Rock, pop, alternative ›

En löytäny haulla muutakun lyhykäiseks jääneen "keskustelun" '99 keikasta, joten päätin pyhittää jäbälle ihan oman topiskin, jossa voi sitten jauhaa ja vääntää äijän meiningistä ja tuotannosta ja muusta.
 
Kun näin siunattu olen ja synnyin ns. internet aikakaudelle, niin sattui semmonen palvelu kun Spotify juuri tähän mun tietokoneen/internetin käytön kultavuosille. Ja Spotifyn myötä Bryan Adamsia nyt luukuttanut aika paljon, koko tuotanto menny jo, mutta lähinnä tuohon In To The Fire levyyn asti tullu kuunneltua enemmän
 
Mutsin kautta skidimpänä muistan 18 'till I Die jutut ja sitä kautta tykästys äijään luultavasti on tullut ja pysynyt aina, vaikken ole ennen tätä päivää hirveästi kuunnellut. Mulle uppoaa tommonen singer/songwriter meininki ihan helvetin hyvin ja ehkä samaistuminen on helppoa raspisen äänen takia myös. Tosi hyvää perus rokkia. Jäbä onnistuu mun kohalla ainakin herättämään paljonkin fiiliksiä, joita nuo myös kovasti fanittamani isommat bändit ei välttämättä pysty herättämään.
En tiedä onko se siitä että Adamsin kama tuntuu enemmän takapihalla ja sydämellä tehdyltä, kuin Mötley Crüen Dr.Feelgoodin murskabassarit ja Pro Tools leikkelyt(vaikkei siinäkään musana todellakaan mitään vikaa).
 
Enköhän mä lopeta nyt tän, koitan ujuttautua keskustelun johonkin väliin vielä.

Viime vuosina on ko. herran arvostus noussut meikäläisenkin osalta räjähdysmäiseen tahtiin. Jo useamman kesän soundtrack on sisältänyt lähes poikkeuksetta Adamsin biisejä, ja mikäpä ettei; hyvällä maulla ne on sävelletty, soitettu ja tuotettu.
 
Reckless-levy on ihan ehdoton kuunneltavaksi, kun yli puolet raidoista on enemmän tai vähemmän hittikamaa. Waking Up the Neighbours on toinen, mutta sellainen mitä olen itse huudattanut valehtelematta koko kuluneen kesän, on Spirit: Stallion of the Cimarron -elokuvan soundtrack. Spotifysta sen löysin, mutta levy oli hommattava ensi tilassa, että saisin sen ladattua iPodiinkin. Adamsin ääni istuu todella hyvin eeppiseen saundimaailmaan, ja mm. Hans Zimmerin kanssa väkerretyt biisit toimivat yhtä hyvin Adamsin repertuaarissa kuin itse elokuvassakin. Joka biisi toimii ilman kontekstiakin, eikä oikeastaan ainuttakaan heikkoa raitaa ole, joten periaatteessa levy on Adamsin tuotannon ehjin kokonaisuus. Suosittelen, jos vielä ei ole tullut kuunneltua.
 
E: http://open.spotify.com/track/1GlWayHrdPoASDPKaAP7V4

Vanha topic mutta mitäs siitä.
 
Reilut pari päivää ja Bryan Adams esiintyy Helsingin jäähallissa Reckless-albumin 30-vuotisjuhlakiertueen merkeissä. Liput keikalle on hankittuna jo ajat sitten. Hienoa päästä kuulemaan tuo klassikkolevy kokonaisuudessaan livenä. Toki myös herran muutkin hitit kuullaan varmasti keikalla.

kyseinen: ja siinä, pystyykö ihan jokaista ballaadia edes kuuntelemaan yökkimättä.
 
No yökkimättä vielä meni, mutta haukotutti kyllä ihan kiitettävästi. Helevetin pro bändi kyllä ja Mickey Curry on vallan tanakka rummuttamaan. Loppupuoliskon tusinakaman puudutuksesta huolimatta plussalle jäi oma kokemus. Enpä olisi uskonut, että Summer of '69 voisi kuulostaa miltään enää vuonna 2015, mutta komealtahan se. Siinä missä monet muutkin Recklessin biisit. Kiitos ja kuulemiin, eka ja vika kerta seurassanne, herra Adams.

Olihan se Reckless komeaa kuultavaa alusta loppuun. Loppusetistä sanottava että kemia Adamsin ja yleisön välillä pelasi loistavasti. Komeaa soittoa ja laulua. Eiköhän ne minunkin osalta Bryan Adamsin keikat jää tähän yhteen. Hieno kokemus oli.

