| Aihe: Steve Lukather | |
|---|
|
Mitä mieltä täällä ollaan Steve Lukatherista? Itse olen kuunnellut Totoa ja Lukatheria jo jonkin aikaa ja muistan kun kuunneltiin kavereiden kanssa kasarin lopussa ja ysärin alussa Toton levyjä, lähinnä Kingdom on Desireä ja sitä edeltäneitä levyjä. Ne tekivät muhun silloin jo rautaisen vaikutuksen. Ja silloin oli myös puhetta ja sellaisia väittämiä ilmassa, että Totosta ei voi muka tykätä koska kaverit soittaa "liian hyvin". Itse en tuollaisesta väittämästä osaa sanoa mitään vaikka kyllähän Toto on bändinä aika lyömätöntä musiikkia. Jopa paikoitellen progea.
Ja, mulle Toton levyistä Luketherin paras saavutus on ehdottomasti Mindfields ja Luken soolotuotannosta levy Luke, vaikkakin kaikki Luken levyistä on mun mielestä tasaisen hyviä ja niitä jaksaa kuunnella uudelleen ja uudelleen.
Lisäksi Lukather on tehnyt erittäin paljon studio-kitaristin töitä ja miehen soittoa kuulee monilla 80-luvun hittilevyillä.
Tässä lisää infoa miehestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Steve_Lukather
Keskustelua Lukesta? =)
Aina voi yrittää. |  pappasfin
11.04.2015 21:16:36 (muokattu 11.04.2015 21:19:21) | |
|
silhouette: Mitä mieltä täällä ollaan Steve Lukatherista? Itse olen kuunnellut Totoa ja Lukatheria jo jonkin aikaa ja muistan kun kuunneltiin kavereiden kanssa kasarin lopussa ja ysärin alussa Toton levyjä, lähinnä Kingdom on Desireä ja sitä edeltäneitä levyjä. Ne tekivät muhun silloin jo rautaisen vaikutuksen. Ja silloin oli myös puhetta ja sellaisia väittämiä ilmassa, että Totosta ei voi muka tykätä koska kaverit soittaa "liian hyvin". Itse en tuollaisesta väittämästä osaa sanoa mitään vaikka kyllähän Toto on bändinä aika lyömätöntä musiikkia. Jopa paikoitellen progea.
Ja, mulle Toton levyistä Luketherin paras saavutus on ehdottomasti Mindfields ja Luken soolotuotannosta levy Luke, vaikkakin kaikki Luken levyistä on mun mielestä tasaisen hyviä ja niitä jaksaa kuunnella uudelleen ja uudelleen.
Lisäksi Lukather on tehnyt erittäin paljon studio-kitaristin töitä ja miehen soittoa kuulee monilla 80-luvun hittilevyillä.
Tässä lisää infoa miehestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Steve_Lukather
Keskustelua Lukesta? =)
Lukehan on yksi suosikkejani ja tykkäsin jo silloin kun ekan kerran kuulin aikaan Toto ja eka kappale jossa miehen kuulin oli Rosanna, siitä lähtien on mies kuulunut suosikkeihini.
Hieno tyyli ja soundi miehellä ja tätä nykyä on tullu soiteltua miehen ja Toton musiikin mukana vetäen omalla skitalla samaan aikaan esim. kappaleita I wont hold you Back, Hold the line, Ill be over you, Smile (alk. per Chaplin) ja Transition jotain biiseja jne..
Mies on soitellu monen muun taitajan kanssa kuten Larry Carlton, Satrianit ja Vait etc. , lista on pitkä. Lukella on varsin hienoja fraaseerauksia ja nyansseja soitossaan, joita on nautinto kuunnella ja joissa ei tule aika pitkäksi.
Ite olen vääntänyt tuosta 11R:sta 3 soundibankkia Lukatherin soundeihin ja niillä tulee vedeltyä omia juttuja.
