Kitarat: kitarakamat ›

sustain65: Olenko jotenkin "väärässä" näiden ajatuksieni kanssa?
 
Kun nyt kerran kysyit, niin mielestäni olet... :D Kävin muutamaan kertaan noita kaupassa hiplaamassa ja molemmilla kerroilla mieleen tuli kaulan leveydestä vanha peruskoulun Landolan kaula. Ei vaan pysty. Toivottavasti tulevat järkiinsä 2016.

steelduck: Toivottavasti tulevat järkiinsä 2016.
 
Todennäköisesti vuosi 2016 tietää paluuta vanhoihin kuvioihin. Mitä on keskustelua seurannut niin missään muuallakaan ei nämä Gibsonin uudet kujeet ole oikein mitään välitöntä ihastusta aiheuttaneet kuin muutamalla. Pääosin aika kovaa kritiikkiä on tämä uudistettu mallisto saanut niskaansa. Sen seurauksenahan nyt kesällä tuli sarja kitaroita ilman levennettyä otelautaa, robottivirittäjää ym.

Ei voi kuitenkaan Gibsonia syyttää siitä, etteikö olisi yrittänyt etsiä uusiakin ratkaisuja.
Muutama vuosi sitten monetkin valittivat kun ei Les Paulia saa Floyd Rosella kuin tämän Rush kitaristin nimikkomallina. Joka ei ole mitenkään kauhean edullinen.
 
80-luvulla kun Gibson teki näitä Floyd Rose kampisia esim.Les Paul, SG, Flying V ja muutamaa muutakin mallia joita ei enää tehdä-->Niin eipä ne menneet kaupaksi. Silloin niiden hintakaan ei ollut aivan tajuton verrattuna moneen muuhun Gibsonin kitaraan. Floyd Rose kampinen Les Paul oli halvempi kuin Les Paul Custom. Kahlerinkin kammellakin sai Les Paulia, mutta sekään ei tainnut sen paremmin myydä. Kahlereita kuitenkin 80-luvulla laitettiin Gibsoneihin Floyd Rosea paljon enemmän niin tehtaalla kuin jälkikäteenkin.
 
Eiköhän Gibsonkin keksi jotain uutta myös ensivuodellekkin. Jotain jää vanhasta mallistosta ja jotain uutta taas tulee tilalle. Kitinä ja valitus ei kuitenkaan lopu koskaan :)

Minusta on ihan Ok, että tekevät näitä "uudistuksia", mutta mallitossa tulisi olla aina se Les Paul Traditional, joka olisi palttiarallaa '59 muotoinen ja perus standardin hinnoissa.

steelduck: Kun nyt kerran kysyit, niin mielestäni olet... :D Kävin muutamaan kertaan noita kaupassa hiplaamassa ja molemmilla kerroilla mieleen tuli kaulan leveydestä vanha peruskoulun Landolan kaula. Ei vaan pysty. Toivottavasti tulevat järkiinsä 2016.
 
Minulla oli aika täsmälleen tuollainen pääkopassani mukana ennakkoasenteena, mutta yllätyin isosti kun 2015 mallilla soittaminen oli aivan helppoa (siis omalla vaatimattomalla tasollani). Mutta ehkä tuo slim taper -kaula on muuten minulle niin passeli, että kokonaisuus toimii. Ja en tosiaan soita esim. F-barrea peukkua käyttäen, se ei ole ikinä lähtenyt toimimaan minulla, tiettyjen sormien keskinäisten pituuserojen vuoksi. Sitten on vielä sekin, että minulla aika erilaisia kitaroita ja kaikilla niillä pystyy soittamaan aivan mukavasti, ei ole vielä tullut kovin suuria ehdottomuuksia kaulan paksuuden tai muun suhteen. Kyllä kokeilemani 2015 Classic sen verran hyvä oli että saatan noutaa pois. Katotaan nyt, "tulenko järkiini". ;-)

Juzpe: Ei toi 5 kiloo minusta kauheen paha oo. Toki suhteessa soittajan omapainoon Jucciz noin 65kg vs. Juzpe 105kg, viiden kilon kitara on 7,7% Juccizen ja 4,8% Juzpen omapainosta.... Eli soittajan kokoon suhteutettuna Juccizen 4kg kipuraja on mulla 6,5kg.
 
Hoho. Tuon verran painoin joskus yläasteella.

Juzpe: Tosin oma HCI-lespa on parempi ja G-pajan R9-sarjaa halvempikin, mutta se ny onkin täysin mittatilausvehe. Tasan 4kg taitaa HCI olla, ei porauksia ja normaali LP:n paksu runko, mahonkia + loimukoivukansi.
 
