgate a single pitch standard until 1834, however, when the Deutsche Naturforscherversammlung accepted Scheibler's recommendation of a' = 440 Hz. This had little effect on 19th century concert halls and opera houses, which used progressively higher pitch standards, until in 1885 an international conference (not including the United Kingdom or United States) at Vienna urged the adoption of the French governmental commission as the pitch least taxing to singers. (A selection of 19th-century pitch standards is given in Ellis and Mendel, 1968.) The Viennese conference's a' = 435 Hz remained the most widely used pitch standard until its replacement by a' = 440 Hz in the 20th century. Some performers (especially wind players) now adopt a' = 442 or 443, however, while performers on the 18th-century instruments are likely to adopt the lower pitch of that period." (lähteet listattuna teoksessa, sivu 663.) edit. kirjoitusvirhe | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)