Yksi niistä kitaristeista, jotka on vaikuttanut ainakin mulla omaan soittooni.
PappaSFin |  silhouette
11.04.2015 21:44:05 (muokattu 11.04.2015 21:45:58) | |
|
pappasfin: Hieno tyyli ja soundi miehellä ja tätä nykyä on tullu soiteltua miehen ja Toton musiikin mukana vetäen omalla skitalla samaan aikaan esim. kappaleita I wont hold you Back, Hold the line, Ill be over you, Smile (alk. per Chaplin) ja Transition jotain biiseja jne..
Joo, minäkin tykkään soitella Toton biisejä ja meninkin jokunen aika sitten ostamaan tällaisen kirjan, mitä suosittelen sinullekin pappa:
http://www.adlibris.com/fi/kirja/to … -anthology-guitar-tab-9781470619411
Tuon kirjan kanssa meni mukavasti muutama ilta ja varsinkin Rosannan ja muutaman muun biisin soolo oli ihan mukava opetella omaksi ilokseni. Todella monipuolinen kitaristi mun makuun =)
Aina voi yrittää. | |
Tällaisista sitä tajuaa oman ikänsä: Lukea on tullut diggailtua ja kovasti jo yli 35 vuotta. Itselleni ehdottomasti "se" kitaristi. Soundi aina vimosen päälle, tyylitajua löytyy, ja osaa antaa tilaa muillekin soittajille. Liikkumisesta sujuvasti eri tyylien välillä kertoo se, että on uransa aikana ollut todella monessa mukana: Toto, soolot, studioässä ja todella paljon muutakin kuin esim. Jacksonin Thriller, Boz Scaggs, herkullista yhteistyötä mm. Larry Carltonin kanssa, Ringo Starr's All Star Band jne. jne.
Monta kertaa tullut Toto nähtyä ja Luke on aina ollut täysillä mukana. Mulla Goodbye Elenoren soolo on sitä, mitä esim. Eruption, Hideaway, Far Beyond The Sun tai All Along The Watchtower on jollekin muulle - the kitarabiisi.
"People are more violently opposed to fur than leather because it's safer to harass rich women than bikers." | |
On se taitava. | |
Tuosta Luken soundiasiasta en kyllä voi ihan täysin olla samaa mieltä: se nimittäin oli paikoin (ainakin 80-luvulla, 90-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa) mielestäni aivan karmea - oikeaa digitaaliprosessoinnin riemujuhlaa. Siihen vielä EMG:n aktiivimikit kaveriksi, niin jotakuinkin kammottavin kuviteltavissa oleva paketti oli valmis. Nyttemminhän mies on siirtynyt kohti orgaanisempaa meininkiä, ja hyvä niin - pääsee itse soitto paremmin esiin kun kaiken maailman muljuttimet ja delayt eivät ole pääosassa.
Kova soittaja Luke on kyllä silti, ja on ollut. Ne nopeimmat kaahaukset ovat välillä aiheuttaneet vähän myötähäpeää: parhaimmillaan Luke on mielestäni ollut soolosoitossa vähän maltillisemmassa fiilistelyssä à la Beck ja Hendrix. Sen sijaan komppaus ja riffittely ovat aina olleet pääosin sujuvaa - tuskinpa ihan sattumalta mies on niin paljon sessiokitaristin hommia tehnyt jo 70-luvulta lähtien. Carltonin kanssa tehty live-levy paljasti aikanaan itselleni joitakin uusia, kiinnostavia puolia Lukesta.
