| Aihe: Kontrolli tappaa mielenkiinnon | |
|---|
 petrip
30.04.2015 00:42:38 (muokattu 30.04.2015 00:44:11) | |
|
Itse diggaan Youtuben kaltaista aarreaittaa todella paljon ja sinne on taltioitu todellisia helmiä esim. kitaransoitosta. Mutta kanava on synnyttänyt myös ihan oman ilmiönsä, joka ei ainakaan itseäni miellytä. Puhutaan nyt sitten asiasta vaikka nimellä "Youtube-kitaristit". Yritin tuossa ihan aikuisten oikeasti kuunnella tuota Kikoa (yksi keskustelun aihe), mutta mielenkiinto lopahti noin 30 sekunnin kohdalla. Ei vaan pysty. Näitä teknisesti todella taitavia kavereita löytyy paljon. Se mikä tässä tökkii eniten itseäni, on tuo äärimmäinen kontrolli joka äänen tuottamisessa. Kaikki on etukäteen hinkattu viimeisen päälle. Musiikki muuttuu mekaaniseksi suorittamiseksi ja ainakin omalta kohdalta mielenkiinto lopahtaa täysin. Musiikin ja soittamisen pitäisi olla välillä yllätyksellistä ja ennen kaikkia mukavaa ja nautittavaa ja se pitäisi välittyä myös kuulijalle. Niin kuin sanotaan: "Rapatessa roiskuu". Ei se haittaa vaikka välillä mennään metsään, kunhan sieltä tullaan hallitusti takaisin. |
 Numb
30.04.2015 07:37:28 | |
|
Tässä on kyse ilmiöstä, jossa soitetaan kitaraa eikä musiikkia. Sävelet ja sanat, kitara ja laulu: Dunnet Head "Dunnet Headin musa on parhaiten kuvattavissa silleen, että se muistuttaa sitä kuin suomalaiset aikuisrokkarit kirjoittais irlantilaisia juomalauluja." - Arttu |
|
Heh.. Eiköhän jokainen meistä pyri soittamaan mahdollisimman puhtaasti ja olla ryssimättä hirveästi. Sitten kun joku niin tekee niin on liikaa kontrollia ja luovuuden puutetta ja liian puhdasta. Ei kai kukaan nyt tietoisesti tahdo soittaa päin vittua?
Onko muissakin harrastuksissa samanlaista? On usko että kauhean moni valittaa vaikka Michael Phelpsin liian täydellisestä uimisesta, Boltin 100% täydellisestä juoksemisesta tai Dählien tekniikoista. |
|
No mun näkökanta asiaan on oikeastaan se että jotkut on vaan tylsiä soittajia ja siis sen kokee kukin henk.koht. kuka on tylsä ja kuka ei. Kiko Loureiro, joka täällä nostettu esille, ei esim. mulle anna yhtään mitään. Otin kanssa hieman selvää kuka oikein on kun kuulin liittymisestä Megadeth: iin. Marco Sfogli (Marco Sfogli, James LaBrie) taasen iskee soittotyyliltään ja kovaa vaikka miellän soittajaksi jolla kontrolli/tekniikka kohdillaan. Tämä amatöörin näkökulmasta kirjoitettuna.
Samassa oma mielipide siihen pitääkö/kannattaako tekniikkaa treenata. Kannattaa, koska tällöin ei törmää niin helposti musiikkia soittaessa tilanteeseen jossa ei osakaan soittaa sitä mitä haluaisi. Kyse ei siinä ole siitä soittaako nopeasti vai hitaasti. Jos kyvyt on korkeammalla tasolla ei tarvitse soittoa miettiä vaan voi soittaa niitä ääniä mitä tuntee tarpeelliseksi oli se paljon tai vähän.
Sama jos ei alkuun hinkkais sitä F-barre sointua, aivan syvältä soittaa aloittelijana, joutui aina miettimään että nyt tämä yritänpä soittaa nyt sen hyvin -> Treeniä... aha F-barre, no entäs sitten siinähän se menee kuin muutkin.
