| Aihe: Nylonkielinen kapeammalla kaulalla | |
|---|
|
Käyttääkö joku nylonkielistä klasaria kapeammalla kaulalla? Jos niin mitä ja mistä löytää. Kaipaan siksi, että haluan ehdottomasti käyttää vasemman käden peukaloa otteissa.
Teräskielisissä sormisoittajilla normi lienee 1 3/4 tuumaa, monet varmaan käyttävät
1 11/16 kaulaakin. Duck Baker soittaa paljon flamencokitaralla ja käyttää vasurin peukaloa, kaulan paksuudesta en tiedä. |
 pappasfin
02.03.2015 15:33:26 (muokattu 02.03.2015 15:34:06) | |
|
jhurtti: Käyttääkö joku nylonkielistä klasaria kapeammalla kaulalla? Jos niin mitä ja mistä löytää. Kaipaan siksi, että haluan ehdottomasti käyttää vasemman käden peukaloa otteissa.
Teräskielisissä sormisoittajilla normi lienee 1 3/4 tuumaa, monet varmaan käyttävät
1 11/16 kaulaakin. Duck Baker soittaa paljon flamencokitaralla ja käyttää vasurin peukaloa, kaulan paksuudesta en tiedä.
Ainakin Yamaha merkistä löytyy tuollaisia ohuemmalla kaulalla varustettuja, esimerkki on Thomannin sivuilta poimima malli.
http://www.thomann.de/fi/yamaha_ntx700_na.htm
Tuota on ollut ainakin F-musiikissa myynnissä ja jossain muissakin liikkeissä.
PappaSFin |
|
Ibanezilta ja Fenderiltä on muistaakseni joskus ollut 43mm oteleveys ylätallalla.
Nylonkielisenä siis. Ehkäpä tuo Yamahan 47 mm olisi hyvä kompromissi.
Minkähän takia muuten nylonkielisen yleisin leveys on tuo 52mm?
Ei siitä ainakaan mitään soittoteknistä hyötyä kait ole?
Tässä maailmassa (universumissa) on lopulta vain yksi laki: Ylivoima vastaan alivoima. Vahvempi ja älykkäämpi voittaa aina heikomman. Asun EU:n Kuuban osavaltiossa. Olen ajan ja tiedon herra. |
pappasfin
02.03.2015 19:51:14 (muokattu 02.03.2015 20:15:48) | |
|
Kipponi: Ibanezilta ja Fenderiltä on muistaakseni joskus ollut 43mm oteleveys ylätallalla.
Nylonkielisenä siis. Ehkäpä tuo Yamahan 47 mm olisi hyvä kompromissi.
Minkähän takia muuten nylonkielisen yleisin leveys on tuo 52mm?
Ei siitä ainakaan mitään soittoteknistä hyötyä kait ole?
Hyvä kysymys jota joskus itekin miettiny, että miksi juuri tuo leveys.
Itellä on Yamaha NCX900FM, jossa juurikin tuo 52 mm leveys, tuossa saan kylläkin itse peukalon sieltä yli laitettua ja soitettua mutta sitä on tullu harjoitettua alusta asti kun en ole klassisen koulukunnan oppikirjan mukaan menny vaan perstuntumalla ;D
Toisaalta en ihan hirveästi käytä sitä peukkua tuolta yli kaulan 6th kielelle ja jos tosissaan paljon sitä meinaa käyttää niin hyvä valinta on sitten tuo kapeammalla kaulalla varustettu versio.
http://www.f-musiikki.fi/alennusmer … troakustinen-nylonkielinen-ncx900fm
Yksi mitä itse olen ihmetelly, että miksi kapeammalla kaulalla varustetussa pitää olla sitten ohkaisempi koppa eikä se normaali paksuinen koppa.
Tuon kopan paksuuden takia mm. päädyin tuohon NCX900FM koska siinä on "isompi ääni" kuin siinä ohkaisemmalla kopalla varustetussa mallissa.