Ehdottomasti yksi tärkeimmistä kitaristeista rock- ja popmusiikin kentällä, ja mikä olennaisinta: miehellä on oma tunnistettava tyyli. | |
Jucciz: Tuosta Luken soundiasiasta en kyllä voi ihan täysin olla samaa mieltä: se nimittäin oli paikoin (ainakin 80-luvulla, 90-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa) mielestäni aivan karmea - oikeaa digitaaliprosessoinnin riemujuhlaa. Siihen vielä EMG:n aktiivimikit kaveriksi, niin jotakuinkin kammottavin kuviteltavissa oleva paketti oli valmis. Nyttemminhän mies on siirtynyt kohti orgaanisempaa meininkiä, ja hyvä niin - pääsee itse soitto paremmin esiin kun kaiken maailman muljuttimet ja delayt eivät ole pääosassa
Kyllä mä pystyn hyvin ymmärtämään sun näkemyksesi. Itselle vaan nuo Luken "märimmät" vuodet oli nuoruudessa se juttu, joka keskeisesti motivoi omaa soittoani - aka aikakausi, jolloin Bob Bradshawn räkit olivat Lukella kerrostalon korkuisia. Ao. elämänvaiheessa on kai jokaisen muistoissa aina se kuluisa silver lining. Mutta toki esim. Fahrenheitilla menee välillä myötähäpeän puolelle. Joku tykkää Koffista, toinen Karhusta ja on huhupuheiden mukaan kuulemma joku joskus Lappariakin kehunut.
Mulla on EMG:stä kokemusta vaan omasta Musarin Lukesta, ja toki niiden dynaamisuus eroaa jostain maltillisista tai vintage osaston mikeistä. Tykkään etenkin EBMM Luken kaula-EMG:stä: kliineillä siisti ja heleä, mutta säröllä aavistus enemmän munaa kuin normi yksikelaisessa ja siksi potkii mukavasti, muttei maistu yhtään humpparille. Tallassa tuossa on 85: mun on vaikea kuvitella tuota tappohevimiesten valinnaksi; onkohan noista ulostulon osalta eri versioita vai enkö mä vaan osaa säätää omaa Mark V:tä, kun en millään miellä sitä "hevimikiksi"...
"People are more violently opposed to fur than leather because it's safer to harass rich women than bikers." | |
Jucciz: Ne nopeimmat kaahaukset ovat välillä aiheuttaneet vähän myötähäpeää
Moro Jucciz. Siis miten Luken soitosta voi kokea myötähäpeää? Selitätkö hieman tarkemmin? Mä muistan vaan sellaisen jutun, kun kerran faijan kanssa (joka myös on kitaristi) niin katsottiin Steve Vain live-DVD:tä niin faija sanoi, että se kokee myötähäpeää Vain esiintymisestä. En kyllä ymmärtänyt sitäkään hänen pointtiaan, koska itse en näe kummassakaan tapauksessa mitään hävettävää.
Aina voi yrittää. | |
silhouette: Moro Jucciz. Siis miten Luken soitosta voi kokea myötähäpeää? Selitätkö hieman tarkemmin? Mä muistan vaan sellaisen jutun, kun kerran faijan kanssa (joka myös on kitaristi) niin katsottiin Steve Vain live-DVD:tä niin faija sanoi, että se kokee myötähäpeää Vain esiintymisestä. En kyllä ymmärtänyt sitäkään hänen pointtiaan, koska itse en näe kummassakaan tapauksessa mitään hävettävää.
Tarkoitan tilanteita, joissa itte hieman häpeäisin suoritustani. "Tyylikäs kaahailu" ei nähdäkseni oo koskaan ollu Luken leipälaji, ja sit kun sinne osastolle lipsahdetaan, saattaa tulla ennalta-arvaamatonta jälkeä, joka ei aina palvele ympäröivää kokonaisuutta.