T: Mutkis
- |
|
tender.insanity: Heh.. Eiköhän jokainen meistä pyri soittamaan mahdollisimman puhtaasti ja olla ryssimättä hirveästi. Sitten kun joku niin tekee niin on liikaa kontrollia ja luovuuden puutetta ja liian puhdasta. Ei kai kukaan nyt tietoisesti tahdo soittaa päin vittua?
Onko muissakin harrastuksissa samanlaista? On usko että kauhean moni valittaa vaikka Michael Phelpsin liian täydellisestä uimisesta, Boltin 100% täydellisestä juoksemisesta tai Dählien tekniikoista.
Eikös näissä esimerkeissä ole nimenomaan kyse maksimaalisesta nopeudesta, ja siihen tarpeeseen täydelliseksi hiottu tekniikka varmasti on omiaan, myös kitaraa soittaessa. Kun en urheilua juuri seuraa, niin en tiedä kuinka suuri osa pisteistä siinä tulee tyylitajusta. |
|
Tässä on varmaan enemmänkin kyse siitä, että ketjun aloittajalle ei Kikon tai muiden tekniikkataitureiden musiikki vaan maistu, johtui tuo sitten liian puhtaasta soitosta tai vain muuten puhuttelemattomasta soitosta, eipähän kaikesta tarvitse tykätä onneksi.
Itsellä harvemmin särähtää korvaan jos joku soittaa erittäin puhtaasti, ennemminkin korviin sattuu kun soitetaan tahallaan päin vittua (miksi?). Ja tämähän ei tarkoita todellakaan sitä että soitetaan vähän tai hitaasti. Ja onhan esimerkiksi David Gilmourilla tekniikka erittäin hienosti hallussa, varsinkin kaikki parinkin sävelaskeleen bendaukset on AINA täysin vireessä, ja silti koen miehen soittamisen hyvinkin mielenkiintoisena, tosin ennen Pink Floyd ei uponnut yhtään mutta niin ne musiikkimieltymykset vaan vaihtuu ja "kehittyy".
Mitä näihin youtube-muusikkoihin tulee, niin itsellä ei kyllä ole minkäänlaista kiinnostusta näihin, esimerkiksi Rob Scallonin videot aiheuttaa itsessä lähinnä halua laittaa selain kiinni, Jared Dinesillä oli taas aluksi ihan mielenkiintoista sisältöä videoissaan (Things Guitarists/Bassist/Drummers/Vocalists Say In The Studio esimerkiksi), mutta nykyään mies suoltaa lähinnä pelkkää tuubaa ulos kanavaltaan ja fanaattiset fanipojat fanittaa muovicorea, ei sillä että se väärin olisi...
Tosin yks kaveri kyllä pitää Scallonin musiikista paljonkin, tosin tykkäs se kyllä Rings of Saturnistakin että kertokoon sekin jotain : D... Musiikkia There is no dark side in the moon, really. Matter of fact, it's all dark. |
|
Genitalripper: Eikös näissä esimerkeissä ole nimenomaan kyse maksimaalisesta nopeudesta, ja siihen tarpeeseen täydelliseksi hiottu tekniikka varmasti on omiaan, myös kitaraa soittaessa. Kun en urheilua juuri seuraa, niin en tiedä kuinka suuri osa pisteistä siinä tulee tyylitajusta.
On nopein, niin voittaa ja miljoonia kilahtaa tilille. Siinä on häviäjien köyhinä turha urputtaa että "toi toinen teki sen mun mielestä paremmin" :) |
|
tender.insanity: Heh.. Eiköhän jokainen meistä pyri soittamaan mahdollisimman puhtaasti ja olla ryssimättä hirveästi. Sitten kun joku niin tekee niin on liikaa kontrollia ja luovuuden puutetta ja liian puhdasta. Ei kai kukaan nyt tietoisesti tahdo soittaa päin vittua?