Ibanezilta muuten löytyy tuolla 4" eli 100 mm syvällä kopalla varustettu kapeakaulainen klassinen elektroakkari, taitaa olla uutta mallistoa, ei ole paha edes hinnaltaan jos vaan soi hyvin, enpä ole tuota testannu kun ei ole käsiin osunu missään, kyse alla olevan linkin kitarasta (kopan paksuuden tarkistin Ibanezin sivuilta:
http://www.thomann.de/fi/ibanez_gm600ce_nt.htm
(pitäsköhän tuo tilata, vaikke en kyllä enää tarvitsisi mutta oishan sitten norm.paksulla kopalla varustettu kapeakaulainen klasari soololovella :D
https://www.youtube.com/watch?v=AWiz2ZOjPvs
PappaSFin |
|
Kipponi: Minkähän takia muuten nylonkielisen yleisin leveys on tuo 52mm?
Traditio.
Mikäänhän ei estä laittamasta nailoneja (tai silk&steel tms.) kieliä teräskieliseksi suunniteltuun kitaraan, säädöt vaan kohilleen (esim. satulaurat, kaularauta, mahdollisesti intonaatio).
(Ja disclaimer: Toisinpäin ei pidä muutella.) |
|
Kiitoksia! Järkeviä ja hyödyllisiä vastauksia (ja kysymyksiä myös). Luulen, että 48 mm on liikaa, mutta pari milliä vähemmän voisi jo riittää. 48 millisellä peukalon saa kyllä paikalleen ja itse asiassa normiklasarillakin, mutta peukalon liikuttaminen ei kyllä sitten enää onnistu. |
|
Kipponi: Ibanezilta ja Fenderiltä on muistaakseni joskus ollut 43mm oteleveys
Muistelen että Fenkulla tarkempi malli olisi ollut CG-25SCE, ja että Clapton olisi ollut Fenderin vuosiesitteessä tuon mannekiinina. Vuosituhannen vaihteen tuntumassa on ollut tuo.
Itse hommasin silloin perinteisemmällä otelaudalla olleen CG-24SCE:n, kun halusin treenailla klasarijuttuja. Ihan kiva treenikitara, kokopuinen seetrikansi soi nätisti. Sitä (ja tuota 25-versiota) en muista kenenkään tuoneen maahan niihin aikoihin, mutta tämän osalta tietoni voivat toki olla puutteelliset.
Päätän raporttini ulkoavaruudesta tähän. |
|
Chemo: Muistelen että Fenkulla tarkempi malli olisi ollut CG-25SCE, ja että Clapton olisi ollut Fenderin vuosiesitteessä tuon mannekiinina. Vuosituhannen vaihteen tuntumassa on ollut tuo.
Joo tätä mäkin muistelin. Nyt on taas Fenderillä samantapainen malli:Fender CN-240SCE Thinline.
Näissä vaan tuo kopan leveys on aika ohut, että sähkökitaramiehetkin niillä voi soittaa. Eli soittoasento ei paljoa muuttuisi.
Tässä maailmassa (universumissa) on lopulta vain yksi laki: Ylivoima vastaan alivoima. Vahvempi ja älykkäämpi voittaa aina heikomman. Asun EU:n Kuuban osavaltiossa. Olen ajan ja tiedon herra. |
|
Kanadalainen Godin firma oli myös sellainen jolla paljon malleja ja joku tuollainen malli löytyy muistaakseni, sitten on Fenderin nylon stratocaster mutta nämä on elektroakustisia enempi. Oliko The Ventures Gerry McGeellä joskus joku elektroakustinen |
|
Onko kellään kokemusta näistä Ortegan kitaroista?
http://www.thomann.de/fi/ortega_rce138sn_nt.htm
http://www.thomann.de/fi/ortega_rce158sn_nt.htm
tai sunburstina http://www.thomann.de/fi/ortega_rce158sn_tsb.htm
Kitaraa koitan valita kuumeisesti, Yamahan NTX700C yhtenä vaihtoehtona. C siksi kun se seetrikantinen miellyttää ulkonäkönsä puolesta enemmän kuin kuusikantinen natural. Soundillisesti en osaa arvioida kuusi- ja seetrikannen eroa, koska oon aivan aloittelija.