Makuasioitakin varmasti monilta osin. |  HS
26.04.2015 10:40:05 | |
|
Terve
Stevellähän oli jossain vaiheessa aika paha "aineongelma" ja muistan miehen jossain haastattelussa itsekin kironneen omaa soittoaan. Varsinkin niitä vetoja, jossa lavalle, yleensä jollekin jamikeikalle, on noustu ei niin tiukassa soittokunnossa ja verenhimoinen jengi seisoo salin puolella kännykät ojossa valmiina tallentamaan mestarin hapuilevaa kaahailua. Seuraavana päivänä on sitten voinut YouTubesta tarkistaa mitä on eilisiltana tullut tehdyksi :) Aina se ei ole ollut kovin kaunista. Onneksi nuo pahimmat sekoilut on varmaan jo poistettu YT:sta. Niillä kun ei ole edes kovin kasoista viihdearvoa ja nykyään miehen olotila taitaa olla varsin hyvä.
Sitten aiheesta hivenen (anteeksi) sivuun. Itse muistan nähneeni yhden omista kitaralegendoistani Albert Järvisen Hurriganesin jälkeisen Quips yhtyeensä kanssa keikalla Tampereen kauppaoppilaitoksella joskus 80-luvun alkupuolella. Omia ensimmäisiä kosketuksia rock-kitaraan oli ollut itsepintainen kopiointi Albertin Hideway klassikosta Hurriganesin Rock and Roll All Night Long levyltä (tässä tapauksessa kasetilta) ja kyllähän se sinnikkään harjoittelun jälkeen oli alkanut jotenkin sujua. Hienoa oli siis nähdä oma idoli viimeinkin ihan oikeasti livenä.
Muistan, että jonkinlaista ihmetystä herätti se, että bändi oli jo lavalla valmiina, mutta itse päätähteä ei näkynyt missään. Ainoastaan baarijakkara kökötti keskellä lavaa ja bändikin vaikutti jotenkin hermostuneelta. Hetken kuluttua Albert saapuikin jo lavalle. Vai pitäisikö sanoa, saavutettin, sillä herra oli niin tuubassa, että ilman kahden roudarin avustavaa kainalo-otetta mies olisi tuskin lavalle asti selvinnyt. Kitarakuningas istutettiin baarijakkaralle, lyötiin kitara kouraan ja sanottiin, että soita! Ja soittihan Albert, tosin aina ei voinut olla aivan varma olivatko orkesteri ja kitarasolisti samassa biisissä. Täytyy sanoa, että tämä tapahtui kaikeksi onneksi paljon ennen YouTubea ja jokamiehen filmatisointivelvollisuutta. Muistan poislähteissäni ihmetelleeni, että "mitä ihmettä minä justiinsa näin ja kuulin". Ei kyseinen tapaus Albertin arvoa omissa silmissäni juuri pudottanut, ehkä siltä kuuluisalta jalustalta askelman tai kaksi alemmas. Kotona muistelen taas kuunnelleeni Rock and Roll All Night Longia ja miettineeni, että "on se saatana kova! ... vaikkei sillä jakkaralla meinannutkaan pysyä".
Vähän samansuuntaisia ajatuksia on myös Lukesta. Aina ei ole osunut ihan kymppiin, mutta parhaimmillaan veto on ollut ihan järisyttävän hienoa.
Laitetaan tähän nyt vähän sitä Luken studiohommaa ja kyllähän tämäkin veto istuu biisiin kuin se kuuluisa nenä siihen päähän.
https://www.youtube.com/watch?v=-t64OXKVGvk&feature=youtu.be&t=2m3s
... ja kitarat soivat huonoin kielin. | |
HS: Täytyy sanoa, että tämä tapahtui kaikeksi onneksi paljon ennen YouTubea ja jokamiehen filmatisointivelvollisuutta.
Tästä plussa... on esityksiä, jotka kernaasti saisivat jäädä ainutkertaisiksi.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Jos Lukesta tykkää niin kannatta tsekata myös Dann Huff-niminen kaveri. Myös sessiokitaristi taustaltaan, mutta viime aikoina kunnostautunut enemmän tuottajana.