Oho, siinä on kyllä Mr. Halla valinnut hyvin puut sitten. Punnitsin nimittäin oman kammioilla kevennetyn Les Paul Studioni tuossa ja sen painoksi sanoi grammavaaka 4,019kg. Ei taida olla ihan niin choice mahongia kuin sun keihäässä.

Minusta on hieman ihme, ettei tästä Shark Fin mallista ole juurikaan ollut mitään juttua. Käsittääksei tekivät 1000kpl erän, mutta en tiedä jäikö siihen. Muistelisin, että Suomeen taisi tulla yksi tai muutamakin kappale.
 
http://www.gibson.com/Products/Elec … /Designer/Gibson-USA/Shark-Fin.aspx
 
Voisi ainakin luullä, että metallimusaa soittavat kitaristit tykkäisivät? Omalla tavallaan ihan ok näköinen kitara, mielestäni. Ei kuitenkaan mitään akuuttia tarvetta tällekkään, tulipahan mieleen vain kun ei ole ollut oikein mitään juttua.

Gibsonilla on vihdoin tajuttu missä mennään (jos siis juttu pitää paikkansa), varmaan näkivät törkyhintaisten 2015-mallien myyntiluvut:
https://reverb.com/blog/breaking-gi … es-and-specs-on-2016-models?_aid=tw
 
Eli hinnat tippuu takasin, rumat nimmarit jää pois ja robo-virejä & zero-satuloita vähennetään.
 
Uskomatonta tohelointia, luulisi osakkeenomistajien älähtävän näin rankasta röytämisestä.

En tullut järkiini tai sitten pysyin järjissäni, kuinka vaan. Pari iltaa olen nyt soitellut tarjouksessa olleella LP Classic 2015 (HCS) kitaralla joka tuli lunastettua manselaisesta liikkeestä maanantaina. On se vaan hitsin hyvä meikäläisen lapaseen ja soi loistavasti, soundillisesti aivan täydellisen tuntuinen rokkikitara tarpeisiini. Parempi minulle kuin liikkeessä ollut LP Standard.
 
Robovirittimen toimivuutta on minun liian aikaista kommentoida kunnolla, mutta vaikuttaa toimivalta, kunhan kielet on hyvin venytellyt ja lähtee vähän alavireisestä alkutilanteesta, aivan kuten käsin viritettäessäkin.
 
Kaula ja sen otelauta ovat minulle tuossa todella hyvät. Kyllä se vaan niin on että kamat pitää hankkia omien mieltymysten ja tuntemusten mukaisesti.
 
En tiedä sitten johtuiko puista vai mistä, mutta yksilöiden välillä oli selvästi eroa, onneksi pääsi valitsemaan rauhassa oman maun mukaan.
 
Mielenkiintoista on tietysti se, että onko kaikki hyvin tuon kanssa vielä esim. parin vuoden päästä. Sitten alkaa nähdä että onko tekemisen laatu oikeasti kohdallaan, kuten nyt päällepäin vaikuttaisi olevan.

Juzpe: Tasan 4kg taitaa HCI olla, ei porauksia ja normaali LP:n paksu runko, mahonkia + loimukoivukansi.
 
Punnitsin piruuttani nuo kitarat. Navigator näyttää olevan 3,8kg, ei ole siinäkään porauksia ja on normaali LP:n paksu runko. Hondurasin mahonkia + vaahterakansi. Ruokangas painaa 3kg, lämpökäsiteltyä lepää, vaahteraa ja ruusupuuta. Ei ole kummassakaan pulaa sustainissa tai soundissa, mutta ihan mielettömän mukavia soittaa eikä ole riesaa painosta. En kyllä enää päälle neljän kilon mailoja osta.
 
Mietin tänään että ES:n sijaan toinen LP ihan erilaisilla mikeillä voisikin olla seuraava hankinta. Ei nuo ESsit jostain syystä sytytä kun niitä kokeilee, mutta LP:lle on ollut käyttöä. Joku Gibsonin versio aiheesta voisi olla sitten se kolmas maila.. R8,R9,R0... pitää miettiä.

Navdi: Oho, siinä on kyllä Mr. Halla valinnut hyvin puut sitten. Punnitsin nimittäin oman kammioilla kevennetyn Les Paul Studioni tuossa ja sen painoksi sanoi grammavaaka 4,019kg. Ei taida olla ihan niin choice mahongia kuin sun keihäässä.
 
Juu. Olihan siinä ajatuksenakin tehdä vanhan liiton tyyliin kevyestä mahongista ja non-bookmatch-kannella. Kyl myö pari tuntia puuvarastolla vietettiin tsekkailemassa runko ja kaulapuita. Hyvin sillä soittelee. Ihan tyämiehen peli on kyseessä.