Ortega olisi edullisempi vaihtoehto, mutta se on mulle ihan tuntematon merkki. RCE158SN oli arvioitu ihan kelvolliseksi Acoustic Magazinessa (http://www.acousticmagazine.com/reviews/ortega-rce158sn-466/), mutta ainahan sitä mielellään kuulisi enemmän kokemuksia. |
|
Manteli: Ortega olisi edullisempi vaihtoehto, mutta se on mulle ihan tuntematon merkki. RCE158SN oli arvioitu ihan kelvolliseksi Acoustic Magazinessa (http://www.acousticmagazine.com/reviews/ortega-rce158sn-466/), mutta ainahan sitä mielellään kuulisi enemmän kokemuksia.
Tämä myös kiinnostaa. Muutama hyvä parannuskin perinteiseen klassiseen nylon-kitaraan verrattuna. Tuo kielien pujottelu 12-reikäiseen tallaan?!.
Tässä maailmassa (universumissa) on lopulta vain yksi laki: Ylivoima vastaan alivoima. Vahvempi ja älykkäämpi voittaa aina heikomman. Asun EU:n Kuuban osavaltiossa. Olen ajan ja tiedon herra. |
|
Itsellä on tällainen:
Fender CN-240SCE
http://www.thomann.de/fi/fender_cn240sce_thinline.htm
Näkyy olevan 345 euroa Thomannilla. Itse ostin käytettynä ja pidän kyllä kitarasta. Se on helpposoittoinen ja akustinen sointikin on mukavan kuuluinen. Sopii kerrostaloonkin hyvin, koska ei ole kovin äänekäs. Seetrikansi antaa mukavan pehmeän soinnin. Yläasemille pääsee vaivatta. Kapea kaula sopii ainakin itselle hyvin.
Kannattaa kokeilla tätäkin.
Ota iisisti - loppu lähestyy... |
|
Ei muuten mahdoton idea muuttaa teräskielinen nailoniksi.
En oikeastaa aiemmin tullut itse asiaa ajatelleeksi, mutta asiakkaani osti suht leveä kaulaisen teräskielisen EA ohutkoppaisen ihan modatakseen nailonkielille. Oli kuulemma ihan hyviä kokemuksia aiemmista kokeiluista. Ihan erilainen soitettava kuin suoraotelautaiset classiset ja itsellään hänellä oli hakusessa just piazzo mikitetty joka nappaa soundit myös nailonkielillä.
Nailonkielisiähän on nykyisin jo valmiiksi kapeammilla kauloilla ja lisännee suosiotaan. Soundihan on mielyttävän lämmin teräskieliin verraten.
No, itse tykkään molemmista niin erilaisina.
Mutta jos nyt joku innostuu modaamaan teräskielistä nailoniksi, niin yleensä ei oikein muuta kuin satulan kieliurat leveämmäksi kielille. Tallassa yleensä käy kiinnitys classisen tyyliin solmimalla jos läpi tallan kielten reijitys. Pinneillä upotettavissakin pitäisi mennä suoraan, tai hieman viilaamalla kulmaa jossa kieli tulee pinnin lakin alta tallaan. Jos kielissä ei ole nuppia päässä, niin pari umpisolmua päällekkäin pitää kielen pinnin kanssa.
. |
|
Mites nylonkielet jaksaa liikuttaa teräskieliseksi rakennetun kitaran kantta? Kannet ja rimatkin on kaiketi mitoitettu kielten jännityksen mukaan. |
|
Ei käytännössä ole juuri eroa kopan kansissa paksuuden suhteen.
Montaa paksuutta tapaa molemmissa ja tukirimoja.
Kielten jännite on jonkun verran matalampi nailonkielisissä, mutta
en näe noita seikkoja ehkäisevinä muutokseen, hyvä että perttime otti esille.
Kaularautaa joutuu säätämään jännitettä vastaavaksi jos haluaa pitää suorana, tosin pieni kielten nousu ei olisi haittaksi sekään, sillä nailonkieliä ei värähtelylaajuuden takia voi asentaa yhtä alas kuin teräskielet.
Eli kaulan voisi löysätä hieman kuperaksi, monihan tykkää esim sähkökitaroissa että on sitä hieman, kunhan ei liiaksi jolloin intonaatio alkaa heittämään.
Joissakin kitaroissa voi joutua korottamaan tallapalaa em seikan vuoksi.
Jos ei tallapalaa halua uusia, käy sen alle myös liuska jotain soivaa, esim alumiinia joka taipuisana myös sopeutuu hyvin mahdolliseen pietzonauhaan.