Onko muissakin harrastuksissa samanlaista? On usko että kauhean moni valittaa vaikka Michael Phelpsin liian täydellisestä uimisesta, Boltin 100% täydellisestä juoksemisesta tai Dählien tekniikoista.
Mun mielestä urheilu on ihan vitun tylsää eikä kitaralla "urheilu" tee siihen poikkeusta. Jos joku haluaa soittaa nopeasti vain nopeuden vuoksi, niin sen asian ainoa positiivinen puoli on siinä, että se loppuu nopeasti.
Itse en pidä teknistä taituruutta paheena eikä todellakaan hyvä soittotaito tee kenenkään soitosta tylsää. Kukaan ei varmastikaan halua soittaa "päin vittua", kuten asian niin kaunopuheisesti ilmaisit. On kuitenkin eri asia yrittää soittaa mahdollisimman hyvin, kuin yrittää vältellä "väärin" soittamista niin paljon, että soitto muuttuu puisevaksi ja tylsäksi. Toisin sanoen soittaja joka välttelee riskejä, on tylsä ihan väistämättä. Vastaavasti soittaja joka uskaltaa ottaa riskejä eikä niin paljoa välitä siitä, kuinka "taitavalta" hän vaikuttaa maallikon silmissä, on paljon kiinnostavampi ja siinä soitossa on enemmän jännitettä. Jos kyse on oikein todella taitavasta soittajasta, hän osaa jopa vähän hallita sitä minkälaisia riskejä ja missä määrin niitä ottaa.
Olisipa jo kevät |
|
tender.insanity: On nopein, niin voittaa ja miljoonia kilahtaa tilille. Siinä on häviäjien köyhinä turha urputtaa että "toi toinen teki sen mun mielestä paremmin" :)
Tällaisten kommenttien jälkeen lienee turha viritellä enää keskustelua kilpaurheilun moraalista tai etiikasta. Sen verran kyynistä asennetta huokuva heitto tuo oli, että vetää vähän sanattomaksi. Luulin aikaisemmin ymmärtäväni sinut väärin, mutta nyt alkoi pelottaa, että olenkin ymmärtänyt sinut ihan oikein:-).
Olisipa jo kevät |
|
Nopeasti soittamisessa on joskus sitä ongelmaa, että soittamisesta tulee väkinäistä ja tökkivää. Tuota näkee ihan oikeilla soittajillakin, jotka vaan yrittää soittaa liian nopeasti, vaikka tekniikka ei ihan riitä. Sitten taas jos tekniikka on kunnossa niin soittamisesta tulee vaivattoman kuuloista, vaikka se olisikin nopeaa tilutusta. |
|
Mua puhuttelee ihan yhtä lailla taitavan huolellinen kuin roiskivampikin soitto, kyllä se ratkaiseva tekijä musiikin kiinnostavuuteen löytyy jostain muualta kuin kitaristin soittotekniikasta. Toki myös toisinpäin: on paljon taitavasti soitettua ja myös "huonosti" soitettua musaa, joka ei puhuttele yhtään.
Otetaan esimerkeiksi vaikka kaksi omaa suosikkia: Pat Metheny ja Neil Young. Soitannollisesti ja myös tyylillisesti nuo kaksi eivät juuri voisi olla kauempana toisistaan miltei kaikilla mahdollisilla mittareilla, mutta tykkään molemmista tosi paljon. |
|
hallu: Toisin sanoen soittaja joka välttelee riskejä, on tylsä ihan väistämättä.
Ehkä Kiko ottaa riskin ekalla keikalla ja kun on Tornado of Soulsin soolokohta alkamassa, hän ottaa puhtaan soundin wahin kanssa, soittelee harmonista mollia ja samalla vetää housut alas ja pyörittelee helikopteria yleisölle. |
 HS
30.04.2015 14:44:11 | |
|
Terve
Sama kuten kirjallisuudessa; parhaat kirjat on kirjoitettu helvetin nopeasti vintage Remingtonilla!
