Rock, pop, alternative ›

Bluesoundsin Black levy täyttää melko pian 18 v.
Ollakseen kasari aikojen Suomi rokkia on se kylä melko ajattoman kuulonen trio levytys. Aikamoisen karu ja jopa pelkistetty mut on kyllä rytmin juhlaa.
Kun vertaa vuosien `79-`81 levytyksiin Suomessa yleisesti niin soundimaailma on tosi ajaton. Johtunee siitä karuudesta ja pelkistyneisyydestä.
Ei oo hillitöntä "mossahdus" virvelii, synamattoja, peukkubassoo, ym.,ym.
Hurjan kitarasoolon vetäsee Dave T.H.E. worldissä.
 
edit. joo ei oo vuos `97 tosiaan nyt.
Levyn kannessa lukee et recorded at Soundtrack-Helsinki 8.3.1980, tarkottaneeko et on päivässä äänitetty. Eivät oo studioetanoita.
On Burningissä komeeta soittoo, se vaan T.H.E. World oli sillai "hitti biisi" et sitä soitettiin paljon esim. Tavastialla klubi-iltoina levyviihteenä, vanhalla horiskolla nostalgia tietty vaikuttaa.
 
perskuta. väärää namiskaa painoin, piti korjata, ei lainata.
Loppus jo loma ja joutus töihin, ei vois ottaa kaljaa aamusta asti. :D

Totta tosiaan, eipäs ole Davesta tullutkaan jutunjuurta tehdyksi, vaikka itselläkin hyllystä löytyy koko lähes koko Love Records ja Johanna tuotanto vinyyleinä ja puuttuvat palat CD-formaatissa plus rapiat päälle. Kolahti varmaan kovimmin aikoinaan Bluesoundsin Blackiltä jo aiemmin mainittu T.H.E. World - simppeli mutta mahdottoman telmivä biisi, mistä erityisesti kiitos Vaahteran bassokuviolle. Toki aiempiakin muistikuvia miehen musiikista oli, kuten Fandjango, liity meihin enkeleihin ym. mutta mitä lapsi niistä olisi silloin leveiden housunlahkeiden aikakaudella ymmärtänyt.
 
Myöhemmin jossain vaiheessa Davesta muodostui eräänlainen musiikillinen esikuvakin, koska miehen tapa ottaa ääni stratostaan on aika omintakeisesti tunnistettava: "Pieni ja hento ote, siinä kaikki". Nuo Lovelle tehdyt Isokynät on kyllä ehkä kuitenkin sitä suurinta herkkua ja eihän Wigwam-fanit voi olla diggailematta Ronnien rumputyötä tai Pohjolan bassottelua näillä alkutuotoksilla. Erityisesti Sirkus on muusikkovalinnoissa enemmän kuin kattava juuri tässä mielessä.
 
... ja rock kukko laulaa

Minusta Dave on luonut myös oman suomenkielensä. Lähes uudistanut sitä.

Noniin, löytyihän täältä Davelle oma ketju... Tykkään hurjasti. Sanat ovat tietysti suuri osa musiikkia, kun kerta ovat niin nerokkaita ja persoonallisia. Yksinkertaisesti iskevät minuun tosiaan. Ja musiikki on mukavan simppeliä, ei mitään karmeaa kikkailua. Tykkään sävyistä, tyylistä, Daven äänestä... Kaikki natsaa. Oliko muuten joku Jannen Jameissa? Perjantai kun ottaa päähän, en päässyt kattomaan Davea ja Messengersejä kun ei ikää ole. Mutta oliko hyvä?

Tarttuipa tuossa kirjakaupan alesta mukaan Pakko vatkaa -kirja, johon on koottu parhaita kotimaisia populaarimusiikkikirjoituksia. Sen aloittaa Waldemar Walleniuksen loistava artikkeli Davesta, jossa Dave on pääsääntöisesti itse äänessä. Kannattaa ihan tuon artikkelin takia napata kys. kirja mukaan ja matkaan kaupasta tai kirjastosta, jos tulee vastaan. Artikkeli ilmestyi alunperin vuonna -76 ja siitä saa hyvän kuvan Daven uran alkuvuosista. Mm. sen, että suurin osa hänen levyistään ilmestyi yleensä siinä vaiheessa, kun niillä mukana soittaneet bändit olivat jo hajonneet. Eli jos halusi kuulla biisejä livenä juuri sillä bändillä kuin levyllä soitti, piti ne kokea ennen levyn ilmestymistä. Ainakin mulle uutta asiaa...

Eli jos halusi kuulla biisejä livenä juuri sillä bändillä kuin levyllä soitti, piti ne kokea ennen levyn ilmestymistä. Ainakin mulle uutta asiaa...
 
Sama henkihän jatkui vielä Bluesoundsissakin, joka soitti keikoilla enimmäkseen vielä levyttämätöntä materiaalia. Levytetyt kappaleet tiputettiin keikkaohjelmistosta pois.

Levytetyt kappaleet tiputettiin keikkaohjelmistosta pois.
 
Tämän voisi määrätä standardiksi kaikille esiintyjille.

Tämän voisi määrätä standardiksi kaikille esiintyjille.
 