Huom! Olet kirjoittamassa yli 3391 päivää vanhaan aiheeseen!
 
No, pikkujuttuja. Olipahan setti. Metro Areenan keikka joitain vuosia takaperin pääsi yllättämään järisyttävällä energisyydellään, joten nyt tiesi vähän mitä odottaa. Silti tämä oli astetta kovempi. 64 vuotta ja tuosta noin vaan herra veti semmosen 2,5 tuntia, eikä näyttänyt tuntuvan missään.

Oli kyllä hyvä keikka. Paljon biisejä, erittäin kova bändi taustalla. Yleisökin kohtuu hengissä ( liekö viikonpäivällä ollut jotain tekemistä ). Tärkeimpänä tietysti Adams joka ikäisekseen on kovassa tikissä. Vois vielä joskus käydä kattoon jos sattuis kohdalle.

Olipa intensiivinen keikka Nordiksella, kaksi tuntia ja vartti sellaista ajoa että encorea ei tarvittu.

2randpo: Olipa intensiivinen keikka Nordiksella, kaksi tuntia ja vartti sellaista ajoa että encorea ei tarvittu.
 
Setlist.fm väittää kahta viimeistä biisiä encoreksi, mikä lie ollut tilanne lavalla sitten.
 
https://www.setlist.fm/setlist/brya … alli-helsinki-finland-335e184d.html

kyseinen: Setlist.fm väittää kahta viimeistä biisiä encoreksi, mikä lie ollut tilanne lavalla sitten.
 
https://www.setlist.fm/setlist/brya … alli-helsinki-finland-335e184d.html
 
Joo, no miten sen nyt ottaa, kun Bryan veti ne yksin vastapäätä päälavaa olevalla pienellä lavalla. Mutta varsinaista taukoa bändisetin jälkeen ei ollut, mitä nyt kului hetki kun Bryan käveli permannon toiseen päähän. Siirtyminen valmisteltiin etukäteen turvaköysin.

Oulussa oli myös todella erinomainen keikka. Äkkiseltään väittäisin kymmeniä keikkoja nähneenä ja kuulleena, että Bryanin laulu oli sävelpuhtainta mitä olen koskaan rock-keikoilla todistanut. Uskomaton äijä vetämään ja ikäänsä nähden (muistaakseni 66) ääni on täydellistä timanttia. Siinä on Stanleyt, Coverdalet ym. ihan paperia hänen rinnallaan.

Perhana kun aina menee nää Adamsin keikat ohi tutkan. Niin paljon kuullut kehuja, että vaikka biisit nyt ei ihan omia lemppareita olekaan niin kyllä tää pitäisi päästä itsekin tarkastamaan.

Stadin keikka oli kova ja n. 27 biisiä (vailla sen kummempia) taukoja on kyllä melkoinen suoritus. Allekirjoitan yllä olevan kommentin laulun puhtaudesta. Menee selkeästi mukavuusalueellaan lähes koko ajan. Tuo mukavuusalue on Bryanin kannalta kivasti aika hyvin dollareita tuova soundi. Bändi noin muutoinkin näytti nauttivat ja olivat vahvasti läsnä.

fcpr: Stadin keikka oli kova ja n. 27 biisiä (vailla sen kummempia) taukoja on kyllä melkoinen suoritus. Allekirjoitan yllä olevan kommentin laulun puhtaudesta. Menee selkeästi mukavuusalueellaan lähes koko ajan. Tuo mukavuusalue on Bryanin kannalta kivasti aika hyvin dollareita tuova soundi. Bändi noin muutoinkin näytti nauttivat ja olivat vahvasti läsnä.
 
Aivan, yhteys ja vuorovaikutus yleisön ja Bryanin sekä bändin välillä oli jotain, mitä en ole aiemmin koskaan kokenut. Enkä itse ole varsinaisesti edes fani eli en tuntenut kaikkia biisejä ennalta. Ostin lipun, koska pidän Bryanin laulusoundista sekä siitä, ettei hänellä varsinaisesti ole mitään imagoa; vaikutelma on että Bryan on vaan jäbä, ja valokuvaaja.

fcpr: Menee selkeästi mukavuusalueellaan lähes koko ajan. Tuo mukavuusalue on Bryanin kannalta kivasti aika hyvin dollareita tuova soundi.
 
Viisaasti on ukko tehnyt verrattuna bonjoveihin ja muihin, jotka kultavuosinaan levytti kaiken niin korkeelta kuin mahdollista (ja vähän yli).