Gabe: Mietin tänään että ES:n sijaan toinen LP ihan erilaisilla mikeillä voisikin olla seuraava hankinta. Ei nuo ESsit jostain syystä sytytä kun niitä kokeilee, mutta LP:lle on ollut käyttöä. Joku Gibsonin versio aiheesta voisi olla sitten se kolmas maila.. R8,R9,R0... pitää miettiä.
 
Mulla just toisin. Essit vie. Just lähti 11 vuotta mulla ollut ja hyvin palvellut hyvä stankku uudelle omistajalle kun 339 hoitelee LP:n tontin paremmin kuin mitä suurin osa Les Pauleista tekee.

Jucciz: Hoho. Tuon verran painoin joskus yläasteella.
 
Ai... ootsä taas laihtunu vai?

Joskus kun lukee näitä Gibson ketjuja, niin aika monesti noista lankkukitaroista unohtuu Flying V. Silloin kun se kitara tehtiin, ei ollut mitään metallimusaa. Se on oikeasti tosi hyvä blues kitara ja soittihan Hendrix ja Albert King myös sillä, vaikka itselle se ei kyllä merkkaa sen ihmeempiä. Red House on levytetty V kitaralla, mutta tosiaan minä olen aina tykännyt siitä mallista muutenkin.
 
Kitara on hihnan kanssa, minusta, todella hyvä soittaa ja myöskin ilman hihnaa. Laittaa sen toisen sakaran jalkojen väliin, niin soittoasento on mielestäni paljon parempi moneen muuhun kitaraan verrattuna kun istualtaan soittaa. Istualtaan paremmin tasapainossa kuin Les Paul, mielestäni.
SG-malli usein mainitaan, näistä perinteisistä blues/rock-kitaroista, mutta kyllä tuolla Flying V kitarallakin saa soitettua ja toimii vieläpä hyvin siinä osastossa.
 
Minusta Flykari on aliarvostettu kitara tietyissä piireissä. Tähän varmaan vaikuttaa sen suuri arvostus taas sitten metallisoittajien keskuudessa. Ei tosin ole enää niinkään monella metallikitaristilla Flying V kitaraa, mutta ehkä ne mielikuvat ovat sitten vaan jääneet.

Red House on levytetty V kitaralla, mutta tosiaan minä olen aina tykännyt siitä mallista muutenkin.
 
Pahoittelen pilkunnussimista, mutta eikös Hendrix levyttänyt ensimmäiselle albumilleen Red housen Stratocasterilla? Vai oliko tässä kyse jostain muusta levytyksestä? Livenä taisi soittaa Flying veellä tuota biisiä, mutta Are you experienced? -levyllä soi strato. Korjatkaa jos olen väärässä.

Gabe: Eihän siinä, ihan makuasioitahan nämä. Kyllähän noissa ES-sarjalaisissa kieltämättä on oma viehätyksensä ja ES-gas puskee aina säännöllisin väliajoin pintaan meikäläiselläkin, mutta ei sitten kuitenkaan saa ostohousuja jalkaan kun käy kokeilemassa. Les Paulin kun saa tassuun niin heti tuntuu hyvältä, kotoisalta ja homma toimii.
 
E. Ehkä tuollainen F-aukollinen Les Paul voisikin olla. Niitäkin näyttää olevan tarjolla.. onko noista kokemusta? G:n mallistossakin näytti olevan ja ehkä ensi vuonna uskaltaa taas kauppaan kun robotit sun muut vetäytyvät häntä koipien välissä takaisin sinne mistä tulivatkin.
 
Kyllä mä Les Pauleistakin pidän. Eritoten se mun vanha stankku oli kovasti mun makuun sopiva, rahaa vaan tarvi soitinrakentajan kanssa asiointiin niin painavimmasta kitarasta luopuminen tuntui hyvältä ajatukselta, eritoten kun vammailevat kädet ovat estäneet soittoa aika tehokkaasti. Toivottavasti saa nyt enemmän soittoa osakseen kuin mun omistuksessa ollessaan.
 
339 on kyllä muutamien viilausten jälkeen aivan huikea ruoska. Siinä on 335:n ja LP:n hyvät puolet ilman niitä huonoja puolia, siltikin se on oma kitaransa ja sellaisena siihen tulee suhtautua. Mun makuun parasta mitä Gibson on tehnyt.
 
Robovirit ei mulle ole ollut missään vaiheessa ajatuksena ongelma. Käytännöstä en tiedä kun en ole kokeillut. Hyvä idea joka kärsii samasta ongelmasta kuin moni muukin Gibsonin hyvä idea.

Kyllä toimi uusi LP Classic 2015 bänditreeneissäkin ja muutkin pitivät soundista. Yhtä hymyä tämä poika nyt!

Huikki: Pahoittelen pilkunnussimista, mutta eikös Hendrix levyttänyt ensimmäiselle albumilleen Red housen Stratocasterilla?
 
Taisi olla vanha Hofner studioversiossa.