... ja kitarat soivat huonoin kielin. |
|
hallu: Kukaan ei varmastikaan halua soittaa "päin vittua", kuten asian niin kaunopuheisesti ilmaisit.
Minä en ainakaan ihan tahallani yritä soittaa "väärin", mutta välillä voi huomata että (puoli)vahingossa tulikin soitettua jotain ihan hyvänkuuloista vaikka ei ollutkaan tarkoitus juuri niin soittaa. Eli jos keskittyy liikaa soittamaan "oikein" niin voi jäädä joku "väärin" soitettu juttu keksimättä ja huomaamatta, vaikka se voisi lopulta kuulostaa paremmaltakin jopa.
Tai sitten tämä on keino selitellä laiskaa ja huolimatonta soittoa. En tiedä. |
|
tender.insanity: Heh.. Eiköhän jokainen meistä pyri soittamaan mahdollisimman puhtaasti ja olla ryssimättä hirveästi. Sitten kun joku niin tekee niin on liikaa kontrollia ja luovuuden puutetta ja liian puhdasta. Ei kai kukaan nyt tietoisesti tahdo soittaa päin vittua?
Onko muissakin harrastuksissa samanlaista? On usko että kauhean moni valittaa vaikka Michael Phelpsin liian täydellisestä uimisesta, Boltin 100% täydellisestä juoksemisesta tai Dählien tekniikoista.
Mä en oikein ymmärrä tätä vertausta Phelpsiin ja Boltiin... musiikissa on kyse "hieman" eri asioista kuin siitä, kuka yksittäinen soittaja on nopein/ tarkin/ paras. Sitten kun määrittelet jonkinasteiset perusteet sille miten näitä näkökohtia mitataan (vähän niinkuin juoksussa on sellainen kriteeri, että se joka on lähtölaukauksen jälkeen lyhimmässä ajassa maaliviivalla voittaa) musiikissa, niin sitten joo.
Tokihan kirjallisuudessa tai maalaustaiteessa voidaan myös vääntää samoilla argumenteilla... Michelangelo on kovempi maalari kuin Dali koska sen maalauksissa on suurempi yhteenlaskettu pinta-ala, tai Kalle Päätalo on kovempi kirjailija kuin Bulgakov, koska sen kirjoissa on enemmän tekstiä... |
|
Jucciz: Mua puhuttelee ihan yhtä lailla taitavan huolellinen kuin roiskivampikin soitto, kyllä se ratkaiseva tekijä musiikin kiinnostavuuteen löytyy jostain muualta kuin kitaristin soittotekniikasta. Toki myös toisinpäin: on paljon taitavasti soitettua ja myös "huonosti" soitettua musaa, joka ei puhuttele yhtään.
Otetaan esimerkeiksi vaikka kaksi omaa suosikkia: Pat Metheny ja Neil Young. Soitannollisesti ja myös tyylillisesti nuo kaksi eivät juuri voisi olla kauempana toisistaan miltei kaikilla mahdollisilla mittareilla, mutta tykkään molemmista tosi paljon.
Myönnän, että asiat eivät ole ihan yksiselitteisiä. Tekniikkaa saa olla, kunhan se palvelee musiikkia. Jos kaveri näyttää jo siltä, että kakka on tulossa housuun, niin ei se ainakaan paranna asiaa kuulijan/katsojan näkökulmasta.
Pat Metheny on erinomainen esimerkki henkilöstä, joka hallitsee instrumenttinsa suvereenisti. Suvereenilla tarkoitan jotain vielä enemmän kuin erinomaisen taitava. Kaveri on suorastaan toiselta planeetalta. Ja onhan noita muitakin. |
|
Juzpe: Mä en oikein ymmärrä tätä vertausta Phelpsiin ja Boltiin...
No lähinnä sitä tarkoitin, että nuokin veijarit ovat nähneet vaivaa siihen että ovat päässeet asemaansa. Ovat treenanneet helvetisti ja mikään ei taida mennä milliäkään pieleen kun ovat vauhdissa. Tällöin ovat lähes jumalista seuraavia.
