Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Klezberg: Joissakin haitareissa voi tiputtaa soinnuista terssin pois. Lähinnä pienissä diatonisissa peleissä kansanmusiikin puolella. Kahta syytä olen kuullut tälle. Joko niin että musiikkityyliin sopii tämä, tai sitten että kun pelistä ei löydy mollisointua niin ratkaistaan asia jättämällä terssit pois kokonaan. Ainakin siis siitä haitarista, bändissähän voi joku muu soittaa niitä kokonaisia sointuja.
 
Kuulostaa paremmalta! .. siis bassopuolella.
Ja samahan se on pianon vasemmalla kädelläkin, usein jonkin sointusävelen puuttuminen soi paremmin kuin kokonainen sointu.

EP: Kuulostaa paremmalta! .. siis bassopuolella.
Ja samahan se on pianon vasemmalla kädelläkin, usein jonkin sointusävelen puuttuminen soi paremmin kuin kokonainen sointu.
 
Se on totta että ei ole hyvä kun on liikaa soimassa haitarin bassossa. Tahtoo olla äänikertojakin ihan turhaan siellä sotkemassa monesti. Sitä en tiedä onko normaalioloissa terssin pudottaminen pois se paras tapa keventää, ainakaan jos haitari soi yksinään. Mitä jos sen kvintin jättäisi pois. No... tuota ei ihan noin vain itse pääse testaamaan.

Klezberg: Se on totta että ei ole hyvä kun on liikaa soimassa haitarin bassossa. Tahtoo olla äänikertojakin ihan turhaan siellä sotkemassa monesti. Sitä en tiedä onko normaalioloissa terssin pudottaminen pois se paras tapa keventää, ainakaan jos haitari soi yksinään. Mitä jos sen kvintin jättäisi pois. No... tuota ei ihan noin vain itse pääse testaamaan.
 
Pianolla jos menee pienen oktaavin alapuolelle niin soinnut kuulostaa "tunkkaisilta". Sieltä vain yksittäisiä bassosäveliä tai "voimasointuja".

baron: Pianolla jos menee pienen oktaavin alapuolelle niin soinnut kuulostaa "tunkkaisilta". Sieltä vain yksittäisiä bassosäveliä tai "voimasointuja".
 
Joo... tuo haitarin ns. bassopuoli on hämäävä nimi, kun itse asiassa sisältää varsinaisten bassosävelten (perusbassot) lisäksi valmiit yhden napin soinnut (duuri, molli, 7, dim) jotka soivat toki varsinaisia bassosäveliä ylempää. Ja nuo soinnut on valmiiksi siellä rakenteessa, niihin ei voi soittaja vaikuttaa (ellei soittimen rakenteessa ole siihen varauduttu tuommoisella terssin poistajalla).

baron: Voimasoinnun idis on se että särökitaralla kolmisointu kuulostaa p:alta. Siksi jätetään terssi pois mutta kyllä se piisissä on ja järkevillä soittimilla sen voi soittaa niin että sopii piisiin.
 
Miksi sitten myös akustisella kitaralla soitetaan voimasointuja? Onnistuu sillä kokonaiset soinnutkin. Suosittelen kuuntelemaan vaikka you tubesta voimasointujuttuja, niin saatat kuulla sen pointin. En osaa sitä selittää sanallisesti.

MarkusB: Miksi sitten myös akustisella kitaralla soitetaan voimasointuja? Onnistuu sillä kokonaiset soinnutkin. Suosittelen kuuntelemaan vaikka you tubesta voimasointujuttuja, niin saatat kuulla sen pointin. En osaa sitä selittää sanallisesti.
 
Uskoisin että siinä on kysymys siitä että soitettaessa kaksi säveltä joista toinen on kvintin ylempänä, näiden sävelten ylä-äänet sopivat yhteen ikäänkuin kyseessä olisi yksi ääni, jotensakin tukevampi. Kyllä se toimii akustisellakin, testasin vielä itsekin.
 
Onhan drawbar-uruissakin kvinttiäänikertoja (jos se nyt on oikea nimi).
 
Baronin selityksessä voi kuitenkin olla perää siinä mielessä, että se selittää miksi juuri särökitarasoitossa voimasoinnut ovat siinä asemassa kuin ovat.
 
Lisäys: tuossa että kvintin päässä toisistaan olevat sävelet helposti kuulostavat yhdeltä ääneltä, voisi olla syy siihen kvinttikulkujen välttämiseen äänenkuljetuksessa?

