Musiikin teoria ja säveltäminen ›

ThrashGuitarist: Äh, ehdin jo hukata tuon kohdan, mutta siinä puhuttiin oktaavin tasajaoista, vähennetyistä soinnuista ja niiden nuotinnuksesta niin, että esim. oktaavin kolmeen suureen terssiin jakaminen tapahtuu tavallisesti s3-s3-v4.
 
Jep, muistan kohdan (Aldwell-Schachter). Siinä ei siis nimenomaan ole mitään konkreettista esimerkkiä soinnusta, jossa esiintyisi samanaikaisesti saman sävelen kaksi enharmonista vastinetta, vaan nimenomaan esim. tuossa esimerkissäsi yhden suuren terssin enharmonisesti vähennettynä kvarttina kirjoittamalla päästään jälleen lähtösäveleen, tämän sijaan:
 
C-e-gis... HIS-disis-kolmoisylennetty f... KOLMOISYLENNETTY A-neljästi ylennetty c-neljästi ylennetty e... jne.
 
(Toi enharmoninen ero tulee muuten teoreettisessa mielessä olennaiseksi, jos miettii kromaattisen asteikon muodostusta puhtaita kvinttejä kerrostamalla:
 
C-G-D-A... ...DIS-AIS-EIS-_HIS_
 
- 12 puhdasvireisen kvintin päässä lähtöäänestä ei siis ole sama taajuus (EDIT: lähtösävelen taajuus x(2 potenssiin äks) tarkemmin sanoen - siis 110Hz-220Hz-440Hz-880Hz jne.), kuin lähtösävel, vaan eroa on Pythagoraan komman verran, ellei viritystä korjata kohti tasavireisyyttä.)

Velli: Hyviä oikaisuja niin kysyjältä itseltään kuin dominantilta.
 
Kiitos kohteliaisuudesta, mutta eiköhän Dr. hanskaa nää asiat vielä paremminkin.

Janus: Kiitos kohteliaisuudesta, mutta eiköhän Dr. hanskaa nää asiat vielä paremminkin.
 
No niin meni kehutkin vielä väärään osoitteeseen. Sullehan ne tässä tapauksessa piti mennä eikä Dr:lle. Täytynee pidentää yöunia ;)...

Janus: Kiitos kohteliaisuudesta, mutta eiköhän Dr. hanskaa nää asiat vielä paremminkin.
 
Dr on teoria ja sovitusuransa lisäksi ihan kohtuu hyvä kitaristikin!
Nimimerkki "Herran kanssa soittanut"!

Mitäs täällä touhutaan oikein? Janus on niin perusteellinen vastauksistaan, että mä saan näemmä viettää hyvällä omallatunnolla mnet-eläkepäiviä.
 
Ja mun nykyinen soittokunto on ihan perseestä :D Kaikkea ei voi elämässä saada kun tunteja on rajallinen määrä/vuorokausi.
 
Ei muuta, jatkakaa :D
 
(Hyvää kevättä kaikille)

Velli: Olin tosiaan väärässä tuon vähennetyn noonin kanssa. Sekoitin vähennetyn ja alennetun. Vähennetty nooni vain tuntui ajatuksena niin kummalliselta, kun se on tosiaan oktaavi. Hyviä oikaisuja niin kysyjältä itseltään kuin dominantilta.
 
Mulla on sellainen "muistisääntö" että kaikki intervallit voi olla vähennettyjä ja ylinousevia.
Ne joiden nimessä on s voivat lisäksi olla suuria ja pieniä (sekunti, terssi, seksti, septimi)
Ne joissa ei ole ässää (kvartti, kvintti, oktaavi) on muuntamattomina puhtaita.
Jos intervalli on yli oktaavin se käyttäytyy kuin oktaavia pienempi.
Eli nooni/sekunti C-duurissa
Suuri nooni d
Pieni nooni des
Ylinouseva nooni dis
Vähennetty nooni deses = c

Olen päättänyt, että tänä kuluvana vuonna järjestän ison konsertin which I make by myown ja nää sävellykset olis kohta puolessa välissä. Mikä olis teidän mielestä järkevä kesto konsertille? Montako biisiä on hyvässä konsertissa? Ihan klasari olis tulossa siis. Samalla se on kova kannustihuuto meille ihan tavallisille muusikoille, jotka siis tekevät ihan helvetisti duunia ja joita siis kyllä arvostetaan, jos homma hoidetaan niin kuin pitää. Mutta helvetisti vaginaa tää vaatii, sen olen huomannut.

Tämä ei ehkä ole oikea palsta asialle Annananna, mutta edellinen teatterimusikkaali, jonka sovitin ja sävelsin siihen vähän puuttuvia biisejä, kesti 1h45min. Ja se esitettiin yhden kerran konserttina, eli pelkkä musiikki, niin se kesti 45 min. Varmaankin tunti voisi olla sulle aika hyvä suunnittelun lähtökohta. Musiikkiteatteriesityksiä oli muistaakseni kahdeksan, ja yhteensä yleisöä tuhat. Tilaisuus oli maksullinen, paitsi tuo konsertti oli ilmaiskonsertti, joka me tehtiin talkoilla puoli vuotta myöhemmin.