Erityisesti kaksi ekaa Giant-yhtyeen levyä:
Last of the runaways
spotify:album:1l9KOTISgrlYPPISD5Il29
Time to burn
spotify:album:3E2ChXwXvDxAi1pzZCaiAU | |
petrip: Jos Lukesta tykkää niin kannatta tsekata myös Dann Huff-niminen kaveri. Myös sessiokitaristi taustaltaan, mutta viime aikoina kunnostautunut enemmän tuottajana.
Dann Huff on kyllä aivan kunu !! Se on mun korvaan (vanhemmilla) studiohommilla hyvä yhdistelmä Lukatherin räiskyvyyttä ja Landaun kontrollia/pidättäytyvyyttä. Giantin jälkeen kannattaa tutustua DH:n opetusvideoon:
https://www.youtube.com/watch?v=WtldjHi73HI
Tästä olen tykännyt kovasti myös Huffin vetämänä:
https://www.youtube.com/watch?v=jTa0nodMrHc
Sama biisi, Lukather kouluttaa Lee Ritenouria:
https://www.youtube.com/watch?featu … yer_detailpage&v=FI35wzWjYiE#t=2607
Lukatherista vielä, kuuntelin viikolla Lukatherin ja Jeff Babkon Doves Of Fire -bootlegeja jossa ohjelmistossa on pääosin 70-luvun Jeff Beckiä, Cobhamia ja Mahavishnua -- tuollaseen kamaan Lukatherin ylisoitto sopii kuin nenä päähän. Ja soundi oli mun mielestä aivan mahtava!
"With me, I play loud. It's right out there. My manhood is right on the table. Examine it, pick it up, if you will. There it is."
- Nigel Tufnell, Guitar Player Oct. '84 | |
Siinä on Lukatherilta soolonpätkä:
https://youtu.be/EPWR75P78P4?t=2m40s
"If you dig it, you must learn it."
http://www.truthinshredding.com |  SG__
21.07.2015 03:46:24 | |
|
Jucciz: Tuosta Luken soundiasiasta en kyllä voi ihan täysin olla samaa mieltä: se nimittäin oli paikoin (ainakin 80-luvulla, 90-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa) mielestäni aivan karmea - oikeaa digitaaliprosessoinnin riemujuhlaa. Siihen vielä EMG:n aktiivimikit kaveriksi, niin jotakuinkin kammottavin kuviteltavissa oleva paketti oli valmis.
Jepjep, EMG:llä ja prosessoreilla ei voi soittaa muuta kun myötähäpeäkuraa...
Hohhoijaa...
jepulisjee | |
Myötähäpeäkuraa, siinäpä kunniamainintaa kerrassaan kaikille kovimmille kitaristeille...
Luken soitosta ei tuota mainintaa saa millään, olen samaa mieltä että joskus meinannut lähteä vähän käsistä niin kitarasoundi kuin soolosoiton kaahailukin.
Lukella vaikeuksia selvästi livenä "malttaa" sooloissa, saa sen kuvan että pitää näyttää.
Parhaimmillaan kun soolossa on ideaa eikä mieletöntä/päätöntä kaahailua... | |
Kyllä mie olen tykännyt Luken soundistakin, kasarilla oli kasarit jutut ja kaikessa korniudessaan toimii kyllä mulle. Mutta mie nyt tykkäänkin 80's-hommista muutenkin, joku siinä juustoisuudessa on vaan kiehtovaa.
Mutta tuosta kaahausjutusta samaa mieltä, livenä ei aina Stevellä pysy paketti kasassa, kun lähdetään improamaan. Olisikohan ollut joku Satrianin kanssa vedetty bluesimpi live, missä Satchikin katselee vähän ihmeissään, kun Luke tykittää täysillä menemään leppoisan taustan päälle. | |
Luke on ollut yksi suosikeistani, aina noin vuodesta 1994 kun rupesin miehen tuotantoon tutustumaan.
Faktaa on se, että mies on yksi käytetyimmistä studiokitaristeista (ja soittanut bassoakin muutamalla kovalla biisillä, esim. Michael Jacksonin Beat It:llä, jossa soolon soitti muuan Eddie Van Halen), joten se kertoo jotain miehen kyvyistä.