Satulaurat on mielestäni se työläin muutos.
Helppoa jos on viilat tarkoitukseen, mutta kotikonsteinkin pärjää vaikka hiomapaperilla sopivan paksuista muovia / terästä tms levynpätkää & hiomapaperi kanssa. Keittiöstä löytynee vaikka veitsistä.
E, A ja D urathan saa olla teräskielisen normit jos ei paksumpaan settiin muuten siirrytä.
Tää on nyt ihan teoreettista, vastaavaa muutosta en ole tehnyt, mutten näe syytä miksei toimisi.
Onhan noi kaupankin ohutkaulaiset nailonkieliset ihan samoja kopaltaan kun rinnakkaiset teräskieliset, ehkä kauloissa ollaan kuitenkin suosittu leveämpää kuin teräskielisissä. Vanhoillisuutta?
Joku kaula satulasta 39mm on varmaan jo liian kapea, mutta jos sormet taipuu vaikka perus n 43mm, niin mikä soitaessa on erona.
1-3/4 kaulat on muuten 44,5mm
1-11/16" on 42,9mm.
Yleisimmät Martinin standartin leveydet on lainattu melkein kaikkiin akustisiin teräskielisiin.
Classisen satulat on yleensä luokkaa 50-54mm, eli ero on huikea ja classisissa otelauta on suora, teräskielisissä kaareva.
. |
|
Hah, klassinen korjaus- kuperaksi kirjoitin kaulaa kun tarkoitin tietysti koveraksi.
Siis otelaudan yläpuolelta katsoen.
. |
|
Jaaha! Ylimääräinen piezo- mikitetty akkari saakin suraavaksi nylonkielet ja satularemontin! Enpä oo tätä edes aiemmin ajatellut.
"Järkevä menettely inhimillisissä asioissa on mahdollista vain, jos yritetään ymmärtää vastustajan ajatukset, motiivit ja pelot niin täydellisesti, että voi nähdä maailman hänen silmillään". - A.Einstein, 1948. |
|
sticky fingers: Jaaha! Ylimääräinen piezo- mikitetty akkari saakin suraavaksi nylonkielet ja satularemontin! Enpä oo tätä edes aiemmin ajatellut.
Kerro sitten miltä tuntuu ja kuulostaa! |
|
perttime: Mites nylonkielet jaksaa liikuttaa teräskieliseksi rakennetun kitaran kantta? Kannet ja rimatkin on kaiketi mitoitettu kielten jännityksen mukaan.
Parempilaatuisissa kitaroissa kannen paksuus ja rimoitus on mitoitettu kielten jännityksen mukaan. Halvemmissa, tarkoitan hinnaltaan alle 2000 € tehdaskitaroissa kannen paksuudet on usein mitoitettu lähinnä valmistusteknologian mukaan. Eli mitä halvempi kitara niin sitä paksumpi kansi jotta se kestää tehdaskäsittelyn. Eräällä tehtaalla tehtiin pieniin lasten klassisiin kitaroihin 3,2 mm paksuja kuusikansia. Sointia ei siinä juurikaan ajateltu. Eräs espanjalainen kitaratehdas ilmoitti tekevänsä halvemmat mallit paksummilla kansilla, työaika 5 tuntia, ja kalliimmat mallit ohuemmilla kansilla, työaika 25 tuntia.
Teräskielisen kitaran kielten jännitys on keskimäärin lähes kaksinkertainen verrattuna nylonkielten jännitykseen. Kyllä sen teräskielisen kansi täytyy olla jäykempi että kitara kestäisi.
Teräskielisessä on myös erilainen kompensointi kielille tallassa. Sen muuttaminen nylonkielille sopivaksi on hieman hankalaa koska kieliä pitäisi lyhentää tallassa.
Kyllähän teräskieliseen voi laittaa nylonkielet mutta akustinen sointi voi olla aika hento. Jos kitarassa on toimiva mikrofoni ääntä voi tietysti vahvistaa. |
|
Teräskieli->nylonkieli conversiosta. Huomattavasti helpompaa on ohentaa valmiista nylonkielisesta soittimesta kaulan. Ohennuksen jälkeen tarvitaan uusi satula.
T.Congi |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