Korvat Auki -yhdistyksen konserteissa on n. 6-7 kantaesitystä /konsertti. Kestot tietysti vaihtelevat, mutta keskimääräisesti voisi arvioida musiikkia olevan 45 minuutin verran. Se lienee hyvä kesto väliajattomalle konsertille. Pianoresitaaleissa yleisesti tuntuu olevan ohjelmassa n. 4 kappaletta, joista 1-2 useampiosaista (esim. sonaatti tai sarja). Sinfoniaorkesteria jaksaa kuunnella pidempään kuin sooloklarinetistia, laulumusiikkia pidempään kuin instrumentaalia jne. - kokoonpanokin siis vaikuttaa asiaan.

http://postimg.org/image/kwcb7c5bl/
 
Tuossa on osa Mozartin sonaatista, sävellaji G-duuri. Eikö jälkimmäisen tahdin bassoklaavin äänien kuljetusta lasketa rinnakkaisiksi kvinteiksi? Siinä kun on peräkkäiset G-duuri- ja E-molli-soinnut pohjamuotoina, Albertin bassoksi hajotettuna tietty.

Miksi välillä näkee pianonuoteissa trillin uloskirjoitettuna hyvin pienillä aika-arvoilla? Ainakin Beethovenin teoksissa on osunut silmään.

ThrashGuitarist: Miksi välillä näkee pianonuoteissa trillin uloskirjoitettuna hyvin pienillä aika-arvoilla? Ainakin Beethovenin teoksissa on osunut silmään.
 
Saattavat olla kustantajan/editorin ratkaisuja. Etenkin Beethovenin tapauksessa, kun käsikirjoituksista ei välillä ota selvää poliisikoirakaan.
 
imslp.org -sivustolta löytyy monesta, etenkin tunnetummasta (Beethovenin, myös muidenkin) kappaleesta usean eri kustantajan versioita. Niiden vertailu voi olla valaisevaa.

En mä nyt varsinaisesti jelppiä pyydä mutta jos jotkut fiksut (esim Janus/Dominant tai muut) katsoisivat aiheeelliseksi kommentoida?
Mulla on olematon musiikkikoulutus mutta jostain syystä oon ollut käsityksessä että kaikki musailmiöt on keksitty klasarissa ja jazz/pop/rock keksii ne sata vuotta myöhemmin.
Nyt mä jälkijunassa oon lukemassa Tawaststernan viisiosaista Sibelius-elämäkertaa ja osassa kolme kerrotaan että Sibben kolmannessa sinfoniassa vaihdellaan sävellajia suuren terssin välein.
Tää on kai ilmiö jota Coltrane käytti piisissä "Giant Steps" ja jatsissa sanotaan "Coltrane Changes" ja jota Coltranekaan ei itse asiassa ole keksinyt vaan Richard Rodgers vuonna 1937 käytti "Have You Met Miss Jones" B-osassa.

Eikö noita tertiäärihommia ollut Schönbergin aikalaisilla etc?
 
En muista, enkä kaivele.

Epämuusikko: Eikö noita tertiäärihommia ollut Schönbergin aikalaisilla etc?
 
En muista, enkä kaivele.
 
En yritä väittää että Sibbe olisi keksinyt vaan että klasaripuolella se oli rutiinia ennen kuin 50-100 vuotta myöhemmin joku keksi ottaa ilmiön jatsissa käyttöön.

Liszt harrasti suuria (ja pieniäkin) terssejä laajemmissa harmonisissa rakenteissaan (ja ainakin yhden etydin tai preludin lopussa kolataan I-bVI-III-I duurisoinnut kadenssinomaisesti läpi), Rimski-Korsakov puolestaan ensimmäisten suurten säveltäjien joukosta alkoi häärätä dimiasteikon (ja pienten terssien suhteiden) parissa enemmänkin.

Jos kirjoittaa soinnun, ja haluaa yhdelle sen keskellä olevalle sävelelle trillin, miten se merkitään? Jos laittaisi trillimerkinnän tavallisesti soinnun päälle, se meinaisi ylintä säveltä vai?

ThrashGuitarist: Jos kirjoittaa soinnun, ja haluaa yhdelle sen keskellä olevalle sävelelle trillin, miten se merkitään? Jos laittaisi trillimerkinnän tavallisesti soinnun päälle, se meinaisi ylintä säveltä vai?
 
Ylintähän se taitaa oletusarvoisesti tarkoittaa. Joku tällanen nyt tuli äkkiseltään mieleen, saattaa löytyy fiksumpiakin tapoja. Tälle ei välttämättä ole viivastolla aina tilaa, mutta jossain tilanteessa voi toimia.
 
http://aijaa.com/yhemlL