Teknisesti erittäin lahjakas, soolojen melodialinjat saavat ihoni parhaimmillaan kananlihalle. Mielestäni ali-arvostettu kitaristi.
Miinusta on pakko antaa niiltä ajoilta, jolloin efektit tekivät turhanpäiväisestä tilutuksesta täysin ala-arvoista kuunneltavaa. Onneksi soundit ovat selkiintyneet miehen kypsyessä.
Muihin ominaisuuksiin en ota kantaa. Olisinko kuitenkin livenä nähnyt ehkä 4 kertaa (soolo) ja 4 kertaa Toton kanssa.
Sen verran on pakko ottaa kantaa tämän ketjun aloittajan näkemyksiin, että Luke on mielestäni ylivoimaisesti surkein Lukatherin omista albumeista. Sitä joulupukkilevyä en ole edes viitsinyt kuunnella, mutta Luke on surkea. Kävin Tavastialla kyseisen albumin kiertueen keikalla ja siitä jäi hyvä mielukuva, mutta levy itsessään on minun makuun huono.
Toton seiska ja kutonen (Fahrenheit) ovat pitkään olleet suosikkejani, kuten myös Tambu, mutta pitkään paheksumani Kingdom Of Desire on jostain syystä noussut muutama kuukausi sitten sellaiselle tasolle, että tällä hetkellä pidän sitä Toton (ja Luken) parhaimpana levynä. | |
arhipp: Luke on ollut yksi suosikeistani, aina noin vuodesta 1994 kun rupesin miehen tuotantoon tutustumaan.
Faktaa on se, että mies on yksi käytetyimmistä studiokitaristeista (ja soittanut bassoakin muutamalla kovalla biisillä, esim. Michael Jacksonin Beat It:llä, jossa soolon soitti muuan Eddie Van Halen), joten se kertoo jotain miehen kyvyistä.
Teknisesti erittäin lahjakas, soolojen melodialinjat saavat ihoni parhaimmillaan kananlihalle. Mielestäni ali-arvostettu kitaristi.
Miinusta on pakko antaa niiltä ajoilta, jolloin efektit tekivät turhanpäiväisestä tilutuksesta täysin ala-arvoista kuunneltavaa. Onneksi soundit ovat selkiintyneet miehen kypsyessä.
Muihin ominaisuuksiin en ota kantaa. Olisinko kuitenkin livenä nähnyt ehkä 4 kertaa (soolo) ja 4 kertaa Toton kanssa.
Sen verran on pakko ottaa kantaa tämän ketjun aloittajan näkemyksiin, että Luke on mielestäni ylivoimaisesti surkein Lukatherin omista albumeista. Sitä joulupukkilevyä en ole edes viitsinyt kuunnella, mutta Luke on surkea. Kävin Tavastialla kyseisen albumin kiertueen keikalla ja siitä jäi hyvä mielukuva, mutta levy itsessään on minun makuun huono.
Toton seiska ja kutonen (Fahrenheit) ovat pitkään olleet suosikkejani, kuten myös Tambu, mutta pitkään paheksumani Kingdom Of Desire on jostain syystä noussut muutama kuukausi sitten sellaiselle tasolle, että tällä hetkellä pidän sitä Toton (ja Luken) parhaimpana levynä.
Lukatherista tulee aina tämä mieleen. https://www.youtube.com/watch?v=PrJfHUMxp70
Ja tietysti se että kaveri kävi kommentoimassa mun Custom-Squieria facessa "Nice!".
Eikhän se vähempiki olis riittäny.. | HS
26.04.2016 19:20:44 | |
|
Terve
Vallan mukavaa rimpauttelua. Se se on vaan kädessä se :)
https://youtu.be/0xP0TaBUGoA
... soita silleen... sillain... sillain niinku... sillain hyvin. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