Sitten tulee kitaristi, joka on nähnyt pirusti vaivaa oman osaamisensa eteen eikä tee yhtään ylimääräistä liikettä ja kaikki on hallinnassa. Sitten avautuu satoja keskusteluita palstoilla ympäriinä että on liian kontrolloitua ja tylsää jne.
Miksi tekemisensä täydellinen kontrolli ja hallinta on toisaalla tavoiteltavaa täydellisyyttä ja toisaalla taas manataan maan alle?
Ja jos kitaristi saa fyrkkansa siitä mitä tekee ja missä on hyvä, niin miksi pitäisi ottaa riskiä ja vaarantaa oma toimeentulonsa?
En siis vertaa kitaristeja ja urheilua keskenään vaan alunperinkin mietiskelin sitä että miksi se on juuri musiikki, jossa tämän kaltaisia keskusteluja käydään? |
|
tender.insanity: No lähinnä sitä tarkoitin, että nuokin veijarit ovat nähneet vaivaa siihen että ovat päässeet asemaansa. Ovat treenanneet helvetisti ja mikään ei taida mennä milliäkään pieleen kun ovat vauhdissa. Tällöin ovat lähes jumalista seuraavia.
Sitten tulee kitaristi, joka on nähnyt pirusti vaivaa oman osaamisensa eteen eikä tee yhtään ylimääräistä liikettä ja kaikki on hallinnassa. Sitten avautuu satoja keskusteluita palstoilla ympäriinä että on liian kontrolloitua ja tylsää jne.
Miksi tekemisensä täydellinen kontrolli ja hallinta on toisaalla tavoiteltavaa täydellisyyttä ja toisaalla taas manataan maan alle?
Ja jos kitaristi saa fyrkkansa siitä mitä tekee ja missä on hyvä, niin miksi pitäisi ottaa riskiä ja vaarantaa oma toimeentulonsa?
En siis vertaa kitaristeja ja urheilua keskenään vaan alunperinkin mietiskelin sitä että miksi se on juuri musiikki, jossa tämän kaltaisia keskusteluja käydään?
Erona on ainakin, että musiikki ei ole pelkkää teknistä suorittamista. Teoriassa esimerkiksi tekniikkaan keskittyvä kitaristi voisi heittää aikaa hukkaan oleellisemmista asioista tai toisallta keskittyä liikaa tekniseen puhtauteen ja unohtaen muita oleellisia asoita mitkä voisi vaikuttaa siihen kuinka hyvältä soitto kuulostaa. Jälkimmäisestä esimerkkinä tulee mieleen, että aika monella soittajalla jotka ovat nopeita puuttuu dynamiikkaa soitosta. Pilitetään vain samalla voimakkuudella nuotteja peräkkäin.
Interviewer: "So Frank, you have long hair. Does that make you a woman?"
Frank Zappa: "You have a wooden leg. Does that make you a table?" |
|
tender.insanity: En siis vertaa kitaristeja ja urheilua keskenään vaan alunperinkin mietiskelin sitä että miksi se on juuri musiikki, jossa tämän kaltaisia keskusteluja käydään?
Ei muuten törmää kovin paljon klasaripuolella (vissiin, isot pojat kerto), siellähän saa myös kovasti kehuja teknisestä taituruudesta. |
|
Genitalripper: Ei muuten törmää kovin paljon klasaripuolella (vissiin, isot pojat kerto), siellähän saa myös kovasti kehuja teknisestä taituruudesta.
Klasaripuolella käsite "tekninen taituruus" tosin sisältää yleensä vähän eri asioita kuin sähkökitarapuolella. Samoja asioita pitäisi varmasti sisältää, mutta valitettavan usein tekniikka sähkökitaran vinguttajien keskuudessa keskittyy nopeuteen.
Interviewer: "So Frank, you have long hair. Does that make you a woman?"
Frank Zappa: "You have a wooden leg. Does that make you a table?" |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