MarkusB: Miksi sitten myös akustisella kitaralla soitetaan voimasointuja? Onnistuu sillä kokonaiset soinnutkin. Suosittelen kuuntelemaan vaikka you tubesta voimasointujuttuja, niin saatat kuulla sen pointin. En osaa sitä selittää sanallisesti.
 
Kaikilla soittimilla voi soittaa voimasointuja mutta kaikilla soittimilla ei voi soittaa täysiä sointuja kuten esim särökitaralla tai pianolla alaoktaaveissa.

Tuli mieleen että eikös siinä särökitaran kvinttivoimasoinnussa kumminkin soi aika voimakkaasti yläsävelsarjan duuriterssi mukana..? Tai no voimakkaasti ja voimakkaasti, riippunee vähän säröstäkin. Näin mä olen itse havaitsevinani, ainakin jos kvintti on oikein hyvin vireessä. Sikäli kai se lähempänä duuria on kuin mollia. Kyllähän duurisointu säröllä kuulostaa ihan hyvältä jos ei se terssi ole liian matalalla. Mollisointu sen sijaan...
 
Terssittömän voimasoinnun etu on sekin, että sen päälle voi laulaa vähän sellasta duurin ja mollin välistä olevaa terssiä, mitä usein bluespohjaisessa rockissa kuulee. Siis että biisi ei melodiankaan puolesta tunnistaudu selkeästi duuriksi tai molliksi.

Olen vähän samoilla kannoilla Sellistin kanssa. Se että sointu ei ole selkeästi duuri eikä molli antaa tiettyjä "vapauksia" liikkua siinä välimaastossa. Tää on taas näitä juttuja jotka aukeaa, kun kuuntelee kitaristejä. Toinen juttu on se, että voimasointu kuulostaa tietyllä tavalla karulta. Karuus on "siisti juttu" joskus.
 
Otetaan vaikka Smells like Teen Spirit Nirvanalta. Voit ihan hyvin soinnuttaa tuohon duurit ja mollit ja se toimii harmonisesti ihan hyvin. Toisaalta rokkikeikalla, jos kitaristi ja basisti vetää rumpalin kanssa ilman terssejä, niin harkitsisin uruille/syntikoille/pianolle jotain muuta sen sijaan, että vääntäisin noista väkisin duureja ja molleja. Itse asiasta tuosta biisistä löytyi voimasointuversiot ja myös duuri/molliversiot you tubesta jos jaksaa kaivella.
 
Kyse on aina tilanteesta, eikä voimasoinnun terssittäminen varmasti ole suuri synti. Olen vaan sitä mieltä, että sen kanssa kannattaa olla varovainen ja voi sitä kosketinsoittaja soittaa muutakin kuin sointumattoja. Voi vaikka tulla riffeihin mukaan tai soittaa väleihin jotain.

Nämäkin jutut Levine skippaa kosolti. Mutta se ei olekaan rock-improvisaation tai _populaarimusiikin_ harmonioiden/sovittamisen koko totuus. Se kirja.

Epämuusikko: Nämäkin jutut Levine skippaa kosolti. Mutta se ei olekaan rock-improvisaation tai _populaarimusiikin_ harmonioiden/sovittamisen koko totuus. Se kirja.
 
Jos kirjan nimi on "Jazz Theory Book" niin se sanoo jotain!

Mutta kuka kirjottaisi theory bookit räppiin, rokkin, iskelmään jne... :)

Smoke on the water mainittu! :D
 
http://halkosalmi.pp.fi/iiro/Demot/SOTW_EBB.mp3
 
Tiedänn, menin varmaan rikkomaan nyt jotain tosi pyhää. Haen takkini!

Dr Dominant: Smoke on the water mainittu! :D
 
http://halkosalmi.pp.fi/iiro/Demot/SOTW_EBB.mp3
 
Tiedänn, menin varmaan rikkomaan nyt jotain tosi pyhää. Haen takkini!
 
Niin kuin kirjoitin: Kyllä siihen riffiin voi lisätä terssin (ja muutakin) niin että kuulostaa hyvältä mutta sitten kuulostaa myös eri piisiltä:-)

Dr Dominant: Smoke on the water mainittu! :D
 
http://halkosalmi.pp.fi/iiro/Demot/SOTW_EBB.mp3
 
Tiedänn, menin varmaan rikkomaan nyt jotain tosi pyhää. Haen takkini!
 