Niinkusta vaikkasta Rolling Stonesille. :-D
Ja ohi aiheesta taas.

Davesta .....eipä sen enempää nyt.

Telkusta just tuli-Dave se soitteli 1985 Porissa Muddy Watersia Rolling and tumbling ja Chuck Berryä Johnny be good.
Slidella ja kitara oli mielestäni Martin HD-28.
Sitähän se kaikki on biisissä on kyllä karmeimmat ja epävireisimmät nais-taustalaulajat
Keitähän ne on ollut?

Ekan kerran kävin Davea katsomassa Rantajatseilla 2006 ja oli aivan helkkarin sykähdyttävä keikka. Mukana oli Anssi Nykänen ja Maria Hänninen, taisi olla se "35 v in English" - kokoonpano. Vasta oikeastaan siinä tajusin, että miten huikea kitaristi Dave on. House Of The Rising Sunin kitarointi tuntui sisuskaluissa kunnolla. T.H.E. World on kyllä hieno kappale ja toimii erinomaisesti livenä. Lavaspiikeistä ei saanut mitään selvää, olisi melkein pitänyt olla sanakirja mukana :)
 
Toisen kerran näin Daven livenä Ginassa pari vuotta myöhemmin. Silloin tuli näitä suomenkielisiä biisejä ja muutama blues-pala, jotka toimivat kuin tauti. Pieni ja hento ote on kyllä niin hieno tunnelmapala että. Yleisön puolesta sen sijaan hävetti ja kunnolla. Lavalla Suomirockin legenda eikä kukaan edes oikeastaan kiinnitä mitään huomiota. Juttelevat vaan kavereille pöydissä. Biisien jälkeen ei minun lisäkseni kukaan muu tainnut edes taputtaa.
 
^ Eikös Sitähän se kaikki on-biisissä laula Maarit taustoja?
 
Ai niin, perjantaina tulee muuten aloitusviestissäkin mainittu Dave-ohjelma Teemalta.

Sitähän se kaikki on biisissä on kyllä karmeimmat ja epävireisimmät nais-taustalaulajat
Keitähän ne on ollut?
 
Single 'Sitähän se kaikki on'/ 'Näyttelijä' tehtiin marraskuussa. Siinä Daven kanssa esiintyvät Kristiina Helander (Tiina Tiikeri), Elisa Korjus sekä Juha ja Harri Kinnunen. Sen A-puoli, Daven ja Tiina Tiikerin duetto 'Sitähän se kaikki on' oli kohtuullinen menestys joka sai hyvin soittoaikaa radiossa
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/yhtyeet/DaveLindholm/huoneet_6_14.html
 
Ai niin, perjantaina tulee muuten aloitusviestissäkin mainittu Dave-ohjelma Teemalta.
Vois Teema näyttää kokonaan tuon eilisessä dokkarissa olleen vuoden 1974 pätkän, mistä tuli 'Kaikki menee seinään'. Jos tuo tallenne on vielä tallessa.

Folcce:
 
Vois Teema näyttää kokonaan tuon eilisessä dokkarissa olleen vuoden 1974 pätkän, mistä tuli 'Kaikki menee seinään'. Jos tuo tallenne on vielä tallessa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=zv62nR6O10c
 
Tuolta ainakin löytyy, onneksi. Teki kyllä vaikutuksen kymmenvuotiaaseen silloin kerran. Tällä tiellä ollaan...

Täällä arvioitavana Davelta uusi biisi Hoida puut. Kulkee.
http://areena.yle.fi/radio/2042471

tsugaru: Täällä arvioitavana Davelta uusi biisi Hoida puut. Kulkee.
http://areena.yle.fi/radio/2042471
 
Kiitos tästä! Davemaisuutta parhaasta päästä. Se osaa aina keksiä noita omanlaisiaan melodioita. Yhdeksikkö Dave-asteikolla, kuten joku arvostelijoistakin sanoi.

Hieman epätasainen ura mun mielestäni mut kovaa kamaa etenkin uran alkutaipaleella ja myöhäisempi levy vuojelta 1993 LLL on kovaa kamaa.

Pitää kyllä antaa tosi iso tunnustus Davelle.
Tutkin toissa viikolla sen musaa tarkemmin vielä ja siellä on paljon kovaa kamaa.
Upea artisti.
Suomen aivan parhaimpia.

Ja uusi Levy "Ken elää, ken näkee, ken B" oli loistava. Dave, akustinenkitara ja bändi on pettämätön yhdistelmä. Suurinosa biiseistäkin oli tehty vanhan kunnon "rallien" muotoon. Vielä kun saisi vinyylinä, piti monen vuoden jäkeen ostaa oikein ensimmäinen Ceedii.

Kolmas kerta Daven keikalla ja varmaankin se paras. Huikeaa slide-soittoa! I Believe My Time Ain't Long oli niin upea pala että. Tietysti kaikki tunnetuimmat klassikot kuultiin setissä. Sitähän se kaikki on toimi avausbiisinä. Olen ollut fani vuodesta 2006 lähtien, kun näin ensimmäisen kerran livenä 35v In English-keikalla. Aivan jumalainen kitaristi!