Hyvältähän tuo kuulostaa. M.A. Numminen teki paljon "pahempia häpäisyjä" klasseiselle , teknolle jne.. Kyllä tossa melodiakulussa/riffissä on mielestäni jotain henoa ja käyttökelpoista esim. Jazzin puolelle. Baronin kanssa samaa mieltä, ettei tuo tietenkään kuulosta yhtään samalta kuin alkuperäinen. Itse asiassa monesti unohdetaan tuo saundiulottuvuus, mikä on rokkareille äärettömän tärkeää. Tässä nähdään, kuinka sävy muuttuu raskaasta "sotabiisistä" kepeäksi lattariksi. Smoke on the water, fire in the sky..... iloinen lattari? Mielenkiintoista.
 
Nyt heitänkin haasteen kaikille Jazz-mestareille. Keksikää biisi/sovitus tms. jossa rikotaan jossain kohdassa duuriasteikon kvarttisääntöä törkeästi eli että se soitetaan seuraavasti
 
-Se soitetaan sointuiskun kanssa täsmälleen yhtä aikaa
-Sointua ei saa soittaa murtaen
-Sen pitää kuulostaa hyvältä siinä tilanteessa
-Ja siis soitetaan duurikolmisoinnun päälle tavallisen duuriasteikon neljäs sävel (tämän voisi varmaan hienomminkin esittää mutta saitte pointin)
 
Tai joku voi muuten heittää tällaisen biisin, jossa esim. melodiakulussa tuo toteutuu, jos tietää esimerkin.

MarkusB: -Se soitetaan sointuiskun kanssa täsmälleen yhtä aikaa
-Sointua ei saa soittaa murtaen
-Sen pitää kuulostaa hyvältä siinä tilanteessa
-Ja siis soitetaan duurikolmisoinnun päälle tavallisen duuriasteikon neljäs sävel (tämän voisi varmaan hienomminkin esittää mutta saitte pointin)
 
Tai joku voi muuten heittää tällaisen biisin, jossa esim. melodiakulussa tuo toteutuu, jos tietää esimerkin.
 
Etsimättä tulee mieleen Gershwinin avioparin "Oh, Lady Be Good" jossa ekassa tahdissa on sointu G6 (se on funktioltaan sama kuin kolmisointu) ja sävel C.
 
Seiskasoinnut ei kelpaa? Niitä löytyy vaikka kuinka paljon.

MarkusB: Tai joku voi muuten heittää tällaisen biisin, jossa esim. melodiakulussa tuo toteutuu, jos tietää esimerkin.
 
Flávio Venturinin Nascente. Riippuu sovituksesta, onko alla tavallinen duurikolmisointu. Nuoteissa reaalisointumerkintänä pitäisi olla simppeli duuri ja siitä syntyvä dissonanssi kuulostaa ihan hyvältä minun korvaani.
 
ClaREIa, manhã...
https://www.youtube.com/watch?v=ig7Ionb35Sc
 
Venturini on kuunnellut McCartneyn Yesterdaytä. Siinä on vastaava kohta "Now it looks as though they're HERE to stay". Jälleen jää tulkinnan varaan, soittaako sen sävelen perusduurisoinnun päällä asteikon neljäntenä, dissonanttina sävelenä. Tuntuu jotenkin laiskalta, mutta ei se pahalta kuulosta.
 
Tuntuu makuasialta. Soittaisin joskus simppelisti sen kvartin duurikolmisoinnun päälle. Minusta se on näissä esimerkkikappaleissa ihan käytännöllinen ratkaisu mutta ei läheskään aina paras ratkaisu. Esimerkiksi tässä on nähty enemmän vaivaa ja päädytty vaihtamaan sointua:
https://www.youtube.com/watch?v=n2N9a-M594U

Löytyyhän näitä piisejä lisää:
Frosty The Snowman (Hei kuuraukko!)
Beatlesin Let It Be, Hey Jude
joululaulu Maa on niin kaunis.
Save The Last Dance For Me (Saanhan tanssin viimeisen)
Sibeliuskin on syyllistynyt: En etsi valtaa loistoa
 
Kyllä se avoid kvartti harkiten käyttäen ihan kauniisti sopii!

Vessajono: Ja paskat, tämä ansaitsisi maininnan "Cover parempi kuin alkuperäinen" -ketjussa.
 
Ei ollut kovin omaperäinen idea. Pistäkääpä googleen tai you tubeen hakusanaksi "smoke on the water jazz", niin tulee kymmenisen osumaa heti. :)